Search

VTT:n Mobile Facility Management Services -tutkimushankkeessa, joka toteutettiin vuosina 2005-2008, tarkasteltiin kiinteistöpalvelualan ja rakennusalan mobiiliteknologiaan perustuvia palveluja ja sovelluksia. Lähtökohtana oli nykyinen palvelutarjonta, jonka käyttöintensiteettiä, käytettävyyttä ja tulevia haasteita selvitettiin asiantuntija-arvioiden perusteella sekä haastattelemalla alan yritysten edustajia. Uusia palveluja simuloitiin tietokoneella simulointiohjelmilla ja potentiaalisimmista tehtiin pilotteja yhdessä kiinteistöpalveluliiketoiminta-alan yritysten kanssa. Tutkitut mobiiliratkaisut perustuivat mobiiliteknologiasovellusten hyödyntämiseen, kuten J2ME, GPRS, NFC/RFID-teknologia, matkapuhelimen kamera ja GPS-teknologia. Puhelimen lisäksi mobiililaitteena voi luonnollisesti toimia normaali kannettava tietokone tai sopiva PDA-laite, jos laitteessa ja käyttökohteessa on toimiva langaton yhteys. Kiinteistö- ja rakennusalalla käytetään matkapuhelimia rutiininomaisesti soittamiseen, mutta myös tekstiviestien lähettämiseen ja sähköpostitukseen etenkin päällikkötasolla. Sen sijaan muiden sovellusten käyttäminen, kuten matkapuhelimen kameran käyttö, RFID-sovellukset ja GPS-sovellukset, ovat varsin vähän käytettyjä. Suomessa Nokia on integroinut em. sovellukset matkapuhelimeen, joten niiden saatavuus on helppoa, koska ei tarvita mitään erillistä laitetta. Varsinaiset PDA-laitteet ovat melko harvinaisia Suomessa, mikä poikkeaa varsin merkittävästi muiden maiden kulttuureista, joissa näiden laitteiden käyttö on selkeästi yleisempää (esim. BlackBerry Yhdysvalloissa). Mobiiliratkaisujen käyttöönoton oleellisimpia edellytyksiä ovat laitteiden ja sovellusten helppokäyttöisyys, luotettavat yhteydet ja edullinen hinta niin normaalikäytössä kuin myös datakäytössä. Viime aikoina hinnoittelu on selkeytynyt, joten sitä ei enää pidetä käyttäjien keskuudessa kovinkaan ongelmallisena. Matkapuhelimella osoittautui olevan monia käytännön etuja verrattuna muihin päätelaitteisiin: jokainen omistaa matkapuhelimen, työpuhelimet ovat hyvin yleisiä, laitteet ovat tuttuja, ja sitä kautta niiden käyttö koetaan helpoksi. Toteutetuissa piloteissa havaittiin myös jossain määrin yllättävä piirre: puhelimien käytettävyys päätelaitteena koettiin varsin hyväksi ja toimivaksi. Hankkeen alkuvaiheessa (vuonna 2006) oli havaittavissa, että kiinteistö- ja rakennusalalle mobiilipäätelaitteilla käytettävät palvelut olivat varsin uusi asia eikä niitä koettu sillä tavoin omaksi, että niiden kehittämiseen olisi oltu valmiita satsaamaan tai merkittävästi osallistumaan. Hankkeen aikana ja osin toivottavasti sen ansiostakin alan näkemykset mobiiliratkaisuista ovat muuttuneet oleellisesti. Nykyään nähdään ja ymmärretään niiden suuri merkitys toimialalle mm. tuottavuuden parantajana alan arvoverkoissa. Toisaalta on nähty laajemminkin, että kiinteistö- ja rakennusala todellisuudessa toimii kaikentyyppisten mobiilipalvelujen alustana: ihmiset toimivat rakennetussa ympäristössä ja käyttävät sen kautta välittyvää tietoa ja rakennetun ympäristön itsensä tarjoamaa informaatiota.