Search

Hiukset ovat länsimaisessa kulttuurissa tärkeä osa naiseutta – naisen kruunu. Kalju nainen herättääkin keskustelua ja poikkeaa totutusta ulkonäkönormista. Artikkelissani tarkastelen, miten hiukseton nainen on nähty ja määritelty julkisessa keskustelussa Suomessa. Käsittelen sitä, miten naiseus määrittyy hiuksettomuuskeskustelun kautta, sekä sitä, millainen muutos hiuksettomuuskeskustelussa on tapahtunut tarkastelemani miltei kolmen vuosikymmenen aikana. Tutkimusaineistonani ovat Kansalliskirjaston ja Sanoma-arkiston digitoidut lehtikirjoitukset 1990-luvulta 2010-luvulle 13:sta eri sanomalehdestä. Aineistoani käsittelen naiseuden kautta. Lähiluvun analyysin avulla selvitän, miten naiseuden normi sanomalehtiteksteissä määrittyy kaljuuden kautta ja onko naisten kasvanut julkinen kaljuus muuttanut naiseuden normia. Artikkelin tavoitteena on löytää kulttuurissamme vallitsevia käsityksiä naisten kaljuudesta.

Artikkeli syventyy tarkastelemaan Siilinjärven haamupyörän tapausta vuodelta 2016. Liikenneonnettomuuspaikalle vietiin pyöräilyaktiivien toimesta haamupyörä, valkoinen polkupyörä, johon kohdistui vahva yhteiskunnallinen vastareaktio. Suomalaisittain uudenlaisena kansalaisaktion muotona haamupyörä rikkoi suomalaiseen aktivismiin, kuolemaan ja periferiatilaan liittyviä yhteiskunnallisia normeja ja perinteitä. Tapaus toi symbolisena vastarintana esiin kulttuurisia arvoja ja normeja, jotka määrittävät suomalaista poliittista toimintaa

Pääministeri Vanhasen naisystävästä Susan Kurosesta (sittemmin Ruusunen) kehkeytyi mediassa ennennäkemätön ilmiö. Alkujaan myönteinen suhtautuminen muuttui negatiiviseksi pian suhteen päätyttyä, ja kirjoittelu oli kuumimmillaan alkuvuodesta 2007. Kurosen esiintyminen Ruben & Joonas -show’ssa 25.1.2007 ja tulossa oleva kirja aiheuttivat lisää kohua ja nostattivat suuttumusta internetin keskustelupalstoilla. Artikkelini aineistona on Ruben & Joonas -show'n jälkeen Suomi24:n keskustelupalstalla ollut viestiketju Vuosisadan rakkaustarina. Tarkastelen aluksi, miten Susan Kurosesta kirjoitetaan tässä viestiketjussa. Pyrin myös selvittämään, miksi Kuronen herättää niin paljon suuttumusta. Kohun voimakkuus ja ihmisten kiihkeät reaktiot viittaavat siihen, että Kuronen on rikkonut kulttuurisia normeja jollakin tavalla. Aineiston pohjalta pohdin, mitä normeja Kuronen on rikkonut ja onko hän niiden seurauksena menettänyt kasvonsa suuren yleisön silmissä. Tulkitsen aineistoa diskursiivisesta näkökulmasta jaettujen kulttuuristen kokemuksien ja merkitysten kautta. Keskustelussa käydään neuvottelua aidon rakkauden ja parisuhteen kriteereistä, seurusteluun kuuluvista normeista, normirikkomuksista ja vastuusta. Kasvojen käsitteeseen kuuluu statuksen, kunnian ja arvokkuuden säilyttäminen. Kuronen ei osannut käyttäytyä seurustelusuhteen ja asemansa normien mukaan ja menetti siksi kasvonsa suuren yleisön silmissä. Toistuvat normirikkomukset ja kasvojen menetys saavat ihmiset tuntemaan myötähäpeää ja kollektiivista suuttumusta, joka ilmenee tunteenpurkauksina ja kritiikkinä keskustelupalstalla.

