Search

Parisuhteisiin liittyy yhteiskunnassamme monenlaisia uskomuksia ja odotuksia. Yhtenä tällaisena odotuksena voidaan pitää seksiä. Seksin odottaminen parisuhteelta toistuu niin ikään tutkimuskirjal-lisuudessa parisuhteen määritelmän yhteydessä kuin myös tavassamme ajatella parisuhteita. Kun seksi kerran liitetään niin vahvasti osaksi parisuhdetta, miten parisuhteen osapuolet mieltävät suhteensa, kun seksiä ei ole? Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten parisuhteen vuorovaikutuksessa kehystetään suhteen seksit-tömyyttä. Tarkoituksena on tunnistaa erilaisia kehyksiä ja kuvata millaisia merkityksiä ne tuottavat parisuhteen seksittömyydelle. Kehystämisellä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa parisuhteen keskus-teluissa sanoitettuja merkityksiä. Tutkielma toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena, jossa haastateltiin viittä pariskuntaa. Haastatteluaineisto analysoitiin kehysanalyysin mukaisesti. Tulokset osoittavat, että pariskunnat käsittelivät seksittömyyttä suhteessa itseensä, suhteessa pari-suhteeseensa ja suhteessa yhteiskuntaan. Henkilökohtainen, parisuhde ja yhteiskunta muodostivat kolme yläkehystä, jotka antavat seksittömyyden tarkastelulle ja mielipiteille kontekstin. Se miten seksittömyyteen suhtauduttiin, vaihteli ongelmaisen, positiivisen, neutraalin ja normaalin näkökulman välillä. Nämä suhtautumistavat muodostivat neljä alakehystä. Kehysten läpi katsottaessa seksittömyys merkityksentyi monenkirjavaksi aiheeksi. Seksittömyyteen nähtiin myös osaksi persoonaa, tarpeita ja halua sekä siihen liitettiin aikaisempia kokemuksia, uskomuksia ja mielipiteitä. Siitä koettiin tarvetta keskustella yhdessä kumppanin kanssa ja saada asiaan ratkaisu. Se merkityksentyi myös luonnolliseksi asiaksi, jonka kanssa oltiin sinut ja tilanne oli hyväksytty. Seksittömyyden nähtiin tuovan jotain hyvää suhteeseen ja toimineen opettajana ja suhteen vahvistajana sekä siihen suhtauduttiin uteliaasti. Niin ikään seksittömyys tulkittiin pettymysten ja negatiivisten tunteiden aiheuttajana, jota on vaikea ymmärtää, saati hyväksyä ja se luo tyytymättömyyttä, häpeää ja ongelmia. Yhteiskunnallisesti seksittömyys nähtiin arkana puheenaiheena, tabuna, mutta sen nähtiin olevan murroksessa. Sen nähtiin kuuluvan suhteisiin ja tarvitsevan siksi normalisointia. Seksittömyyteen liittyvät stereotypiat saivat myös kyseenalaistamaan parisuhteisiin liittyneitä käsityksiä. Tulokset antavat uutta tietoa parisuhteen sisäisistä ja ehkä vaietuistakin asioista, niiden merkityksistä ja niihin suhtautumisesta ihmisen itsensä, parisuhteen ja yhteiskuntamme näkökulmista käsin.

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata 1–7 -vuotiaiden sydänlasten perheiden suun omahoitotottumuksia ja lapsen huoltajien asenteita ja pelkoja hammashoitoa kohtaan. Aineisto kerättiin synnynnäistä sydänvikaa sairastavien lasten perheiden huoltajilta tutkimusta varten laaditulla elektronisella kyselylomakkeella. Vastauksia saatiin yhteisömediapalvelu Facebookin ja sähköpostilinkin kautta yhteensä 147 kappaletta, joista 138 oli käyttökelpoisia tähän tutkimukseen. Kyselyssä oli yhteensä 53 kysymystä, jotka oli jaettu vastaajien taustatietoja kartoittaviin kysymyksiin, vastaajan ja synnynnäistä sydänvikaa sairastavan lapsen sekä sydänlapsen lähimmän ikäisen sisaruksen suun omahoitotottumuksia selvittäviin kysymyksiin, huoltajien asenteita hammashoitoa kohtaan koskeviin kysymyksiin, sekä huoltajien pelkoa hammashoitoa kohtaan käsitteleviin kysymyksiin. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin SPSS 22 for Windows -ohjelman avulla. Aineiston kuvailussa käytettiin prosentti- ja frekvenssijakaumia. Taustatietojen yhteyksiä suun omahoitotottumuksiin tutkittiin ristiintaulukoinnin ja khiin neliötestin avulla. Huoltajien pelkoa mittaavista kysymyksistä muodostettiin summamuuttuja ja sen ja taustatekijöiden yhteyttä selvitettiin Mann-Whitney U testin avulla. Tutkimuksen mukaan sydänlasten perheiden suun omahoitotottumukset ovat hyviä, vaikkakaan eivät täysin suositusten mukaisia. Hampaita harjataan useammin päivittäin iltaisin kuin aamuisin. Fluorihammastahnaa käytetään aktiivisesti, kun taas ksylitolituotteiden käyttö on vähäisempää. Sydänlasten huoltajien asenne hammashoitoa kohtaan on positiivinen. Huoltajat kokevat suun terveyden tärkeänä asiana ja pitävät omia omahoitohoitotottumuksiaan hyvinä. Suurinta pelkoa vastaajissa aiheuttaa hampaan poraaminen. Vähiten vastaajissa pelon tunnetta herättää hammaslääkärin vastaanotolle menemisen odottaminen ja hammaskiven poistaminen. Sydänlasten perheet tarvitsevat informaatiota suositusten mukaisista suun omahoitotottumuksista ja tukea näiden tottumusten ylläpidossa. Huoltajien suun omahoitotottumukset voivat ennustaa sydänlasten ja sisarusten tulevia suun omahoitotottumuksia. Nämä suun omahoitotottumukset ovat yhteydessä sydänlasten suun terveyteen ja sitä kautta yleisterveyteen.