Search

Viimeisimmät ohjauksen kansalliset arviointitutkimukset korkeakoulutasolla on toteutettu Suomessa vuosina 2001 ja 2005. Tämän tutkimuksen avulla haluttiin tarkastella tällä hetkellä, 2020-luvun vaihteessa, ammattikorkeakouluissa organisoitavaa opintojen ohjausta ja sen roolia näissä organisaatioissa. Tutkimukseen osallistui 11 ammattikorkeakoulua (AMK), ja tutkimuksen aineisto kerättiin ensisijaisesti organisaatioiden opetushenkilöstöltä sekä hallinnolliselta henkilöstöltä. Opintojen ohjauksen organisointitapojen mittaamiseksi tutkimusta varten kehitettiin ohjauksen organisointitapojen (OOT) mittari. Sähköiseen kyselyyn vastasi 261 henkilöä. Koulutusjärjestelmään kohdistetaan yhä suurempia odotuksia työelämän nopeiden muutosten, kansainvälistymisen sekä muun muassa tietoyhteiskuntakehityksen johdosta, ja opintojen ohjaus nähdään ratkaisuna muun muassa koulutusaikojen lyhentämiseen. Tulosten mukaan opintojen ohjaus organisoidaan suomalaisissa ammattikorkeakouluissa edelleen hyvin erilaisilla tavoilla ja opintojen ohjauksen näkyvyys organisaatioiden strategioissa on myös melko heikkoa. Opintojen ohjauksen organisointitavoista merkittävimmin nousi esiin erikoistuneeseen henkilöstöön perustuva ohjauksen malli, mutta myös kokonaisvaltaisen opintojen ohjauksen prosessin piirteitä oli havaittavissa., Latest national studies evaluating study guidance in Finnish higher education institutions have been implemented in 2001 and 2005. This study aimed to determine how study guidance is organized today in Finnish Universities of Applied Sciences (UAS), and what role it has in these organizations. Altogether 11 UAS’s participated in the study, and the quantitative data was gathered mainly from their teaching and administrative staff. In order to determine the style of organizing study guidance in these UAS’s, a new measurement tool was developed. All in all, 261 replies were received to electronical survey. As greater pressures are aimed at the educational system due to, for example, rapid changes in work, internationalization and the development of knowledge society, study guidance is considered to offer solutions, among other things, for shortening the duration of studies. According to our results, study guidance is still organized in various styles in Finnish UAS’s. In addition, the visibility of study guidance in UAS’s strategies is relatively weak. From the identified styles of organizing study guidance, the most prominent one was specialized personnel. However, features of holistic process were also identified.

Artikkelissa tarkastellaan ammattikorkeakoulun ja ammatillisen toisen asteen yhteistyötä alueellisessa innovaatiotoiminnassa. Kansallisen innovaatiostrategian (2008) mukaan innovaatiotoiminnan tulee kattaa kaikki työelämän alat ja tasot, mikä asettaa haasteita opettajien innovaatio-osaamiselle ja alueelliselle kehittämistyölle. Koulii-hankkeen (2010 2012) tulosten mukaan yhteistoiminnallinen tiimi on luonteva työskentelymalli koulutusasteiden väliselle yhteistyölle. Palvelumuotoilu tarjoaa yhtenäisen viitekehyksen innovaatiotoiminnalle sekä menetelmiä opettajien ja opiskelijoiden työelämäosaamisen kehittämiseen. Onnistunut kehittämistyö edel- lyttää opettajien, heidän esimiestensä ja opiskelijoiden roolien selkiyttämistä hanketyöskentelyssä ja siirtymistä aineenopettajamallista projektioppimisen ohjaajaksi. Yhteistyössä ilmenneet käytännön ongelmat johtuivat ammattikorkeakoulun ja ammatillisen toisen asteen erilaisista hanke- prosesseista. Ammatillisen toisen asteen integroituminen osaksi kansallista innovaatiojärjestelmää edellyttää oppilaitoksilta strategista työskentelyä ja alueellista yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa., This article examines cooperation between a university of applied sciences and a vocational college in regional innovation activity. According to the National innovation strategy (2008), innovation activity ought to cover all the fields and levels of the working life, which sets challenges to teachers’ innovation competence and regional development work. According to the results of the project Koulii (2010–2012), the cooperative team is a natural working model for the cooperation between university of applied sciences and vocational training. Service Design offers a uniform frame of reference for innovation activity and methods for developing teachers’ and students’ working life competences. Successful development requires the clarification of the teachers’, their superiors’ and students’ roles in the project work and transformation from the traditional teacher’s role towards the role of the project educator. Practical problems in the co-operation were caused by different project processes implemented in the university of applied sciences and the vocational college. The integration of vocational training to the national innovation system requires from vocational schools strategic working and regional cooperation with universities of applied sciences.

