Search

Koulutuskysymysten ymmärtäminen edellyttää yhteiskuntatieteellistä ymmärrystä, kun koulutus kytkeytyy yhä tiiviimmin talouteen, elinkeino- ja työvoimapolitiikkaan sekä väestöjen ja osaamisen hallintaan. Kasvatus- ja koulutussosiologinen tutkimus on Suomessa vahvistunut 1980-luvulta lähtien merkittävästi. Kasvatussosiologiselle ymmärrykselle on tilausta, joskin koulutuspolitiikkaa tehdään paljolti tutkimustuloksista piittaamatta, mikä sekin on sosiologisesti kiinnostava ja yhteiskuntatieteellistä analyysia kaipaava asia! Sosiologisen koulutustutkimuksen vahvistuminen näkyy hyvin kotimaisten tieteellisten konferenssien esitelmätarjonnassa. Suomessa järjestetään vuosittain useita tieteellisiä konferensseja, joissa kasvatustieteen, historian, politiikantutkimuksen ja yhteiskuntatieteen kentillä työskentelevät tutkijat kokoontuvat esittelemään meneillään olevia tutkimuksia ja uusia tuloksia. Suomen kasvatustieteellisen seuran vuodesta 1979 alkaen järjestämille Kasvatustieteen päiville osallistuu vuosittain viitisensataa tutkijaa ja alan tutkimuksesta kiinnostunutta. Suomalaisen sosiologian klassikon Edvard Westermarckin oppilaiden vuonna 1940 perustaman Westermarck-seuran Sosiologipäivät kokoavat samoin viitisensataa osallistujaa vuosittain. Vetämämme kasvatussosiologian ja koulutuspolitiikan työryhmä kokoontuu sekä Kasvatustieteen päivillä että Sosiologipäivillä, joissa kummassakin pidetään10–20 esitelmää. Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura ATS on vuodesta 1989 alkaen järjestänyt joka toinen vuosi vastaavan tapahtuman, Aikuiskasvatuksen tutkijatapaamisen, jonka monissa esitelmissä aikuiskasvatusta ja -koulutusta tarkastellaan niin koulutuspolitiikan tutkimuksen kuin sosiologiankin näkökulmasta. Nyttemmin myös Ammatillisen koulutuksen tutkimusseura, OTTU ry, on ottanut järjestääkseen vuosittain AMK- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät. Kasvatustieteen päivien yhteydessä kokoontuu kasvatussosiologian SIG-ryhmä keskustelemaan kasvatussosiologisen tutkimuksen ja koulutuksen ajankohtaisista kysymyksistä sekä pohtimaan alan tutkimuksen ja julkaisutoiminnan edistämistä. Ajatus kasvatussosiologian vuosikirjasta syntyi kasvatussosiologian SIG-ryhmässä vuonna 2013. Joka toinen vuosi ilmestyvä vuosikirja tarjoaa julkaisufoorumin muun muassa niille tutkijoille, jotka haluavat työstää konferenssipaperinsa tieteelliseksi artikkeliksi. Kirjoituskutsu lähtee myös muille alan tutkijoille, jotta tieteellisesti korkeatasoinen kirja voidaan kulloinkin koota jonkin kokoavan teeman ympärille. Ensimmäisen vuosikirjan teema, koulutuksen tasa-arvo, on kasvatussosiologian ja koulutuspolitiikan ydinaluetta, mutta juuri nyt myös erityisen ajankohtainen. Vuosikirja käy läpi normaalin referee-menettelyn. Vuosikirjan julkaisemiselle saadusta tuesta kiitämme Suomen kasvatustieteellistä seuraa, Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitosta ja opettajankoulutuslaitosta sekä Turun yliopiston kasvatustieteiden laitosta. Kiitämme erityisesti myös kirjoittajia ja toi-vomme nyt käsillä olevan ensimmäisen kasvatussosiologian vuosikirjan innostavan tutkijoita tarjoamaan artikkeleita seuraaviin vuosikirjoihin. Vuosikirjan toimittajat Heikki Silvennoinen, Mira Kalalahti ja Janne Varjo Helsingissä ja Turussa perjantaina 30. syyskuuta 2016