La 'main invisible' et l'épistémologie de la linguistique (ranska) 1/2000 (104) Martti Nyman (University of Helsinki; martti.nyman@helsinki.fi) LA 'MAIN INVISIBLE' ET L'PISTMOLOGIE DE LA LINGUISTIQUE Un consensus existe au sein des linguistes, au moins au niveau pistmologique, pour penser qu'il n'y a aucun algorithme rgissant le changement linguistique. Certains scientifiques (notamment, Lass 1980) en ont mme tir la conclusion que la linguistique historique manque de toute puissance explicative et base scientifique. Esa Itkonen, dans une revue trs sobre (1981), prcisa que le changement linguistique s'explique de la manire traditionnelle, c'est dire, par des raisons physiologiques, psychologiques et fonctionnelles. Dans une version de ce modle, le changement linguistique est conu comme une action rationnelle dont le but est de rsoudre un certain problme fonctionnel qui assaille le code de langue. Un exemple de problme fonctionnel pourrait tre une situation dans laquelle un signifi est encod par plusieurs signifiants. Voir Anttila (1989; 1993); Itkonen (1982; 1983; 1984). Il a t signal par l'auteur de ces lignes (Nyman 1994a) que dans le modle traditionnel, le changement linguistique se conoit comme une action volontaire excute par la masse parlante. D'autre part, la masse parlante est conue comme un individu rationnel qui vit dans monde compos de faits linguistiques qu'il connat parfaitement et qu'il peut manipuler afin d'amliorer et de raffiner le code de langue. L'acteur tlologique possde galement une volont qui dirige son action, et une pistmologie qui lui permet d'valuer des options et de faire des choix. Dans cet article, nous voudrions proposer une approche trs diffrente. Notre modle se concentre avant tout sur la variation aveugle ou fortuite qui rsulte en tant que consquence involontaire de la faon dont la masse parlante se servit de leur langue maternelle dans la vie quotidienne. Le mcanisme qui provoque la variation linguistique est, en dernire analyse, celui qualifi par Adam Smith de main invisible (Keller 1990). Le premier chapitre contient une caractrisation gnrale de la main invisible. Il est signal, entre autres, que la variation rsulte de l'accumulation mcanique des actions convergentes. En soi, donc, le mcanisme n'actualise aucun but prtabli. Les variations qui mergent du mcanisme cumulatif peuvent subir des processus smiotiques (semiosis). Le deuxime chapitre se compose de trois sections. Dans la premire, nous confrontons notre approche avec l'explication rationnelle et abordons la question de la rationalit inconsciente (Itkonen 1982; 1983; 1984). Nous en concluons que le principe de la rationalit inconsciente est trs problmatique. Dans la deuxime section, nous essayons de prouver que notre modle est de mme nature que le modle mergentiste propos par Urho Mtt (1999). Dans la troisime section, nous traitons le phnomne qualifi de fausset naturaliste (naturalistic fallacy). Cette misconception abductive, trs caractristique du raisonnement journalier, tend engendrer une attitude normative. Le phnomne s'exemplifie par le mot finnois montaa 'plusieurs' qui, aprs avoir t rejet par les grammairiens prescriptifs, a t intronis par le Bureau de la langue finnoise (en 1995). Le troisime chapitre suggre une conception dynamique du langage. D'une part, le modle devrait rendre justice la dichotomie langue / parole saussurienne &emdash; une dichotomie analytique que nous considrons trs utile et mme ncessaire. D'autre part, notre modle doit pouvoir faire face l'htrognit et au pluralisme linguistiques qui caractrisent la vie de chaque langage. Nous faisons la proposition que le concept du capital symbolique (Bourdieu 1991) est plein de promesses cet gard.

The listener as a norm-setter of radio language (englanti) 4/1996 (100) Ritva Paananen (Research Centre for the Languages of Finland; ritva.paananen@kotus.fi): THE LISTENER AS A NORM-SETTER OF RADIO LANGUAGE Commercial local radio stations emerged in the 1980s as competitors to the Finnish Broadcasting Company (YLE). After losing the monopoly, YLE has been forced to pay more attention to market demands in its programmes policy. Listener preferences must be heeded more than before when making programming plans, and this has led to a shift from peoples enlightenment towards more entertaining programmes. Radio has become more mundane, and this has also affected the language used in broadcasting. Alongside the traditional standard language, radio language now also accepts spoken language varieties. The article examines the attitudes of radio listeners towards different language forms on the radio based on the results of a survey. Approximately 400 people living in Helsinki and elsewhere in Finland replied to the survey. The result was that the repliers distinguished quite clearly between the different speech situations and programme types on the radio. The majority of listeners preferred to hear standard language from journalists in news and current affairs programmes. As to other programmes, such as debates, sports broadcasts, light music programmes and phone-ins, most repliers approved of informal spoken language. Approximately one fifth of all repliers were, however, ready to accept the use of informal spoken language in all programme types, with the possible exception of news broadcasts. These repliers were all under 30. A few percent of the repliers, all of them over 50, were of the opinion that journalists should use standard language in all programme types. Thus, the attitudes towards the use of standard language and spoken language on the radio vary depending on both the type of radio speech and the age of the listener. The older listeners prefer standard language more often than the younger ones, who favour informal spoken language in more programme types. Whether the listeners live in Helsinki or elsewhere in Finland seems to have no influence on the attitudes.

