Search

Tämän pro gradu –tutkielman tarkoituksena on tarkastella englannin opettajaopiskelijoiden näkemyksiä englannin opettamisen tapoja ja tavoitteita. Kielen opettamista säädetään ja määritellään kansallisissa opetussuunnitelmissa, joita uudistetaan noin kymmenen vuoden välein. Englanti on Suomessa eniten opiskeltu vieras kieli ja tavoitteet englannin opettamiselle ovat korkeat. Suomessa opiskelijat yltävät kirjallisissa taidoissa korkeisiin tavoitteisiin, mutta taidot kommunikoinnissa koetaan jäävän tavoitteista. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja tavoitteena oli selvittää kuinka englannin opettajaopiskelijat kokevat englannin opettamisen tavoitteiden asettelun sekä niihin yltämisen. Tutkimuksen kannalta erityisen mielenkiintoista oli selvittää opettajaopiskelijoiden omaa kielikäsitystä ja millaisia tavoitteita he englannin opettamiselle asettavat. Tutkielman aineisto koostuu ryhmähaastattelusta, jossa oli viisi osallistujaa. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällön analyysiä ja keskiössä oli haastateltavien omat kokemukset kielen opiskelijoina, sekä tulevina opettajina. Haastattelu oli jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osiossa tarkasteltiin haastateltavien omia koulukokemuksia. Toinen osa keskittyi haastateltavien havaintoihin nykyisestä kielenopetuksesta, sekä ajatuksista siitä, kuinka he haluaisivat englannin opetusta tulevaisuudessa toteuttaa. Tutkimustulokset osoittavat, että kommunikaatio nousee tavoitteissa keskeisimmäksi taidoksi opettajaopiskelijoiden mielestä. Suullisen kielitaidon opettaminen koetaan haasteelliseksi. Opiskelijoiden välinen kuilu taitotasoissa yläkoulussa ja lukiossa koetaan huolestuttavaksi ja haastateltavat haluaisivat löytää keinoja jokaisen opiskelijan motivoimiseen kielten opiskeluun. Keskeisenä tavoitteena on löytää jokaiselle into opiskella itseään varten, omat tavoitteet ja lähtötaso huomioiden. Opetuksessa tulisi huomioida opiskelijoiden mielenkiinnon kohteet sekä koulun ulkopuolinen englannin kielen käyttö.

Lähes kaikki suomalaiset osaavat englantia ja sitä pidetään suuressa arvossa niin tieteen, tekniikan, kaupan kuin populaarikulttuurin aloilla. Internetissä englanti on ollut aina tärkeä valtakieli, vaikkakin on nähtävissä, että pienemmät kielet saavat enemmän tilaa erityisesti sosiaalisen median suosion ansiosta. Sosiaalinen media on etenevässä määrin tärkeä osa myös suomalaisten jokapäiväistä elämää. Vuonna 2006 Yhdysvalloissa perustettu Twitter on sosiaalisen median sovellus, joka kerää suosiota jatkuvasti ympäri maailmaa. Suomalaisten käyttäjien määrä kasvaa koko ajan ja Twitter on nykyään näkyvä osa niin suomalaisessa mediassa kuin arkipäivän keskusteluissa. Englannin kieleen liittyviä asenteita ja kielenkäyttöä muissa ympäristöissä on tutkittu jo melko laajalti, mutta suomalaisten englannin kielen käyttö sosiaalisessa mediassa on vielä suhteellisen harvinainen tutkimusala. Tämä tutkielma pyrki laajentamaan jo olemassa olevaa tutkimusta analysoimalla suomalaisten englannin kielen käyttöä Twitterissä. Joukko suomalaisia Twitterin käyttäjiä valikoitui tutkimukseen ja heiltä kerättiin yhteensä 478 twiittiä (engl. tweet) sekä 93 profiilitekstiä, joiden kielenkäyttö analysoitiin laadullisesti. Tutkimukseen liittyi myös määrällistä analysointia, jonka perusteella pystyttiin määrittelemään kuinka yleistä englannin kielen käyttö oli tutkittavien joukossa. Tuloksista ilmeni, että englantia käytetään suomen kielen ohella niin itsenäisesti eri twiiteissä kuin myös koodinvaihtelussa. Noin neljässäkymmenessä prosentissa twiiteissä esiintyi vähintään joitain englanninkielisiä elementtejä ja noin neljäsosa twiiteistä oli kirjoitettu kokonaan englanniksi. Profiiliteksteistä ilmeni kuitenkin, että englantia käytetiin niissä huomattavasti laajemmin kuin twiiteissä. Suurin osa profiiliteksteistä oli kirjoitettu kokonaan englanniksi ja vain 18 prosenttia niistä sisälsi pelkästään suomea. Twiiteissä englantia käytetiin monilla luovilla tavoilla niin koodinvaihtelun osapuolena kuin itsenäisesti. Koodinvaihtelua ilmeni twiiteissä niin lauseen sisäisinä kuin ulkoisina vaihteluina sekä lisäksi käännöksissä ja lainauksissa. Lyhenteet sekä erityisesti Twitterille tyypilliset tunnisteet (engl. hashtag) esiintyivät myös aineistossa usein. Tutkimuksessa ilmeni myös, että englantia käytetiin erityisesti, kun puhe oli kansainvälisistä aiheista, kun taas suomea suosittiin, kun puhuttiin paikallisista aiheista. Henkilökohtaisista aiheista puhuttaessa käytetiin melko tasaisesti kumpaakin kieltä.