Publikationen baserar sig på forskningsprojektet Rörlighet bland pedagogisk expertis (PAL-projektet) som finansierades av Europeiska socialfonden. Projektet genomfördes under åren 2010–2013 i samarbete mellan Pedagogiska forskningsinstitutet, utbildningsstyrelsen och yrkeslärarhögskolan vid yrkeshögskolan i Jyväskylä. Publikationen granskar de centrala observationerna i PAL-projektet och ger en allmän översikt av rörligheten och förändringarna bland lärarna i det finländska utbildningssystemet. Materialet till projektet samlades in med en webbenkät (n = 4500) samt intervjuer med före detta lärare (n = 15). I Finland anses läraryrket vara ett tilltalande yrkesval av många olika skäl. Lärarens arbete är självständigt och uppskattat och upplevs som mångsidigt och utmanande. Ofta händer det trots allt att lärarna efter en tid inom yrket börjar se sig om efter möjligheter till karriärutveckling eller kanske börjar överväga ett helt annat yrke. Skälen som får lärarna att överväga att röra på sig antingen inom yrket eller till ett annat yrke är mycket individuella och hänför sig oftast till yrkesmässig utveckling, arbetsavtal, arbetsförhållanden eller önskan om nya utmaningar. Att börja arbeta som lärare medför ett stort ansvar. I det finländska utbildningssystemet har läraren fullt pedagogiskt och juridiskt ansvar genast från första arbetsdagen. Även om introduktion är mycket viktig när läraren efter utbildningen inleder sin yrkesbana har Finland inte något lagstadgat nationellt introduktionsprogram. Detta innebär en stor variation i introduktionsrutinerna eftersom varje kommun själv svarar för att ordna introduktion för nya lärare. Lärarna anser att deras yrke har blivit mer varierat än förr. Framtidens lärare är multikompetenta proffs som samarbetar med kolleger och multiprofessionella grupper. Kun8 skaper i informations- och kommunikationsteknologi spelar i framtiden en väsentlig roll jämsides med ämneskunskaper och pedagogisk kompetens. Eftersom elever och studerande behöver mer individuell uppmärksamhet krävs även kunskaper i specialundervisning och differentiering av undervisningen i klassrummet.

Mobility and transition of pedagogical expertise in Finland is a publication based on the project “Mobility among pedagogical experts”, which was funded by the European Social Fund. The project was carried out in 2010–2013 in collaboration with the Finnish Institute for Educational Research, Finnish National Board of Education and the Vocational Teacher Education College, Jyväskylä University of Applied Sciences. The publication gives an overall view of the teacher mobility and transition in the Finnish education system and discusses the key findings from the report on Mobility among pedagogical experts. Data for the above-mentioned project was collected by an online questionnaire (n = 4500) and interviews with former teachers (n = 15). In Finland people consider teaching an appealing occupational choice for various reasons. Teacher’s work is autonomous, highly appreciated and found diverse and challenging. However, at some point in their teaching careers many teachers start to look for opportunities for career development and possibly consider another occupation altogether. Reasons for considering intra- and transprofessional mobility are very individual and usually connected to professional development, work contracts, working conditions, or seeking new challenges. The beginning of the teaching career is loaded with huge responsibility. In the Finnish education system, teachers’ have full pedagogical and juridical responsibility since their first day of employment. Although induction is very important in the transition from teacher education to actual teachership, Finland does not have any statutory national induction programme for teachers. This leads to a variety of induction practices because every municipality is responsible for organising the induction for new teachers. 8 According to teachers, their profession has become increasingly diverse in terms of skill requirements. The future teacher is a multitalented professional who is collaborating with colleagues and multidisciplinary groups. Besides subject knowledge and pedagogical skills, information and communication technology skills are essential in the future. While pupils and students call for more individual attention, knowledge and skills of special education and differentiation are needed in the classroom.