Search

publishedVersion

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kyberosaamisen nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä Suomessa. Kyberosaamisella tarkoitetaan kyberturvallisuuteen liittyvää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Raportissa analysoidaan suomalaisten yritysten, korkeakoulujen, ja tutkimuslaitosten kyberturvallisuuteen liittyvä tutkimustoimintaa, alan koulutusta, innovaatio- ja kehitystoimintaa sekä julkisen hallinnon roolia ja alan yhteistyön tilaa. Lisäksi siinä käsitellään Suomen vahvuuksia ja heikkouksia kyberturvallisuusosaamisessa sekä osaamisen puutteita ja kapeikkoja. Kansallisen tarkastelun ohella tutkimuksessa nostetaan esiin muutamia kansainvälisiä edelläkävijämaita (Hollanti, Viro, Israel), joita vastaan suomalaista kehitystä voidaan peilata. Kyberosaamisen tulevaisuutta tarkastellaan kybertoimintaympäristön muutoksen ja tulevaisuuden kehitystarpeiden näkökulmista. Raportissa luodaan tulevaisuuskuva Suomen kybertoimintaympäristön kehityksestä 10 vuoden aikajänteellä sekä kolme tiekarttaa, jotka kuvaavat siirtymää nykytilasta kohti tavoitetilaa. Tutkimus osoittaa, edellytykset kyberturvallisuusosaamisen ja -alan kehittämiselle ovat Suomessa hyvät. Suomessa on korkeatasoista kyberturvallisuuteen liittyvää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa ja -osaamista. Vahvuuksia on sekä yrityskentällä että korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa. Alan osaamispohja on kuitenkin varsin kapea ja kärkiosaaminen keskittyy varsin harvoille toimijoille. Osaaminen myös hajaantuu laajaan joukkoon organisaatioita ja toimijoiden välinen yhteistyö on vasta kehittymässä. Selkeitä osaamisen kapeikkoja ja puutteita on muutamalla osaamisalueella. Viime vuosina alan kansainvälinen kilpailu on myös kiristynyt ja Suomessa tarvitaan määrätietoisia toimenpiteitä kyberturvallisuusosaamisen edelleen kehittämiseksi. Alan yhteistyötä tulee tiivistää ja esimerkiksi julkisia hankintoja hyödyntää alan osaamisen vahvistamisessa. Raportissa esitetään toimenpidesuositusten kokonaisuus joka tähtää suomalaisen kyberturvallisuusosaamisen vahvistamiseen ja nostamiseen edelläkävijämaiden tasolle.

Nokian valtakunta : raportti hulluilta vuosilta / Carl-Gustav Lindén ; suomentanut Pekka Nykänen. Helsinki : Gaudeamus, 2016.

Miten tutkia tulevaisuuden keskeisten teknologioiden vaikutuksia ammatteihin ja koulutusaloihin? Teema on monimutkainen ja vaatii pari todellisuutta yksinkertaistavaan oletusta. Tämä artikkeli pohjautuu teknologioiden yhteiskunnallisia vaikutuksia vuoteen 2015 mennessä kartoittaneeseen tutkimukseen, joka toteutettiin Teknillisen korkeakoulun Lahden keskuksessa vuosina 2001–2003.