How are norms talked about - the point-of-view and norm boundaries (englanti) 4/1996 (100) Anne Mntynen (University of Helsinki; fi) HOW ARE NORMS TALKED ABOUT - THE POINT-OF-VIEW AND NORM BOUNDARIES The article analyses popular texts on norms by experts of Finnish. The approach is one of discourse analysis, and the object of analysis is a body of texts that have appeared in newspapers and on the radio. In particular, the focus is on what is said about spoken language and how different norms are talked about. In addition to prescriptive norms, it is customary in linguistics to talk about natural norms, which pertain chiefly to so-called everyday speech. In addition, there are social norms, with close connections to social values. The article discusses the domains of the different norms: what is and what is not the domain of prescriptive norms in the texts studied. The first part of the article discusses naming and metaphor, which indicate the point-of-view of the texts. Furthermore, the concept of appropriateness is introduced in connection with social norms and values. Finally, there is a brief discussion on affectiveness in texts by experts and the significance of this when talking about norms. The article demonstrates that the boundaries between different norms are not clear-cut. Moreover, standard written language appears as the primary form of language and an ideal against which all other language forms are measured. Connected to language standardisation norms is the value system of the Finnish culture - standard written language assumes the highest position in the value hierarchy, like all that is good in our culture.

Tutkimuksen tavoitteena on muun muassa selvittää normien vastaisen käyttäytymisen lukumääriä, yksilön sosiaalisen taustan vaikutusta rikosalttiuteen, todentaa siviili- ja sotilasrikosten välisiä yhteyksiä sekä selvittää yhteisön totaalisuuteen ja pakkoon perustuvan vallankäytön vaikutusta rikosmääriin. Tutkimuksen aineisto kerättiin 1969 yhteensä 14 joukko-osastossa nimettömällä kyselyllä, johon vastasivat kesäkuussa 1969 palvelukseen astuneet miehistöön kuuluneet varusmiehet yhteensä 2088 henkilöä. Samassa yhteydessä yksiköiden päälliköille tehtiin oma aiheeseen liittynyt kyselytutkimus. Ensimmäisessä luvussa tarkastellaan sotilasyhteisön luonnetta ja todetaan sen omaavan kaikki Goffmanin luettelemat totaalisten yhteisöjen ominaispiirteet. Luvussa tarkastellaan totaalisuuden lisäksi vallankäytön keinoja ja vertaillaan siviili- ja sotilasyhteisöjä keskenään. Toinen ja kolmas luku käsittelevät tutkimuksen päämäärää ja aineistoa. Neljännessä luvussa, jossa on artikkelin painopiste, tarkastellaan yksityiskohtaisesti tutkimustuloksia. Lopuksi tulosten tiivistelmässä muun muassa todetaan: "Tutkimustulosten suuri merkitys sosiologisesti on ilmeisesti siinä, että pystyttiin löytämään yhteyksiä eräisiin sosiaalisen paineen vaikutusta käsitteleviin teorioihin:" There is summary in English at the end of the article.

