Search

Elämänhallinta on suomalaisessa sosiaalityössä paljon käytetty käsite. Yksilön elämänhallinnan vahvistaminen on esimerkiksi laissa määritelty sosiaalisen kuntouksen tavoitteeksi. Vanhemman puutteet elämänhallinnassa on taas nähty mahdollisena lastensuojeluntarvetta synnyttävänä seikkana. Käsillä olevassa Pro Gradu opinnäytetyössä pyrin ymmärtämään sitä, miten puhe elämänhallinnasta on tullut mahdolliseksi sosiaalityössä ja erityisesti sitä, miten vanhemman elämänhallinta on määrittynyt lapsiperheiden parissa tehtävässä sosiaalityössä tiedon ja toimenpiteiden kohteeksi. Tarkastelen opinnäytetyössäni elämänhallintapuhetta sosiaalityön sellaisessa kontekstissa, jota voi kutsua valtiovallan toimeenpanemaksi ammatilliseksi toiminnaksi. Analyysini ensimmäisessä osassa tarkastelu keskittyy kuitenkin valtakunnan tason sosiaalipoliittisiin politiikkaohjelmiin. Tutkimusaineistonani on pääasiassa valtiohallinnon tuottamia julkisia asiakirjoja, hallintoa lähellä olevia selvitysluonteisia tutkimusraportteja sekä lapsiperheiden parissa tehtävän sosiaalityön asiakastyötä ohjaavia oppaita ja käsikirjoja. Tutkimuksen teoreettiset sitoumukset ovat foucault’laisessa hallinnan analytiikkana tunnetussa tutkimussuuntauksessa. Hallinnan analytiikan avulla pyrin rekonstruoimaan sellaista hallinnan ajatusta eli hallinnan rationaliteetettejä, joissa yksilöiden elämänhallinnasta on tullut tiedon ja toimenpiteiden kohde. Opinnäytetyö on tutkimusotteeltaan laadullinen. Tulkitsen kirjoitettuja tekstejä ja pyrin jäljittämään aineistosta niin kutsuttuja problematisointeja. Problematisoinnit ovat kohtia teksteissä, joissa todellisuus nähdään ongelmallisena ja esitetään tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä sen muuttamiseksi. Analyysini perusteella tulkitsen elämänhallintapuheen yleistymisen sosiaalityössä ja sosiaalipolitiikassa kytkeytyvän hallinnan ajattelun sellaiseen muutokseen, jota kuvastaa siirtyminen hyvinvointipolitiikasta riskipolitiikkaan. Riskipolitiikassa korostuu yksilöihin ja perheisiin kohdistuvat ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen toimenpiteet, jotka taas linkittyvät muun muassa pyrkimyksiin saavuttaa kustannustehokkaampaa hallintaa. Opinnäytetyön kriittisen annin katson olevan siinä, että analyysini perusteella elämänhallinnan käsitteellä voi nähdä olevan merkittävä asema sellaisen hallinnan ajatuksen muotoilemisessa, jossa hallinnan tarkkailualalla on taipumus laajentua. Sinänsä hyvää tarkoittavat lapsiperhesosiaalityötä koskevat ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen tavoitteet tekevät mahdolliseksi sen, että koko lapsiväestö vanhempineen asetetaan entistä huolellisemman tarkkailun alle ja aiempaa useampia asiakokonaisuuksia aletaan nähdä lapsen hyvinvointiin epäsuotuisasti vaikuttavina riskeinä.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkin pro gradu -tutkielmassani yhtäältä, sitä millä tavoin nuorille suunnattu ihmissuhdetaitokurssi rakentaa yksilölle tämän elämänhallintaa tukevia kompetensseja ja toisaalta sitä, miten nuoret jäsentävät omassa ajattelussaan heille suunnatun ihmissuhdetaitokurssin oppeja. Tarkastelen nuorille suunnatun sosioemotionaalisten taitojen kurssin ja sen käyneiden nuorten välille syntyvää vastavuoroista prosessia elämänhallinnan, psykologisen rationaliteetin ja kasvatuksen näkökulmista. Tutkimukseni kytkeytyy identiteettiä ja hallinnointia koskeviin sosiologisiin keskusteluihin. Teoreettisena viitekehyksenäni toimii hallinnan analyyttinen tarkastelunäkökulma, jota sovellan nykyhetken tutkimukseen historiallisen tarkastelun sijaan. Tärkeimpiä lähteitäni tutkimuksessani ovat muun muassa N. Rosen, M. Deanin, S. Hallin, J. Törrösen ja I. Helénin kirjoitukset. Nuiskun ja nuorten suhteen välisessä tarkastelussa keskiöön nousee liberalistisen yhteiskunnan tuottama ristiriita yhteenkuuluvuuden ja yksityisyyden tarpeiden välillä autonomisen yksilön elämässä. Ymmärrän elämän hallinnan osaltaan tarkoittavan onnistunutta tasapainoilua ristipaineiden keskellä. Empiirinen aineistoni koostuu Nuisku-kurssin kirjallisesta kurssimateriaalista ja kurssin käyneiden nuorten viidestä ryhmähaastattelusta, joita kumpaakin analysoin teksteinä semioottisen sosiologian menetelmin. Kysyn tutkimuksessani minkälaisia samaistumispositioita kurssi tarjoaa nuorille ja minkälaisiin diskursiivisiin käytänteisiin kurssin subjektiasemien hyvyys perustuu. Nuorten ryhmähaastatteluista nousevista neuvotteluista tulkitsen esiin sitä, miten nuoret identifioituvat kurssin tarjoamiin positioihin, millä tavalla he sijoittavat itsensä niihin ja millä tavalla muut kulttuuriset jäsennystavat vaikuttavat kurssin ehdottaman subjektiuden arvottamiseen. Analysoin tekstejä semioottisen sosiologian menetelmin. Analyysini keskeisiä tuloksia ovat Nuiskun neljä subjektipositiota, joiden avulla autonomisen subjektin sosioemotionaalista toimintakykyä vahvistetaan ja ohjeistetaan hieman eri painotuksin, kuitenkin niin, että subjekti pystyy asemoitumisten avulla tasapainottelemaan ihmissuhteessa omaa vapaudentilaansa menettämättä. Kurssin subjektipositiot tulkitsen rakentuvan humanistisen psykologian ihmiskäsityksen pohjalta. Nuorten kohdalla kurssin jäsennystavat hajaantuvat viuhkaksi erilaisia ja muuntuvia prosesseja kommentoiden positioiden minän vahvistamisen tapoja ja tilanteista käytettävyyttä sekä osaltaan erottautuen Nuiskun toimintamalleista. Analyysin myötä nousee esiin kysymys sosiaalisissa konteksteissa vallitsevasta luottamuksesta sen kytkeytymisestä psykososiaalisen elämänhallinnan edellytyksiin, joita kurssi pyrkii vahvistamaan.