Finland, as a country with significant parts located beyond the polar circle, has some intrinsic expertise on Arctic issues and technologies. In order to really benefit from the Arctic competencies calls for long term research activities and the development of competencies. This report is an outcome of an expert process (2013-2014), which aimed at identifying the key characteristic of Arctic technology competencies and formulation of strategic options in the form of roadmaps. The roadmapping process applied in this project consisted of three phases combining various methods: (1) scoping (brainstorming workshops, construction of thematic mindmaps), (2) generation (technology surveys, interviews, patent analysis, roadmapping workshops), and (3) outputs (reporting and presentation of results). The first key result of the roadmapping process was the characterisation of Arctic competence as a three-layered structure consisting of (1) competences relating to Arctic conditions, (2) Applied technology competences needed in operations in the Arctic area, and (3) Cross-sectional technology competences covering critical enabling technologies that can be applied in different application areas. These three levels together formulate a comprehensive picture of Arctic technology. Furthermore, the key results of the roadmapping process are crystallised in four strategy paths for the Arctic regions. These are: (1) Spearhead strategy: Arctic marine technology and maritime transport - a focused strategy that emphasises traditional Finnish competences in shipbuilding and the maritime industry set in the Arctic context; (2) Flying geese approach: emerging Arctic pathways - a wider strategy that emphasises a selection of strong Arctic competences; (3) Culture of Arctic experimentation - a strategy based on experimental policies and technology approaches; and (4) Snowdrift strategy: fading Arctic business - the Arctic does not form a credible focus of activities and is forgotten or set as a subordinate perspective inside some other topic. The report provides strategic recommendations linked with the options of Finnish innovation policies and competence development. On the national level, a clear definition of Arctic expertise is necessary in order to scope the strategy and make it possible to direct R&D funding to selected key competence areas. Also, new R&D funding instruments should be developed to promote experimental development models and to guarantee long-lasting funding for R&D. Arctic element can be understood as an additional component of technology development. Therefore, it is important to coordinate the R&D funding between different strategies and research programmes to be able to identify areas where shared objectives can be found. From the theoretical-methodological perspective, it is necessary to continue methodological development combining qualitative and quantitative methods in the analysis of emerging technologies and combination of roadmapping to other, more short-term and more business-oriented analyses.

In this project, we have introduced a vision of the future and created a roadmap for maintaining and further developing Finnish arctic expertise. Around 4 million people live in the Arctic regions and the attractiveness of the region internationally has increased significantly in recent years. Behind this interest are drivers of global change such as climate change, energy demand, oil/raw material prices, tourism, new bio-economic structures, global transport, urbanisation, world population growth and development of technologies. Arctic regions are characterised by long distances, remoteness, isolation, sparse population and difficult climate conditions, as well as cultural diversity and traditional lifestyles. however, the Arctic region has to be a world leader in productivity in order to develop competitiveness successfully. this is also a prerequisite for securing human services in the area. product development requires the utilisation of the latest technology and novel innovations. Our vision is sustainable and smart economic activity, which safeguards the long-term welfare of societies and ecosystems in the Arctic region. The roadmap developed in this project has four layers, which describe the landscape drivers, operational environment, strategic challenges and paths for the implementation of the Finnish strategy for Arctic region. The four proposed strategy paths are: Spearhead strategy: Arctic marine technology and maritime transport - a focused strategy that emphasises traditional Finnish competences in ship building and maritime industry set in the Arctic context; Flying geese approach: emerging Arctic path ways - a widened strategy emphasising selected number of strong competence fields relating to the Arctic context; Culture of Arctic experimentation - a strategy emphasising principles of experimentation in innovation policy and in the field of Arctic competences; and Snowdrift strategy: fading Arctic business - the Arctic does not form a credible focus of activities and is forgotten or set as a subordinate perspective inside some other topic. Arctic business opportunities and potential can be identified in relation to the people who are living and working in, as well as visiting the Arctic regions. Such applications as "Winternet of things", self-monitoring devices, nordlab and e-hedalth would bring new users for solutions developed by companies. the future energy business will in great part be based on smart grid dedicated, ICt-based services. the integration of bioeconomy and metallurgical industries might bring interesting opportunities to increase material and energy efficiency.

Tässä selvityksessä kuvataan sata radikaalia teknologista ratkaisua ja arvioidaan niiden merkitys erityisesti Suomelle. Niiden yhteinen vaikutus Suomen ja maailman toimintatapoihin voi jo vuoteen 2030 mennessä olla suurempi kuin internetin ja älypuhelinten vaikutus nykymaailmaan. Arviointi perustuu laaja-alaisiin kriteereihin. Uuden tiedon valossa vielä eilen epäuskottavalta vaikuttanut teknologia voi jo huomenna olla erittäin lupaava. Uusien mahdollisuuksien arvioinnin pitää siksi olla systemaattista ja avointa.

Globalisation, rapid technological change, shifts in customer values and other developments create a need for the constant renewal of companies and industry sectors. However, current approaches applied in the study of industrial transformation and renewal do not usually grasp the interactions between the local industrial dynamics and emerging transitions with an adequate clarity or lack a strategic future-orientation. To overcome these challenges, we propose a systematic and integrated approach for creating transformation pathways for a local industry sector in need of renewal. Our approach combines multi-criteria assessment of companies, development of future value networks and strategic roadmapping in a comprehensive framework. Based on a case study we conclude that the approach helped to broaden the horizon and bridge local competences to global developments, but further research is needed in the better integration of the methods.

