Search

In our article, we examine what kind of obligations and possibilities the public authorities have in regards of correcting incorrect information. We also explain why it's important for public authorities to correct incorrect information and what the practical possibilities are to correct incorrect information. In our research, we use the term incorrect information to describe misleading information and information produced by information influencing activities. In Finland, public authorities have a legal obligation to distribute timely and reliable information in order to prevent the spread of incorrect information. Based on our research, public authorities have difficulties identifying incorrect information and forming an overall picture across different organizations. In Finland legislation does not significantly restrict the dissemination of incorrect information, except for illegal content. Despite of that correcting incorrect information is necessary to maintain the credibility and trust for the public authorities in the constantly changing information environment. Our research material was collected in security cafes organized across Finland. The research material was analyzed using inductive content analysis. [ABSTRACT FROM AUTHOR]

Artikkelissa tarkastellaan normatiivisen, oikeushistoriallisen näkökulman kautta lapsen osallisuutta ja sen institutionalistista muutosta suomalaisessa adoptiojärjestelmässä. Keskeinen kysymys on, miten ja miksi lapsen asema osallistuvana subjektina on historiallisesti määritelty ja muuttunut adoptiota ja lastensuojelua koskevassa lainsäädännössä. Osallisuuden muutoksia lainsäädännössä tarkastellaan suhteessa kansainvälisessä adoptiojärjestelmässä ja lapsen oikeusasemassa 1920 -luvulta vuoteen 2018 tapahtuneisiin muutoksiin. Aineistona käytetään a) adoptio- ja lastensuojelulainsäädäntöä ja sen valmisteluasiakirjoja ja b) adoptioon, oikeusteoriaan ja lapsen lainsäädännöllisen aseman historiaan tutkimuskirjallisuutta. Lapsen osallisuus adoptiolainsäädännössä on tarkastelussa jaoteltu kolmeen ulottuvuuteen: mahdollisuuteen tulla kuulluksi, mahdollisuuteen saada tietoa ja mahdollisuuteen vaikuttaa päätöksentekoon. Mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon nousee tarkastelussa näistä keskeisimmäksi, sillä se on ollut aina mukana adoptiolainsäädännössä. Tietojen saamisen ja kuulluksi tulemisen mahdollisuudet ovat puolestaan laajentuneet lainsäädännön muuttuessa. Tarkastelun perusteella lapsella on ollut adoptiossa subjektiasema jo 1920-luvun lainsäädännössä. Lisäksi selvisi, että Suomen lastensuojelulainsäädännössä käytetty 12 vuoden ikäraja lapsen kuulemiselle on kopioitu Ruotsin ja Tanskan lainsäädännöstä.

This article addresses one of the most common justifications of the optimal duration of copyright in music business in Finland. The research material consists of half-structured theme interviews and the method used is theory-based content analysis. The interpretational theory used is the model of justification of copyright by Laura Leppämäki. Thirty-one informants representing a wide spectrum of expertise in Finnish music business were interviewed during March-October 2016. The results state the following: Copyright is often seen as a natural item of ownership, claimed by work, and especially as a subject of inheritance, preferably for two subsequent generations. However, simple arithmetic discloses the current duration lasts longer than the average life expectancy of the grandchildren of the author. If two generations are seen as an optimal duration, copyright should last 60 years after authors death. The member states of EU have until June 7th 2021 to introduce the new Directive on Copyright in the Digital Single Market - in which the duration remains the current 70 years - within their countries. This article argues that if the duration is justified as a subject of inheritance, it should be shortened. Another possibility is to alter the justification entirely. [ABSTRACT FROM AUTHOR]

Artikkelissa tarkastellaan taikuusoikeudenkäyntien kautta hautausmailla tehtyjä taikoja Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa 1700-luvun lopulla. Hautausmailla tehdyt taiat ovat uusi piirre verrattuna 1500- ja 1600-lukujen suomalaisiin noituus- ja taikuusoikeudenkäynteihin. Artikkelissa tarkastellaan erityisesti taikoja, joita tehtiin sairauksien parantamiseksi ja varastettujen esineiden palauttamiseksi omistajalleen. Hautausmaiden taikuutta käsitellään niin kansanomaisen ajattelun – kuten vainajiin, kuolemaan ja pyhään liittyvien käsitysten – kuin virallisen esivallan käsitysten ja normien kautta. Taikoja analysoidaan alioikeuksien konseptituomiokirjojen avulla: aineistosta esiin nostettujen taikatekojen kuvausten ja tapausesimerkkien kautta. Aineistosta esiin nousevat teemat sidotaan kontekstiinsa tutkimuskirjallisuuden avulla. Artikkelissa tuodaan esille myös taikuuden eri määritelmät sekä kotimainen ja ulkomainen noituuden ja taikuuden tutkimustraditio.

STM ja THL käynnistivät marraskuussa 2008 puolivuotisen hankkeen valtakunnallisten sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalvelujen (ns. KanTapalvelut) arvioinnin suunnittelemiseksi (KaTRI-hanke). Pohjaksi suunnittelulle analysoitiin tietojärjestelmäpalveluille asetettuja kansallisia tavoitteita ja ennakoituja vaikutuksia asiakastietolain ja eReseptilain perustelumuistioista. Aineistot analysoitiin sisällönanalyysillä. Tulosten jäsentämisessä hyödynnettiin kirjallisuutta tietojärjestelmäpalvelujen arvioinnista. Analyysi tuotti arvioinnin pohjaksi kymmenen arvioinnin ulottuvuutta (kehitystyö, vaatimuksenmukaisuus, käyttöönotto, prosessi- ja toimijamuutokset hoito- ja arkistointityössä, muutokset valvonta-, tilastointi- ja tutkimustyössä, muutokset hoito- ja arkistointitoiminnan laadussa, tuottavuudessa ja vaikuttavuudessa, tavoitteet sosiaalialalle sekä tulevaisuuden palvelumallit). Ulottuvuuksiin liittyvien osatavoitteiden täsmällisempi jaottelu edellyttäisi spesifejä kirjallisuuskatsauksia ulottuvuuksittain ja kahden arvioijan riippumatonta analyysiä.