Niukkuuden aika on tullut koko maailmantalouteen monien jälkeenpäin ajatellen lihavien vuosien jälkeen. Kestävyysvaje vaatii Suomessa niin julkisten menojen karsintaa kuin verojen kiristämistä. Näissä oloissa on selvää, että niukkuutta jaetaan myös koulutussektorilla. Budjetit eivät kata edes kustannustason nousua, kun indeksit on jäädytetty ja puolitettu viime vuosina. Päättyneellä kymmenvuotiskaudella 2000- luvulla on eletty kaikilla koulutussektoreilla suhteellisen suotuisaa aikaa. Rahoitus on reaalisesti kasvanut, joskin epätasaisesti eri sektoreilla. Ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen kasvusta merkittävä osa on johtunut opiskelijamäärän kasvusta. Yliopistojen rahoituksen kasvu, jota yliopistouudistus hetkeksi vauhditti, on toteutunut erityisesti opiskelijakohtaisen rahoituksen kasvuna. Heikoimmin ovat menestyneet ammattikorkeakoulut, joiden yksikköhinta on noussut vähiten. Tulevina vuosina koulutuksen rahoitukseen vaikuttavat kaikilla toteutuvat rahoitusjärjestelmien ja rahoitusperusteiden uudistukset, jotka sisältävät sekä uhkakuvia että mahdollisuuksia. Niin valtion kuin kuntarahoituksenkin voi ennakoida reaalisesti putoavan kaikilla koulutussektoreilla., This article compares the development of public financing (state and municipalities) in universities, universities of applied sciences and second level vocational education during past ten years. The financing coming outside the public sector is not included in the analysis. The role of outside financing is important in universities, about 35 %, but much smaller in universities of applied sciences and vocational education. Due to the different role of RDI-activities in university sector and the others, the analysis concerns only the financing of education. The state budget deficit in Finland demands both increasing taxes and cutting down expenses. Thus it is evident that also educa- tion meets state budget cuttings. The state financing does not cover even the rise of cost level. The cost indexes have been frozen or been cutted down during the last years. The beginning of 2000 ́s has been relatively favorable time in all educational sectors as to the development of resources. The real (counted without the inflation) public financing has grown between 1,6 % - 2,9 % on the average per year up to 2012, however unevenly in the different educations sectors. The growth in the financing of second level vocational education has been mainly the result of rising student numbers. The public university financing has happened as the growth of financing per student. The university reform gave some new financing to the universities, but the favorable development has now stopped. The weakest has been the development of the financing of universities of applied sciences. The financing per student has grown least of these educational sectors. In coming years Government plans to realize the financing reforms in all educational sectors. They bring both threats and possibilities. It is probable that the real level of fi- nancing will fall in all educational sectors.