The South Australian Cellulosic Value Chain Technology Roadmap project aims at developing the potential of the forestry resources in the Limestone Coast region of South Australia. The project is funded by DMITRE and led by VTT Technical Research Centre of Finland. VTT is a leading multitechnological research organisation in Northern Europe, with world class R&D competencies in forestbased industries, including biorefinery, bioenergy, biochemicals, nanocellulose, sawmilling, and woodbased construction as well as conventional pulp, paper and packaging.

Teknologiabarometrin yksittäisiin ja yhdistettyihin indikaattoreihin perustuva osa vertaa Suomen kehitystä valittuihin vertailumaihin pidemmällä aikavälillä. Barometrin kyselyosa kartoittaa tulevaisuussuuntautuneesti eri väestöryhmien arvoja, asenteita ja näkemyksiä sekä niissä tapahtuvia muutoksia. Indikaattoriosan yksittäiset ja yhdistetyt indikaattorit on koottu neljän aihealueen alle, jotka kuvaavat nyky-yhteiskunnan tyypillisiä kehitys- ja siirtymävaiheita: informaatioyhteiskuntaa, tietoyhteiskuntaa, tietämysyhteiskuntaa ja lopulta kestävään kehitykseen perustuvaa yhteiskuntaa. Kyselyosa noudattelee pääosin indikaattoriosan rakennetta antaen yhteiskunnan kehitysnäkymistä tulevaisuussuuntautuneita näkemyksiä. Teknologiabarometrin tavoitteena on vahvistaa osaamisen kehittämisen tietoperustaa, tukea ja parantaa siitä käytävää yhteiskunnallista keskustelua sekä näiden tietojen ja keskustelujen perusteella tukea opetus- ja tutkimusvoimavarojen suuntaamista koskevaa päätöksentekoa julkishallinnossa ja elinkeinoelämässä. Ratkaisut teknologioita ja osaamisia koskevassa suuntaamisessa, niihin liittyvissä priorisoinneissa sekä voimavarojen kohdentamisessa ovat ydinkysymyksiä Suomen tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta. Teknologiabarometrin indikaattoriosa yhdistää talous-, innovaatio- ja yhteiskuntateorioiden perusteella kehitetyn mallin avulla tieteellis-teknologista, taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä kuvaavaa indikaattoritietoa. Kyselyosa antaa indikaattoritietoa syventävää, sen taustalla olevaa, kansalaisten arvoja ja asenteita mittaavaa tietoa. Indikaattoritiedon perusteella on mahdollista luoda indeksilukuja, jotka kertovat millainen kansakunnan tieteellis-teknologinen tila ja yhteiskunnallinen kehitys ovat suhteessa vertailuryhmään. Indikaattorivertailuryhmä koostuu Ruotsista ja Tanskasta, Alankomaista, Saksasta ja Isosta Britanniasta sekä Yhdysvalloista ja Japanista. Kohderyhmäkyselyt tuottavat tietoa eri väestöryhmien arvoista, asenteista ja näkemyksistä suhteessa tieteellis-teknologiseen kehitykseen, siihen vaikuttaviin tekijöihin sekä tieteellisteknillisen tutkimuksen asemaan, tasoon ja vaikutuksiin maassamme. Kohderyhmäkyselyjen antama tieto selittää indikaattorivertailun havaintoja ja auttaa ymmärtämään, miksi kansakunnan tieteellis-teknologinen tila on se mikä se on. Kyselyn kohderyhminä ovat nuoret, Tekniikan Akateemisten Liiton TEK ry:n jäsenet, poliittiset päättäjät sekä suurimpien teollisuusyritysten teknologiajohtajat.

The organisational and geographical scales of innovation systems are now more interlinked than ever. This means that the ramifications of systemic transformations flow through this meta-system faster than before and that these flows have complex effects. Due to this systemic complexity, the implications are also harder to anticipate. Research and technology organisations (RTOs), as key nodes in the innovation meta-system, should therefore develop at least two systemic capacities: 1) partial structural openness and fluidity that enable flexibility in responding to the systemic flows and 2) a horizontal anticipatory culture that integrates the critical knowledge in an RTO to build an internal future-oriented agency, anticipatory capacity and foresight sensibility. In this paper we propose that practices of technology roadmapping could be applied to building these strategic capacities in an RTO. We exemplify these roadmapping practices by briefly analysing a selected development process at VTT, namely VTT's Service Science and Business Network, as a case study.

