Search

Background: Neonate’s health is intimately linked to maternal health. Yearly approximately 2.8 million neonatal deaths occur worldwide, counting for more than 40 % of all deaths of children less than five years. Over 70 % of these deaths happen during the first week of life (early neonatal mortality), often the first day, and 99% of these deaths occur in low- and middle-income countries with an often low quality of maternal health care services. Aim: To assess societal and household factors, and maternal health care factors delivered in Rwanda, and how these were associated with early neonatal mortality Methods: Cross-sectional data of interviewed mothers to 7726 children between 2010 to 2014, obtained from the 2014–15 Rwanda Demographic and Health Survey, were analyzed in relation to early neonatal mortality using multiple logistic regression. Results: The factors found to be associated with reduced risk of early neonatal mortality were: delivery at a health facility, delivery assisted by a skilled birth attendant, and no low birth weight neonates. After adjustment with socioeconomic and proximate determinants, the same associations were found with delivery at a health facility and no low birth weight neonates. Conclusions: Delivery at a health facility and not to be born of low birth weight were associated with risk reduction of early neonatal mortality. These findings indicate that interventions to strengthen the antenatal health care system and to increase the utilization of already existing health care services are needed, and to educate practicing professional health care workers about early neonatal mortality.

Patientens liggkomfort under ambulanstransport är en viktig faktor i omvårdnaden i ambulanssjukvård. Vi tror att en ökad komfort kan minska patientens lidande. Det är flera faktorer som påverkar komforten i en ambulans, hur fordonet framförs, hur vårdaren agerar, patientens tillstånd mm. När det kommer till liggkomforten är personalen begränsad av det material som finns att tillgå. I syfte att förbättra komforten har vi haft möjlighet att prova en säck, att transportera patienter i och jämföra den med det gamla sättet, med lakan och filtar. Kan ett nytt sätt att bädda ner patienten kunna förbättra komforten under ambulanstransport?Studiens syfte var att undersöka patienters upplevelse vid användandet av två olika metoder för bäddning på ambulansbåren. Studien är kvantitativ randomiserad interventionsstudie för att jämföra patientens upplevda komfort vid två olika bäddmetoder. Datainsamlingen har bestått av enkäter där patienter besvarat frågor angående den upplevda komforten under ambulanstransport. Patienterna fick besvara sex påstående angående komfort, temperatur, trygghet och integritet. Enkäten besvarades av 94 patienter. Hälften av dessa har transporterats med lakan och filtar och resten med patientsäckar.Studien visar att vid samtliga påstående har patienterna i patientsäcksgruppen varit mer positiva, men skillnaderna har inte varit signifikanta.Denna studie omfattar ett relativt litet antal patienter, ett större material behövs för att generalisera eventuella skillnader mellan grupperna. Resultaten pekar ändå på att patienterna som transporterades i patientsäcken upplevde en större komfort. Program: Fristående kursUppsatsnivå: C

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on vuokra-asumisen uudenlainen tukimuoto, asumisneuvonta. Vuosituhannen taitteesta lähtien Suomessa on käynnistynyt enenevässä määrin erilaisia asumisneuvontahankkeita, joista osa on vakinaistettu pysyväksi toiminnaksi. Asumisneuvonnassa mukana olevat tahot toimivat kuitenkin toisistaan erillään, ja eri hankkeista ja niiden eroista ja yhtäläisyyksistä on saatavilla vain vähän tietoa ja tutkimusta ei lainkaan. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena onkin ensi kertaa kartoittaa ja esitellä asumisneuvonta-nimistä uutta työmuotoa keräämällä kokemuksia eri hankkeista yhteen ja pohtimalla niiden perusteella, millaista asumisneuvontatyö on ja onko kyseessä yhtenäinen ammattikunta. Lisäksi tutkielmassa pyritään vastaamaan kysymykseen, millaiseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen asumisneuvonnan synty liittyy ja miksi sitä tarvitaan juuri nyt. Tutkimuksen aineisto kerättiin lomakekyselyin asumisneuvonnan parissa työskenteleviltä henkilöiltä, sillä tutkimuksessa haluttiin kerätä tietoa yhteen mahdollisimman laajasti. Vastauksia tuli kaikkiaan 29 ja kyselyn vastausprosentti oli 48 %. Aineiston analyysi etenee aineiston yksityiskohtaisesta esittelystä kohti merkitystulkintoja. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä ovat funktionalistiset ja yhteiskuntakohtaiset professionaalistumisteoriat. Funktionalistiset professionaalistumisteoriat kuvaavat ammatillistumiskehityksen eri vaiheita ja niiden avulla on mahdollista ”mitata” ammattien professionaalistumisen astetta. Teoriasuuntauksen avulla pohditaan tässä pro gradussa asumisneuvojien ammattikunnan ammatillistumisen astetta ja sitä, onko kyseessä ylipäätään oma ammattikuntansa. Yhteiskuntakohtaiset professionaalistumisteoriat taas kiinnittävät huomionsa niihin ympäröivän yhteiskunnan muutoksiin, joiden puitteissa ammattikunta saa alkunsa ja kehittyy. Yhteiskuntakohtaisten professionaalistumisteorioiden avulla asumisneuvonta kytketään yhteiskunnalliseen kontekstiinsa ja pohditaan sen syntyyn ja tarpeeseen johtaneita syitä. Työn keskeinen tutkimustulos on, että asumisneuvonta on uudenlainen ammattikunta, jonka tavoitteena on erilaisten asumisongelmien (kuten vuokravelkojen, häiritsevän elämän, huoneiston huonon hoidon) ratkaiseminen tukemalla, neuvomalla ja ohjaamalla asukasta tämän tarvitsemien palveluiden piiriin sekä kokoamalla palveluverkoston toimijoita yhteen. Asumisneuvojien ammattikunta on kuitenkin hyvin hajanainen ja työtä tehdäänkin useasta eri organisaatiosta ja hyvin vaihtelevilla koulutustaustoilla. Asumisneuvojien ammatillistumiskehitys on vasta alkuvaiheessaan, minkä vuoksi ammatti-identiteetti on hauras. Tutkimus myös osoittaa, että asumisneuvojan kohtaamien asumisongelmien taustalla on monenlaisia sosiaalisia ongelmia, joiden lisääntyminen on luonut kysynnän asumisneuvonnan kaltaiselle uudelle palvelulle. Asumisneuvonnan tarve liittyykin 1990-luvun laman seurauksena toteutettuihin palvelujärjestelmän uudistuksiin, joiden myötä julkisen sektorin terveys- ja sosiaalipalveluiden saatavuus on heikentynyt ja erityisesti kaupunkimaisten kuntien edellytykset tuottaa hyvinvointia ovat pienentyneet. Sosiaalipoliittinen palvelujärjestelmä ei enää tavoita kaikkia avuntarvitsijoita, ja juuri nämä väestöryhmät (tyypillisesti mielenterveys- ja päihdeongelmaiset sekä vanhukset ja maahanmuuttajat) muodostavat valtaosaltaan asumisneuvojan asiakaskunnan. Asumisneuvonta ilmentää 2000-luvulle tyypillistä uudenlaista palveluajattelua, jossa yhdistyvät monisektorinen yhteistyö, taloudellinen kannattavuus ja alueellinen toimintatapa.