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin ammattikorkeakouluopettajien työelämäyhteistyön osaamishaasteita. Tutkimusaineisto kerättiin yksilö- ja ryhmähaastatteluilla, joihin osallistui 16 eri alojen ammattikorkeakouluopettajaa. Aineisto analysoitiin temaattisella analyysillä. Työelämäyhteistyön osaamishaasteina tulivat esille muutos koulutuksen ja työelämän suhteissa, verkostomainen opettajuus, monipuolisten taitojen hallinta ja pedagogiikan uudistaminen. Ammattikorkeakouluopettajien työelämäyhteistyö edellyttää uusien taitojen omaksumisen lisäksi yhteisöllisyyden kehittämistä niin työelämän kuin opiskelijoidenkin kanssa., The purpose of this study was to research competence challenges that teachers of Universities of Applied Sciences face in professional collaboration with workplaces. Data was collected in one-on-one as well as group interviews. The informants of the study were 16 teachers with different subject specialties. The transcribed data was analyzed with qualitative thematic analysis. When collaborating with workplaces, teachers reported the following competence challenges: changes in relationships between education and work, teachers’ networking, adoption of versatile skills, and pedagogical reforming. In addition to acquiring new skills, partnerships with workplaces require establishing and maintaining a sense of community across staff and students as well as workplaces.

Artikkeli on läpikäynyt referee-menettelyn Korkeakouluopintojen aikainen työssäkäynti on yleistä Suomessa ja kansainvälisesti. Työssäkäyntiä ja sen merkitystä opinnoissa ja työllistymisessä on tutkittu lähinnä opintoaikojen ja opintomenestyksen näkökulmista. Lähtökohtana on ollut käsitys siitä, että työssäkäynti hidastaa opintojen etenemistä ja heikentää opintomenestystä. Vähemmän on kiinnitetty huomiota työssä hankittuun osaamiseen ja sen merkitykseen korkeakouluopinnoissa. Tässä artikkelissa tarkastellaan toisen vuoden ammattikorkeakouluopiskelijoiden kokemuksia opintojen aikaisesta työssäkäynnistä ja sen hyödyntämisestä opinnoissa. Tutkimus on osa Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiön (Otus ry) seurantatutkimusta, jossa korkeakouluopiskelijat arvioivat kulunutta opintovuotta retrospektiivisesti. Otanta toteutettiin ositetulla satunnaisotannalla. Aineiston kaksivaiheisella painotuksella pyrittiin siihen, että lopullinen tutkimusotos edustaisi tavoiteperusjoukkoaan mahdollisimman hyvin. Yhteensä 928 ammattikorkeakouluopiskelijaa vastasi kyselyyn keväällä 2014. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla. Analyysissa käytettiin kuvailevia tilastomenetelmiä. Tutkimukseen osallistuneet ammattikorkeakouluopiskelijat käyttivät opintoihin ja työssäkäyntiin yhteensä keskimäärin 52 tuntia viikossa. Työssäkäynti ei ollut estänyt opinnoissa etenemistä, eikä opintoja oltu hidastettu tai keskeytetty työssäkäynnin vuoksi. Työssäkäynti oli opiskelijan henkilökohtainen projekti. Opetuksessa ei juurikaan hyödynnetty tai kannustettu opiskelijoita soveltamaan työssä opittua opintoihin. Opintojen aikainen työssäkäynti rakentaa korkeakoulutuksen käytäntöjä ja tuottaa osaamista, joka tulisikin nähdä osana osaamisen kehittymistä ammattikorkeakouluopintojen aikana., Refereed article Student employment during higher education studies is common in Finland and also internationally. The phenomenon has been studied from the perspectives of study time and success. The background assumption has been, that employment prolongs study time and undermines academic success. The interest has been paid to competencies gained at work. This article focuses at higher education students’ experiences about integrating part- or fulltime employment and studies. The study is part of a longitudinal research conducted by the Student and Education Research foundation, Otus ry. The results are based on the data gathered from second year students in Universities of Applied Sciences during spring 2014. Altogether 928 students replied the online-questionnaire. The data was analysed by SPSS. Descriptive statistical analysis was used. The results showed that 43 % of second year students were working part-time. Those students studied approximately 37 hours and worked 14 hours per week. Employment did not preclude proceeding in studies, neither were the studies slowed down or left because of work. Over 50 % of employed students noted that they had not received feedback or recognition of competencies based on their work experience. The results necessitate knowledge and tools for recognition of competencies, as well as developing the procedures of formalizing informal learning at work into degree studies.