This report presents a VTT roadmap on ICT for environmental sustainability, based on the assessments and evaluations made by VTT technology experts. We adopt a broad and systemic view to the issue; in other words, we believe that ICT's effectiveness depends on mutual understanding and changing the system level activities, i.e. the complex web of behaviour of people, institutions, organisations and political jurisdictions, like nation-states. We use the term ICT for environmental sustainability or environmentally sustainable ICT, instead of green ICT, and defined it as: The optimal use of ICT for managing the environmental sustainability of societal activities. The roadmap is divided into three themes. Empowering people means using ICT to raise people's awareness of the environmental impact of their actions and to channel their behaviour in a more environmentally-friendly direction. Extending natural resources involves reducing the use of diverse environmentally unsustainable resources through ICT-based solutions. Optimising systems refers to minimising the environmental load of diverse systems by optimising their operation. As a synthesis, we identified four focal topics within the roadmap themes that are most promising for further investigation. These are: 1) environmentally sustainable consumption, 2) smart energy and buildings, 3) lifecycle efficient production, and 4) optimised and adaptive networks.

The report investigates how policy makers can place technological convergence at the top of the agenda in (regional) innovation policies to enable more companies and research institutions to begin to address opportunities for innovation and growth generated through technological convergence. The study draws on a literature review and interviews with experts, companies, mediating organisations, and regional authorities. In addition, we have conducted a survey in the Nordic countries.

Tämän esiselvityksen tavoitteena oli selvittää pitkän aikavälin ennakoinnin mahdollisuuksia ja käyttökelpoisuutta liikennejärjestelmän tulevaisuutta luotaavana menetelmänä erityisesti liikenneturvallisuuden näkökulmasta. Esiselvityksessä kehitettiin menetelmä vaihtoehtoisten liikennejärjestelmän visioiden laatimiseksi pitkällä, yli 50 vuoden aikavälillä sekä testattiin kehitetyn menetelmän käyttökelpoisuutta rakentamalla sen avulla koevisio vuodelle 2100. Esiselvitystyön pohjaksi toteutettiin kirjallisuuskatsaus, jossa kartoitettiin sekä visiointityötä tukevia ennakoinnin menetelmiä ja työkaluja että liikennejärjestelmää tai yleisemmin koko yhteiskuntaa käsitteleviä pitkän aikavälin tulevaisuuskatsauksia. Esiselvityksessä laadittuun visiotyöprosessin menetelmäkokonaisuuteen valittiin ja sitä testaavassa koevisiossa sovellettiin pääasiassa seuraavia työkaluja: muutosjohtamisen viitekehys (transition management), PESTE-analyysi ja tulevaisuustaulukko. Visiotyöprosessin kolme vaihetta ovat (1) muutosvoimien kartoitus ja jäsentäminen, (2) tulevaisuustaulukon ja visioiden rakentaminen sekä (3) visioiden kuvaaminen. Suppea koevisio, jossa tarkasteltiin aluerakenteensa puolesta metropolivaltioksi rakentuneen Suomen liikennejärjestelmää vuonna 2100, osoitti menetelmäkokonaisuuden toimivaksi. Esiselvityksen tuloksena voidaan suositella varsinaisen visiotyön toteuttamista esitellyn visiotyöprosessin menetelmää hyödyntäen.

