Search

Tutkimus käsittelee korkeakoulujen henkilöstöhallintoa sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta. Huippuosaajien rekrytoiminen kilpailun kiristyessä edellyttää uusia ajattelumalleja. Aihepiiri on ollut viime aikoina paljon esillä mediassa, jossa on nostettu esiin tarve kehittää suomalaisten korkeakoulujen kilpailukykyä. Samalla on käyty keskustelua innovaatioyliopiston perustamisesta pääkaupunkiseudulle, mikä on puolestaan herättänyt muissa korkeakouluissa huolta rahoituksen suhteen. Tarkoituksena on tutustua perinpohjaisesti Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen strategioihin henkilöstön rekrytoinnin osalta sekä selvittää, miten niitä toteutetaan. Tavoitteena on saada kattava käsitys ilmiöstä haastattelemalla kyseisten organisaatioiden henkilöstöhallinnosta ja tutkimuksen kehittämisestä vastaavia henkilöitä. Lisäksi pyritään antamaan kehittämisehdotuksia, joiden avulla henkilöstön rekrytointia yliopistossa voidaan kehittää edelleen. Tutkimus toteutettiin perehtymällä kohdeyliopistojen yleisiin strategioihin, joista etsittiin ohjeita ja viittauksia henkilöstön rekrytoinnista. Taustalla vaikuttavat rakenteelliset tekijät sekä olemassa olevat käytännöt, jotka eivät ole perinteisesti tukeneet avointa kilpailua yksityisen sektorin rahoituksesta. Varsinainen tutkimusaineisto perustuu teemahaastatteluihin, jotka toteutettiin syksyllä 2007 ja keväällä 2008. Tulokset perustuvat aineiston yksityiskohtaiseen analyysiin, jonka perusteella tutkimustulokset kirjoitettiin auki. Tutkimuksessa havaittiin, että kohdeyliopistoissa ei hyödynnetä varsinaista henkilöstöstrategiaa rekrytoinnin osalta. Tulos oli yllättävä, koska yksityisen sektorin puolella vastaavat käytännöt ovat yleisiä. Strategiatyössä korostetaan osaamisen, kansainvälistymisen sekä kilpailukyvyn merkitystä, mutta teoriat muuntautuvat hitaasti käytännöiksi. Yleisellä tasolla huippuosaajien tarve tiedostetaan koko organisaation tasolla, mutta konkreettisesti laitoksissa ja yksiköissä ei ole tietoista strategiaa korkeasti koulutetun henkilöstön rekrytoimiseksi. Jatkossa yliopistojen laitoksissa sekä yksiköissä tulisi ottaa käyttöön henkilöstön rekrytointia ohjaava suunnitelma. Se edistäisi resurssien allokoimista sekä kohdentamista, jolloin osaaminen voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Tarvitaan pitkäjänteistä suunnittelua, jonka myötä henkilöstön kehittämisestä ja parhaan mahdollisen osaamisen houkuttelemisesta tulee luontainen osa laitosten toimintaa. Asiasanat: henkilöstöhallinto, innovaatiot, johtaminen, kansainvälistyminen, korkeasti koulutetut osaajat, yliopistot