Search

Naiset puhuvat vallasta Miten naiset vaativat ja käyttivät valtaa uuden ajan alussa? Ulvilalainen Agata Pekantytär ajettiin pois miehensä tilalta jäätyään leskeksi 1671. Hän kuitenkin taisteli perintötilan tyttärelleen, selvisi kolmesta noitasyytteestä ja jatkoi kaiken aikaa tilanhoitoa ja puuttui vielä naapurienkin töihin. Agata ja hänen kaltaisensa naiset vetosivat rooleihin, jotka heille vallan antoivat: vanhemmuuteen tai äitiyteen, ikäänsä ja työhönsä erityisesti muiden hyväksi. Naisten vallasta käydyt keskustelut sekä uuden ajan alun talonpoikien että myöhempien tutkijoitten ovat olleet kiihkeimmillään noitaoikeudenkäynneissä. Tutkijat ovat kuitenkin nähneet tämän liian kielteisesti: noita ei ollut uhri eikä osoitus siitä naisten vallankäyttöä olisi hyväksytty. Naisen tai vaimon asemaa ja mahdollisuuksia vallankäyttöön rajoittivat monet tekijät lainsäädännössä ja oikeuskäytännössä sekä ideologisessa opetuksessa muutenkin. Käytännössä useimmat näistä rajoituksista kuitenkin säännöllisesti ohitettiin ­ eikä pelkästään pakon edessä miesten poissa ollessa, vaan jatkuvasti. Naisten mahdollisuudet auktoriteettiasemaan ja arvostettuun statukseen yhteisössä näyttäytyvät käsillä olevan tutkimuksen pohjalta parempina kuin aikaisemmin on korostettu. Talonpoikaistaloutta johtivat kumppanit, isäntä ja emäntä, jotka joskus olivat mies ja vaimo, joskus vaikkapa äiti ja vävy tai isä ja tytär. Kun tutkimuksen päähenkilöt puhuivat itsestään ja kilpailijoistaan käräjillä, käräjäjuttujen aiheista riippumatta heidän puheessaan usein toistuivat viittaukset vanhemmuuteen ja ikään sekä työhön ja niihin liittyvään hyveeseen. Nämä teemat ovat olleet tärkeitä naishistoriassa eivätkä vähiten siksi että ne ovat tärkeitä nykyäänkin. Uuden ajan alussa kaikkiin näihin liittyi suuria vaatimuksia ja riskejä. Noidat on usein nähty sekä syntipukkeina epäonnistumiselle ja sijaiskohteina, joihin epävarmat äidit ja emännät voivat projisoida pelkonsa ja ahdistuksensa. Suomalaisessa talonpoikaispuheessa sekä työ että vanhemmuus useammin ovat statusta tuovia tekijöitä, joita saattoi käyttää perusteluna poikkeavallekin käyttäytymiselle: noituudesta syytetty saattoi sanoa tehneensä sen minkä muut tulkitsivat noituudeksi vain lapsia huvittaakseen. Naisten aseman ja vallankäytön mahdollisuuksien tutkimus kulminoituu noitaoikeudenkäynteihin. Noituuden ja naisten yhteys mytologisoitui ns. toisen aallon feminismien tulkinnoissa noitavainoista naisvainoina. Viime vuosikymmenen feminististä noitatutkimusta taas yhdistävät psykoanalyyttiset teoriat ja kiinnostus erilaisista kokemuksista ja identiteeteistä, mutta siinä toistuvat edelleen toisen aallon teemat. Suomalaisen tasa-arvon juuria on usein haettu vähäväkisiltä pientiloilta, joiden naiset ovat aina tehneet työtä ­ ja kritisoitu sitten ettei työ välttämättä tuota valtaa tai arvostusta. Monien kohdalla ei, mutta tämän tutkimuksen päähenkilöille se oli hyväksytty keino vaatia molempia. This study maintains that the options of early modern women were considerably better than has been claimed by traditional social and gender historians. The work follows a number of early modern Finnish households which were publicly represented and headed by women. The book thereby provides a contrast to the traditional view of women in early modern history, which has presented the influence of early modern social theory, religious teaching and Roman law as forcing women into what has been called a secondary legal position , secluding women from the public spheres into the domestic household and depriving them of authority outside the home. For the households in this study, public representation by women was a cultural choice rather than a necessity, because there were other adult men who could have performed the task. However, the choice was not always uncontested. The conflicts in these households were marked by witchcraft accusations. The arguments for and against the leadership of particular household members reveal that rather than prescribing a male-dominated model of authority in early modern society, the patriarchal rhetoric formed a general ground on which both men and women could claim authority. Family and parenthood as well as work were central to the rhetoric of authority. The study of women's or feminine authority and power culminates in witchcraft trials. A mythical link between women and witches was weawed into the fabrique of second wave feminism Rhetoric. The last decade and a half has seen a new wave of feminist interest in witches, marked by psyhoanalytical theories and interest in the different experiences and identities of different women. Nevertheless, the second wave themes still survive in it. The emphasis has been on the restricting demands and insecure nature of both motherhood and women's work. The roots of the equality between sexes in Finland have often been searched in the small agrarian households that could not afford women's seclusion from work and public. The critique often presented against it, too, has been that not all work - or parental obligations - produces power or authority. For some, maybe not. For the women in this study, work and motherhood were legitimate grounds for claiming authority.