The built environment is a significant part of our national wealth. The built environment is the physical environment created by people. It consists of the buildings and all networks serving the flow of traffic, energy, water, waste and digital information, and the assemblies, equipment and (built) natural elements connected to them. This publication presents a review of the development trends of the built environment that utilise information and communication technology. The focus is on buildings and construction. The review is presented in the form of four change roadmaps. The "Digital solutions" section presents the technologies related to the subject field and applied in it from the perspective of the built environment. The "Operation methods and processes" section presents the changes required and enabled by the new technologies in the operation methods and processes. The "Services" section presents the services enabled by digital solutions and changing operation methods and processes. The "Meta Roadmap" encapsulates the essential ideas of the other roadmaps. The vision of development prospects in the built environment utilising information and communication technology is as follows: The technological foundation of the built environment utilising information and communication technology is based on well-timed sharing and utilising of information. Business is done through networks. This requires compatible processes and operation methods which can utilize commonly available interoperable digital information, such as, building information models and real-time information. These will fulfil the evolving needs of the user or customer and enable good usability and real-time services. Current state-of-the-art solutions for information and communication technology in the built environment are mainly separate services. Progressive demand is limited and the suppliers and exploiters of ICT for the built environment are differentiated into narrow categories. The service providers offer niche services for specific purposes. Currently there are four state-of-the-art service entities: 1) planning, construction, operation and maintenance services; 2) remote services; 3) security services and 4) new health services. At the moment, the processes used by operators do not yet correspond to the requirements of information modelling applied in the ICT for the built environment. Therefore, model information cannot be fully utilised in the planning and realisation of operations. Another area of change for operation methods is the development of commercialisation in both technological solutions and in the services packaging them. In the short term, i.e. 1-5 years, the development paths in the information and communication technology of the built environment will lead towards the utilisation of an integrated information model which opens up new ways of connecting products and services. However, the application of information models requires that the integrated information models are understood and explained from the points of view of different operators. Products and services utilise user-oriented content production. The services of the built environment are produced with networked operation methods. In the short term, the essential factors will especially include the following four service entities: 1) information model services; 2) data collection, maintenance and management services; 3) information-based additional value services; and 4) the integration of services. The application of information and communication technology in the built environment emphasises the value of and services targeted at the whole life span of the product. In the long term, i.e. 5-15 years, the formation of globally integrated operation models will start in planning and production, and large networks will produce services for the built environment. The end-user will be served in the whole design, planning and construction process by offering different mechanisms for visualisation, modularisation and giving feedback. In the long term, the following service entities will especially increase: real-time building information systems, services based on integrated information models supporting decision-making and operation, experience and health services and automated property assessment services. In the long term, a central factor supporting the change in operation methods will be the applications and tools designed for process management. In this respect, the key solution is found in the applications that utilise visualisation and information models and can officially be used as references for building inspections. New kinds of service providers may also be established for the services that exploit information models and integration. The roadmap process helped to recognize five large development paths that will exploit information and communication technology in the future of the built environment. 1) The amount and exploitability of digital information in the built environment will increase. Tools must be developed for the management, analysis and effective use of information to support decision-making. 2) The development of information models, computation methods and computing performance enables more versatile virtual testing of products. 3) The digital and physical worlds are interconnected during the whole life span of a product. 4) Service-based software integration, situation-specific systems, social media and location technologies enable services that are automatically tailored according to users' needs in the built environment. 5) Information modelling of the existing buildings is a significant challenge that requires the development of appropriate methods and technologies.

Social media refers to a combination of three elements: content, user communities and Web 2.0 technologies. This foresight report presents six roadmaps of the anticipated developments of social media in three themes: society, companies, and local environment. One of the roadmaps, the meta-roadmap, is the synthesis of them all. The society sub-roadmap explores societal participation through communities. There are three sub-roadmaps relating to companies: interacting with companies through communities, social media in work environment, and social media enhanced shopping. The local environment sub-roadmap looks at social media in local environment. The roadmapping process was carried out through two workshops at VTT. The results of the report are crystallized into five main development lines triggered by social media. First development line is transparency referring to its increasing role in society, both with positive and negative consequences. The second development line is the rise of ubiquitous participatory communication model. This refers to an increase of two-directional and community-based interactivity in every field, where it has some added value. The third development is reflexive empowerment. This refers to the role of social media as an enabler of grass-root community collaboration. The fourth development line is the duality personalization/fragmentation vs. mass effects/integration. Personalization /fragmentation emphasises the tailoring of the web services and content. This development is counterweighted by mass effects/integration, like the formation of super-nodes in the web. The fifth development line is the new relations of physical and virtual worlds. This development line highlights the idea that practices induced by social media, e.g. communication, participation, co-creation, feedback and rating, will get more common in daily environment, and that virtual and physical worlds will be more and more interlinked.