Die temporale Konstruktion in der fi. geschriebenen Sprache (saksa)

The suffixal vowel harmony of words of foreign origin (englanti) Kielenainekset alkemisti (kieli: suomi, sivulla: 257) analyysi (kieli: suomi, sivulla: 256) arkkitehti (kieli: suomi, sivulla: 257) artikkeli (kieli: suomi, sivulla: 256) dynamiitti (kieli: suomi, sivulla: 256) elatiivi (kieli: suomi, sivulla: 256) juveniili (kieli: suomi, sivulla: 256) krusifiksi (kieli: suomi, sivulla: 256) metafyysinen (kieli: suomi, sivulla: 256) partenogeneettinen (kieli: suomi, sivulla: 257) pumpernikkeli (kieli: suomi, sivulla: 257) stereotyyppinen (kieli: suomi, sivulla: 256) synonyymi (kieli: suomi, sivulla: 256) transitiiviverbi (kieli: suomi, sivulla: 256)

Über die Aufgaben der finnischen Sprachpflege (saksa) Kielenainekset aikuiskasvatus (kieli: suomi, sivulla: 289) aineistua (kieli: suomi, sivulla: 291) aivopestä (kieli: suomi, sivulla: 290) aivopesu (kieli: suomi, sivulla: 289) ajankohtaistua (kieli: suomi, sivulla: 291) ajantasainen (kieli: suomi, sivulla: 291) ajettavuus (kieli: suomi, sivulla: 291) alakanttiin (kieli: suomi, sivulla: 291) alistuvuus (kieli: suomi, sivulla: 291) allekirjoittaa (kieli: suomi, sivulla: 289) aloitteellisuus (kieli: suomi, sivulla: 291) aluevaltaus (kieli: suomi, sivulla: 289) arkistua (kieli: suomi, sivulla: 291) aromikas (kieli: suomi, sivulla: 291) arvoväritteinen (kieli: suomi, sivulla: 291) ATK (kieli: suomi, sivulla: 292) atmosfäärikäs (kieli: suomi, sivulla: 292) autohajottamo (kieli: suomi, sivulla: 291) autoistua (kieli: suomi, sivulla: 291) avioituneisuus (kieli: suomi, sivulla: 291) avoimuus (kieli: suomi, sivulla: 291) avustajisto (kieli: suomi, sivulla: 291) ay-liike (kieli: suomi, sivulla: 292) bastissi (kieli: suomi, sivulla: 280) bilateraalinen (kieli: suomi, sivulla: 295) bileet (kieli: suomi, sivulla: 291) biosidi (kieli: suomi, sivulla: 291) bitumoida (kieli: suomi, sivulla: 291) blokkiutua (kieli: suomi, sivulla: 291) borssi (kieli: suomi, sivulla: 280) budjetoida (kieli: suomi, sivulla: 291) bänksit (kieli: suomi, sivulla: 291) da(a)ta, daatat (kieli: suomi, sivulla: 291) dealer (kieli: suomi, sivulla: 291) demokratia (kieli: suomi, sivulla: 295) edistyksellinen (kieli: suomi, sivulla: 295) ekokatastrofi (kieli: suomi, sivulla: 291) elintaso (kieli: suomi, sivulla: 295) elitistinen (kieli: suomi, sivulla: 291) elämä(n)kerta (kieli: suomi, sivulla: 289) engagoida (kieli: suomi, sivulla: 291) erikoiskouluttaa (kieli: suomi, sivulla: 289) eriste (kieli: suomi, sivulla: 288) eristin (kieli: suomi, sivulla: 288) esikiehauttaa (kieli: suomi, sivulla: 289) esite (kieli: suomi, sivulla: 294) eskaloida (kieli: suomi, sivulla: 291) eskapismi (kieli: suomi, sivulla: 291) etsintäkuuluttaa (kieli: suomi, sivulla: 289) factoring (kieli: suomi, sivulla: 291) fakkiutua (kieli: suomi, sivulla: 291) fossiili (kieli: suomi, sivulla: 294) geenistö (kieli: suomi, sivulla: 291) generativismi (kieli: suomi, sivulla: 291) globaali, -nen (kieli: suomi, sivulla: 291) hahmotteilla (kieli: suomi, sivulla: 291) hajauttaa (kieli: suomi, sivulla: 290) hakusanoittaa (kieli: suomi, sivulla: 289) halpis (kieli: suomi, sivulla: 