The Nordic ICT Foresight project was launched in May 2005 with research partners VTT Technical Research Centre of Finland, FOI (Sweden), SINTEF (Norway) and DTI (Denmark). The aim of the project was to contribute to the strategic intelligence of the Nordic knowledge region so that the full potential of information and communication technology can be exploited to increase the welfare in the Nordic countries. The focal areas of the ICT applications in this study were experience economy, health, production economy and security. In the research process there were five research phases: 1) desktop survey, 2) SWOT analysis, 3) scenario and vision workshop, 4) roadmapping workshop and 5) action workshop. The research phases (3, 4 and 5) were carried out as focused workshops that applied different methods. Publication presents scenarios, roadmaps and action path analyses of the potential developments of ICTs on the Nordic level. Policy recommendations were formulated on the basis of the research process. Policy recommendations were divided into implementation strategies, i.e. actions that should be proactively pushed through on the Nordic level, and adaptive strategies, i.e. actions that are more reactive in the face of global developments.

The aim of the Nordic ICT Foresight project was to contribute to the strategic intelligence of the Nordic knowledge region so that the full potential of information and communication technology can be exploited to increase the welfare in the Nordic countries. The focal areas of the ICT applications in this study were experience economy, health, production economy and security.

Talotekniikka tuottaa kiinteistöissä ja tiloissa tapahtuville toiminnoille yksilölliset, käyttäjälähtöiset ja hallitut olosuhteet. Näitä ovat mm. ilman, veden, lämmön, energian, valon ja tiedon välittäminen, sähköisesti hallittavat ja ohjattavat turvallisuus- ja liikkumispalvelut sekä muut aineen, elektronien, ääniaaltojen yms. liikkumiseen perustuvat palvelut. Talotekniikka muodostuu teknisistä järjestelmistä, laitteista ja palveluista. Tämä julkaisu esittelee näkemyksen talotekniikan kehityslinjoista ja markkinoista. Talo-tekniikkaklusterin markkinoita tarkastellaan suomalaisten toimijoiden näkökulmasta. Markkinoita kuvataan kotimaan rakentamisessa, niin uudis- kuin korjausrakentamisessa (jälkimarkkinat). Talotekniikka-alan kansainvälisyys osoitetaan ulkomaankaupan (viennin ja tuonnin määrän, kohdemaiden, tuoteryhmien) ja kansainvälisten tytäryritysten volyymin avulla. Arvioidaan myös rakennusmarkkinoiden kautta tarkasteltuna, missä osissa globaalia maailmaa olisivat suomalaisten talotekniikkayritysten potentiaaliset laajentumisalueet. Näkemys talotekniikan kehityksestä tulevaisuudessa esitetään tiekarttojen muodossa. Talotekniikan tiekartta rakentuu kuudesta tiekartasta. Ensimmäinen näistä on tutkimusprojektin tulokset kiteyttävä metatiekartta. Metatiekartta on tutkimuksen "sateenvarjo", jonka alla esitetään yksityiskohtaisemmat temaattiset tiekartat. Alatason tiekarttojen teemoja on neljä, itse tiekarttoja on viisi. Ensimmäinen näistä on talotekniikan järjestelmien ja laitteiden tiekartta. Toinen teema on ICT ja ohjelmistot, joka koostuu verkottuneiden talotekniikkajärjestelmien ja talotekniikan elinkaaren suunnitteluprosessin tiekartoista. Kolmas alatason tiekartta käsittelee talotekniikan liityntöjä sekä rakennuksiin että infrastruktuuriin. Neljäs alatason tiekartta tarkastelee talotekniikan liiketoimintamallien ja palvelukonseptien kehitystä tulevaisuudessa. Tällä hetkellä talotekniikka perustuu pääosin eri toimittajien tuottamiin teknologiavetoisiin erillisratkaisuihin, joista eri suunnittelijat kokoavat talokohtaiset järjestelmät. Laitteet eivät juuri kommunikoi keskenään eivätkä ole keskenään yhteensopivia. Talotekniikan markkinat ovat pirstoutuneet hyvinkin erikoistuneisiin aloihin. Markkinoiden toimintaperiaate perustuu pääosin osaoptimointiin. Palveluliiketoimintamallit eivät ole kovinkaan kehittyneitä. Lyhyellä aikavälillä (1-5 vuodessa) talotekniikan teknologiassa korostuvat erityisesti modulaarinen talotekniikka, matalaeksergiatekniikka, matalaenergiarakentaminen, tuotemallintaminen ja muu ICT sekä mittaus- ja anturiteknologia. Tuotteissa ja ratkaisuissa korostuvat eri tavoin paketoidut ja konseptoidut käyttäjälähtöiset palvelut, häiriöttömän korjauksen ratkaisut sekä integroidut käyttöliittymät ja muut integroidut toteutukset. Talotekniikan markkinatoiminnassa korostuvat erilaisten palvelukonseptien kehittäminen ja tarjonta. Pitkän aikavälin (5-15 vuotta) teknologioissa korostuvat tuotemalliteknologian soveltaminen, matalaeksergiatekniikka, integroitu infrastruktuuri sekä anturiverkkojen ja uusien materiaalien hyödyntäminen. Tuoteratkaisut korostavat integroituja ja käyttäjälähtöisiä palveluja, jotka kootaan keräämällä tarvittava tietoa langattomista laitteista ja joita tuetaan huomaamattomilla ja mukautuvilla käyttöliittymillä. Kokonaistoimitukset ja palvelukokonaisuudet ovat markkinoiden keskeiset toimintaideat. Kilpailuetua luova liiketoimintamalli perustuu kiinteistön palvelukyvyn ja tuottavuuden hallintaan.