291) hammashoito (kieli: suomi, sivulla: 289) hampaanhoito (kieli: suomi, sivulla: 288) hampaanhoito (kieli: suomi, sivulla: 289) hanke (kieli: suomi, sivulla: 294) hapate (kieli: suomi, sivulla: 288) hapatin (kieli: suomi, sivulla: 288) harhainen (kieli: suomi, sivulla: 291) hasis (kieli: suomi, sivulla: 280) henkilökortti (kieli: suomi, sivulla: 292) henkilöys (kieli: suomi, sivulla: 293) hiukkaskiihdytin (kieli: suomi, sivulla: 288) huoltamo (kieli: suomi, sivulla: 293) huuhde (kieli: suomi, sivulla: 288) hyvinvointi (kieli: suomi, sivulla: 295) hävite (kieli: suomi, sivulla: 291) ideoida (kieli: suomi, sivulla: 291) ilotulite (kieli: suomi, sivulla: 291) informaali, -nen (kieli: suomi, sivulla: 291) integroituminen (kieli: suomi, sivulla: 295) intiimi (kieli: suomi, sivulla: 280) itseriittoinen (kieli: suomi, sivulla: 291) joukkoviestin, -met (kieli: suomi, sivulla: 292) juhlaliputtaa (kieli: suomi, sivulla: 289) julkkis (kieli: suomi, sivulla: 291) jumiintua (kieli: suomi, sivulla: 291) juoksute (kieli: suomi, sivulla: 288) juoksutin (kieli: suomi, sivulla: 288) jäljittää (kieli: suomi, sivulla: 291) järjesteillä (kieli: suomi, sivulla: 291) järjestelmä (kieli: suomi, sivulla: 294) järjestyneisyys (kieli: suomi, sivulla: 291) järkevöidä (kieli: suomi, sivulla: 291) järkätä (kieli: suomi, sivulla: 291) jäsentyneisyys (kieli: suomi, sivulla: 291) jäte (kieli: suomi, sivulla: 294) jäähdyt|in ~ -täjä (kieli: suomi, sivulla: 288) jäänne (kieli: suomi, sivulla: 294) jäännös (kieli: suomi, sivulla: 294) kaasutin (kieli: suomi, sivulla: 288) kahdenkeskinen (kieli: suomi, sivulla: 295) kahdenvälinen (kieli: suomi, sivulla: 295) kalorikas (kieli: suomi, sivulla: 291) kantaesittää (kieli: suomi, sivulla: 289) kasetoida (kieli: suomi, sivulla: 291) kauko-ohjata (kieli: suomi, sivulla: 289) kehite (kieli: suomi, sivulla: 288) kemikaali (kieli: suomi, sivulla: 280) kerska- (kieli: suomi, sivulla: 293) keskuslämmitteinen (kieli: suomi, sivulla: 291) kestopäällystää (kieli: suomi, sivulla: 289) kielenhuolto (kieli: suomi, sivulla: 278) kielentutkimus (kieli: suomi, sivulla: 289) kiinnite (kieli: suomi, sivulla: 288) klisee (kieli: suomi, sivulla: 280) kliseytyä (kieli: suomi, sivulla: 291) koeajaa (kieli: suomi, sivulla: 289) koekuunnella (kieli: suomi, sivulla: 289) kokonaisvaltainen (kieli: suomi, sivulla: 291) kompleksikas (kieli: suomi, sivulla: 291) konfrontaatio (kieli: suomi, sivulla: 291) konttoristua (kieli: suomi, sivulla: 291) koodittaa (kieli: suomi, sivulla: 291) kooste (kieli: suomi, sivulla: 291) kopsata (kieli: suomi, sivulla: 291) kotimies (kieli: suomi, sivulla: 294) kudoksensiirto (kieli: suomi, sivulla: 288) kudossiirto (kieli: suomi, sivulla: 288, 289) kuluttajaystävällinen (kieli: suomi, sivulla: 295) kuntajako (kieli: suomi, sivulla: 289) kuntoilla (kieli: suomi, sivulla: 290) kuntoilu (kieli: suomi, sivulla: 291) kuonatontaa (kieli: suomi, sivulla: 287) kvasaari (kieli: suomi, sivulla: 291) käsitteistö (kieli: suomi, sivulla: 291) käynnisteillä (kieli: suomi, sivulla: 291) käyt|e, -in (kieli: suomi, sivulla: 288) laajaulotteinen (kieli: suomi, sivulla: 291) laitostua (kieli: suomi, sivulla: 291) lapsenvahti (kieli: suomi, sivulla: 294) laser (kieli: suomi, sivulla: 291) leasing (kieli: suomi, sivulla: 291) liigautua (kieli: suomi, sivulla: 291) lipunmyynti (kieli: suomi, sivulla: 288) listata (kieli: suomi, sivulla: 291) liukuportaat (kieli: suomi, sivulla: 292) liuote (kieli: suomi, sivulla: 288) liuotin (kieli: suomi, sivulla: 288) lokeroida (kieli: suomi, sivulla: 291) lotota (kieli: suomi, sivulla: 291) lukkiutua (kieli: suomi, sivulla: 291) luovuus (kieli: suomi, sivulla: 291) LVI-työt (kieli: suomi, sivulla: 292) lähteistö (kieli: suomi, sivulla: 291) lämminilmakehitin (kieli: suomi, sivulla: 288) lääni(n)jako (kieli: suomi, sivulla: 289) maanlaajuinen (kieli: suomi, sivulla: 292) maasturi (kieli: suomi, sivulla: 291) maitti (kieli: suomi, sivulla: 293) mankk|a, -u (kieli: suomi, sivulla: 291) massamedia, -t (kieli: suomi, sivulla: 291) massoittua (kieli: suomi, sivulla: 291) metsuri (kieli: suomi, sivulla: 291) mitätöidä (kieli: suomi, sivulla: 287-288) mitätöntää (kieli: suomi, sivulla: 287-288) monenkeskinen (kieli: suomi, sivulla: 295) monenvälinen (kieli: suomi, sivulla: 295) motocross (kieli: suomi, sivulla: 291) multilateraalinen (kieli: suomi, sivulla: 295) muotitietoinen (kieli: suomi, sivulla: 295) myötäle (kieli: suomi, sivulla: 293) mökkeily (kieli: suomi, sivulla: 291) nimistöntutkimus (kieli: suomi, sivulla: 289) nomini(n)taivutus (kieli: suomi, sivulla: 288, 289) nukute (kieli: suomi, sivulla: 291) näytteistö (kieli: suomi, sivulla: 291) oikeakielisyys (kieli: suomi, sivulla: 278) oletus (kieli: suomi, sivulla: 293) omarahoitteinen (kieli: suomi, sivulla: 291) opettajanvalmistus (kieli: suomi, sivulla: 288) oppilasarvostelu (kieli: suomi, sivulla: 289) osallistuvuus (kieli: suomi, sivulla: 291) osoittaa mieltään (kieli: suomi, sivulla: 290) paikannimitutkimus (kieli: suomi, sivulla: 289) paikkavaraamo (kieli: suomi, sivulla: 291) pakastaa (kieli: suomi, sivulla: 290) pakkosyöttää (kieli: suomi, sivulla: 289) palovakuuttaa (kieli: suomi, sivulla: 289) parja (kieli: suomi, sivulla: 293) pehmite (kieli: suomi, sivulla: 288) pehmitin (kieli: suomi, sivulla: 288) perinteikäs (kieli: suomi, sivulla: 291) perinönjako (kieli: suomi, sivulla: 289) perusluonteinen (kieli: suomi, sivulla: 292) perusparantaa (kieli: suomi, sivulla: 289) peuha- (kieli: suomi, sivulla: 293) poppari (kieli: suomi, sivulla: 291) porrasteinen (kieli: suomi, sivulla: 291) projekti (kieli: suomi, sivulla: 294) psykofarmakat (kieli: suomi, sivulla: 291) puhdiste (kieli: suomi, sivulla: 288) pullote (kieli: suomi, sivulla: 291) puolihuolimaton (kieli: suomi, sivulla: 291) purkka (kieli: suomi, sivulla: 291) puunkylläste (kieli: suomi, sivulla: 288) päihde (kieli: suomi, sivulla: 291) raikaste (kieli: suomi, sivulla: 294) rajata (kieli: suomi, sivulla: 287) rajautuminen (kieli: suomi, sivulla: 287) rajoittaa (kieli: suomi, sivulla: 287) rajoittuminen (kieli: suomi, sivulla: 287) rekkari (kieli: suomi, sivulla: 291) rieha (kieli: suomi, sivulla: 293) riita (kieli: suomi, sivulla: 293) rokote (kieli: suomi, sivulla: 288) rooli (kieli: suomi, sivulla: 295) roskis (kieli: suomi, sivulla: 291) ruoja (kieli: suomi, sivulla: 280) ruutujako (kieli: suomi, sivulla: 289) räjähdysmäinen (kieli: suomi, sivulla: 295) rääkyli (kieli: suomi, sivulla: 291) saasta (kieli: suomi, sivulla: 294) saaste (kieli: suomi, sivulla: 294) sampoo (kieli: suomi, sivulla: 280) seisokki (kieli: suomi, sivulla: 291) sekki (kieli: suomi, sivulla: 280) sektori (kieli: suomi, sivulla: 295) selviö (kieli: suomi, sivulla: 293) sentralismi (kieli: suomi, sivulla: 291) siide (kieli: suomi, sivulla: 293) sofistikoitua (kieli: suomi, sivulla: 291) soinnitontua (kieli: suomi, sivulla: 287) somp(p)a (kieli: suomi, sivulla: 293) sosiaalidemokraatti (kieli: suomi, sivulla: 280) spray-deodorantti (kieli: suomi, sivulla: 294) suihkari (kieli: suomi, sivulla: 291) sumute (kieli: suomi, sivulla: 288) sumutin (kieli: suomi, sivulla: 288) supranormaali (kieli: suomi, sivulla: 291) suunnitelma (kieli: suomi, sivulla: 294) synkata, synkka (kieli: suomi, sivulla: 291) synttärit (kieli: suomi, sivulla: 291) säilytteillä (kieli: suomi, sivulla: 291) säveltapailu (kieli: suomi, sivulla: 289) taantumuksellinen (kieli: suomi, sivulla: 295) tahranpoiste (kieli: suomi, sivulla: 293) tallentaa (kieli: suomi, sivulla: 294) tallettaa (kieli: suomi, sivulla: 294) taltioida (kieli: suomi, sivulla: 294) tarra (kieli: suomi, sivulla: 293) taso (kieli: suomi, sivulla: 295) tasokas (kieli: suomi, sivulla: 292) tausta (kieli: suomi, sivulla: 294) teknokraatti (kieli: suomi, sivulla: 291) televisio (kieli: suomi, sivulla: 293) telkka (kieli: suomi, sivulla: 291, 293) telkkari (kieli: suomi, sivulla: 291) tiiviö (kieli: suomi, sivulla: 291) toimeenpanna (kieli: suomi, sivulla: 289) toimivuus (kieli: suomi, sivulla: 291) toiveauto (kieli: suomi, sivulla: 295) tosio (kieli: suomi, sivulla: 291) tuhla- (kieli: suomi, sivulla: 293) tukinuitto (kieli: suomi, sivulla: 288) tuotekehittely (kieli: suomi, sivulla: 289) turma (kieli: suomi, sivulla: 293) turvakokous (kieli: suomi, sivulla: 292) tussi, tušši (kieli: suomi, sivulla: 280) tutkija(i)nkoulutus (kieli: suomi, sivulla: 288) tutkija(i)nkoulutus (kieli: suomi, sivulla: 289) ulkoministeriö (kieli: suomi, sivulla: 292) ulotteikas (kieli: suomi, sivulla: 292) unelmanpehmeä (kieli: suomi, sivulla: 295) uudisteilla (kieli: suomi, sivulla: 291) uudistusmielinen (kieli: suomi, sivulla: 295) vaaratontaa (kieli: suomi, sivulla: 287) vakautusneuvottelut (kieli: suomi, sivulla: 293) vakavoida (kieli: suomi, sivulla: 291) vallatoida (kieli: suomi, sivulla: 287) valokuvata (kieli: suomi, sivulla: 289) vanhoillinen (kieli: suomi, sivulla: 295) vapaus (kieli: suomi, sivulla: 295) varomääräys (kieli: suomi, sivulla: 292) vedenottamo (kieli: suomi, sivulla: 291) veistämö (kieli: suomi, sivulla: 286) veneily (kieli: suomi, sivulla: 291) verrokki (kieli: suomi, sivulla: 291) vesihiihtää (kieli: suomi, sivulla: 289) viestikuu (kieli: suomi, sivulla: 292) viipymä (kieli: suomi, sivulla: 292) viive (kieli: suomi, sivulla: 292) vitka (kieli: suomi, sivulla: 293) yhdentyminen (kieli: suomi, sivulla: 295) älppäri (kieli: suomi, sivulla: 291) ärsy (kieli: suomi, sivulla: 293) öljysorastaa (kieli: suomi, sivulla: 289)

Beobachtungen über die Verwendung der kürzeren Form des Inf. I im Finnischen (saksa)