Ennakointitoiminnalla on merkittävä rooli innovaatiotoiminnan tukemisessa ja purettaessa esim. alueellisessa kehityksessä esiintyvää polkuriippuvuutta. Ennakointitoiminnan yhtenä haasteena on kuitenkin useissa tutkimuksissa mainittu se, että ennakoinnin tuloksia ei riittävässä määrin kyetä hyödyntämään alueellisessa päätöksenteossa. Tässä julkaisussa tarkastellaan tapoja toteuttaa alueellista teknologiaennakointia sekä myös pohditaan tapoja, joilla teknologian ennakointitoiminnan tuottamaa tietoainesta voidaan jalkauttaa alueelliseen innovaatiojärjestelmään tukemaan alueella toteutettavia innovaatioprosesseja. Esimerkkitapauksena kuvataan Päijät-Hämeessä 2005 toteutettu alueellinen teknologian ennakointiprosessi, jonka lähtökohtana toimi alueella elinkeinopolitiikan kehittämisen pohjaksi laadittu alueellinen klusteristrategia. Siinä alueen elinkeinotoiminnan kehittämisen kärkiklustereiksi on nostettu ympäristö-, vilja-, puu- ja asumis- sekä mekatroniikkaklusterit. Julkaisussa arvioidaan Delfoi-menetelmän avulla kolmen geneerisen teknologia-alan kehitystä (ICT, nano- ja bioteknologia). Teknologia-alojen tulevaisuutta koskevat arviot kytketään alueen klusteristrategiaan. Tarkastelu toteutetaan hyödyntäen avainteknologia-aloihin liittyviä ns. teknologiasignaaleja, jotka on kerätty käyttäen lähteenä pääasiassa MIT Technology Review -lehteä. Asiantuntija-arvioista on myös yhteenvedonomaisesti syntetisoitu tarkasteltavia teknologioita hyödyntäviä potentiaalisia sovellusaihioita, jotka ryhmiteltiin seuraavasti: ubiikit informaatioteknologiat, terveydenhuolto, nanosovellukset, funktionaaliset materiaalit, materian prosessointi, sensoriteknologiat ja hybriditeknologiat. Julkaisun lopuksi käsitellään alueelliseen teknologian ennakointiin liittyviä kehittämis- ja jatkotutkimustarpeita ja luonnostellaan alustavia toimintamalliehdotuksia, joiden avulla ennakointityöskentelyllä kerättyä tietoainesta kyetään nykyistä paremmin hyödyntämään alueellisissa innovaatioprosesseissa. Tarkasteltava alueellinen teknologian ennakointiprosessi on osa laajempaa, Päijät-Hämeessä toteutettavaa alueellisten innovaatioympäristöjen tutkimusohjelmaa. Tutkimusohjelman toteuttamista johtaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahden yksikkö.

The Blackwell cultural economy reader, Ash Amin & Nigel Thrift (toim.), Oxford (2004)

Barbara Katz Rothman: Ei yksin geeneistä. Matkaopas rodun, normaaliuden ja sikiämisen genomiikkaan. Suom. Olli Haapala. Vastapaino 2003.

David H. Ingvar: Kymmenet aivot. Like 2001. 128 s.

Geographical Domain & Geographical Information Systems: EuroConference on Ontology & Epistemelogy of Spatial Data Standards - 2000 - La Londe-les-Maures