Search

Tiivistelmä. Terrafame Oy:llä on ollut vuosien saatossa haasteita malmin murskaimien pinnanmittauksen kanssa ja tämä on luonut tähän päivään mielikuvan mittauksen epäluotettavuudesta. Tässä diplomityössä oli tarkoitus selvittää pinnanmittauksen tämän hetkinen luotettavuus, esiintuoda haasteet, joita mittauksessa on sekä selvittää syyt pinnan voimakkaaseen ja nopeaan vaihteluun. Lisäksi työssä tarkastellaan murskaimien lämpötilanmittauksia sekä murskaimien aputoimintojen käytettävyyttä. Työ tehtiin toimeksiantona Terrafame Oy:lle 1.2.2019–31.7.2019 välisenä aikana. Kirjallisuudessa on käyty läpi tilastollisen analyysin ja käytettävyyden laskennan perusteet, sekä tyypilliset vikadiagnostiikan keinot. Diplomityö toteutettiin tilastollisena tutkimuksena käyttäen data-analyysissa murskaamon mittaushistoriaa, materiaalikulutusten historiaa sekä asiantuntijahaastatteluja. Murskaimien pinnanmittauksen luotettavuuden tarkastelua varten asennettiin varmentava malminpinnanmittaus murskaimeen 342MRK0008. Tutkimuksen aikana kyettiin parantamaan pinnanmittauksien luotettavuutta toteuttamalla tutkille päivitykset, joilla mahdollistettiin laitevalmistajan uusimpien teknologioiden käyttö murskaamolla. Tämän lisäksi pintatutkille toimitettiin kolme työohjetta. Murskaimen huippulaakerin lämpötilamittauksen tarkastelussa havaittiin virhettä, joka poistettiin. Tutkimuksessa tarkasteltiin murskaimien tukitoiminnoista huippulaakerin rasvausjärjestelmää, sähköistä paineventtiiliä sekä puhdistavaa paineilmaa. Huippulaakerin rasvausjärjestelmästä ja sähköisestä paineventtiilistä toimitettiin Terrafamelle tekniset selvitykset. Tutkimuksessa tehtiin esitutkimusta tukitoiminnoista, joiden toiminnasta kaivoksella ei aikaisemmin ole ollut virallista selvitystä. Tämän tutkimuksen pohjalta voidaan Terrafame Oy:llä kohdentaa suunnittelun resursseja suoraan ongelmien juurisyiden ratkaisemiseen.Extensive analysis of the usability of the tertiary and quatenary crushing plants. Abstract. Over the years Terrafame Ltd has had challenges related to the ore crushers’ level measurement, which has created a feeling of an unreliable measurement. The purpose of this master’s thesis was to examine the current reliability of the level measurement, reveal challenges related to the measurement, and investigate the mechanisms behind the rapid and strong changes of the ore level. In addition, the crushers’ temperature measurement was examined along with the usability of auxiliaries within the crusher. This master’s thesis was done as an assignment for Terrafame Ltd during 1.2.2019–31.7.2019. The literature review covers the principles of statistical analysis and equipment effectiveness, in addition to the typically used methods of fault diagnostics. The master’s thesis was carried out as a statistical research with measurement data from the crushing plant, historical data of material consumption, and expert interviews. Crusher 342MRK0008 was fitted with an additional ore level sensor to examine the reliability of the standard level sensors. The reliability of the level measurement was improved by carrying out updates to the sensors, which enabled the use of the supplier’s latest technologies at the crushing plant. In addition, three work instructions were delivered for the level sensors. The temperature measurement of the crusher’s top bearing was found to be inaccurate, which was then corrected. The scope of the research of the crushers’ auxiliaries included the of top bearing greasing system, electrical pressure valve, and pressurized cleaning air. Technical reports of the top bearing greasing system and electrical pressure valve were delivered to Terrafame. This study included preliminary research of the auxiliaries, which the company had no previous official report of. This study provides a tool for Terrafame Ltd to target resources directly to solving the root causes of the problems.

Erilaisten kokeiden suunnittelu ja suoritus erilaisiin teollisuuden tarpeisiin on hyvin eritasoista. Kokeita voidaan suunnitella hyvinkin tarkasti tai sitten toimia ”mutu”-tuntumalla. Vaikka on olemassa virallisia standardeja kokeiden suorittamiseen teollisuudessa, on toteutus kuitenkin hyvin vaihtelevaa. Koesuunnittelusta kirjoitetut kirjat ovat usein hyvin matemaattisia ja aloittelevalle suunnittelijalle työläitä, mikäli ei oikein edes tiedä mitä on etsimässä. Tämän työn tavoitteena oli selvittää, mitä aloittelevan koesuunnittelijan tulee huomioida ja minkälaisia työkaluja koesuunnitteluun on olemassa. Työ on suoritettu kokonaan kirjallisuusselvityksenä. Työn tuloksena saadaan, että laadukkaan koesuunnitelman tekeminen vaatii aiheeseen perehtymistä ja hyvää prosessituntemusta kohteesta. Tämän kandidaatintyön tarkoitus on enemmänkin herättää ajatuksia suunnitelman laatijalle kuin kyetä antamaan suoria vastauksia mihinkään kysymykseen. Työ on kirjoitettu yleisellä tasolla, joten parhaiten työ sopii koesuunnittelusta ensitietoa hakevalle.

Pro gradu -tutkielmani aiheena on Suomen Veturimiesten Liiton Oulun osasto vuosina 1920–1970. Tutkielma kattaa ajallisesti monia Suomen historian käännekohtia, joiden mukana veturimiesten ammattiyhdistystoiminta on muotoutunut. Osaston toimintaa olen pyrkinyt tarkastelemaan kiinteänä osana ympäröivää yhteiskuntaa. Tutkielmassa on luotu katsaus näihin hyvinkin paljon toisistaan poikkeaviin vuosikymmeniin veturimieskunnan näkökulmasta katsottuna. Tutkielman primäärilähteenä on käytetty Suomen Veturimiesyhdistyksen Oulun osaston arkistoa, mikä sijaitsee Oulun maakunta-arkistosta. Täydentävänä lähteenä on ollut Veturimiesyhdistyksen julkaisema Veturimies-lehti, jonka numeroita löytyy Oulun Yliopiston Pegasus kirjastosta. Tutkimusmenetelmäni on historiallis-kvalitatiivinen analyysi. Lähdekriittisen ajattelun valossa olen koonnut kokonaiskuvan oululaisesta veturimiesten ammattiyhdistystoiminnasta 50 vuoden ajalta. Olen suorittanut vertailua toisiin vastaaviin veturimiesosastoihin ja keskusjärjestöön, mikä onkin tutkimuksen hedelmällisintä antia. Tutkielmassa selvitetään muun muassa miksi osasto perustettiin, millaisia toimintamuotoja ja vaikutuskanavia sillä oli ja ketkä olivat mukana toiminnassa. Tärkeää on ollut tuoda esille tapahtunut muutos: miten toiminta muuttui vuosien saatossa. Ammattiyhdistystoiminnan keskiöissä on jäsenistön etuuksien parantaminen. Tutkielmassa selvitetään, mihin toimiin osasto ryhtyi tavoitellessaan etuja. Osaston toiminta edunvalvonnallisissa kysymyksissä on tutkielmassani keskeisessä roolissa, mutta en ole unohtanut muuta yhdistyselämää. Merkittävimmät tutkimustulokset kuvaavat tapahtuneita muutoksia. Ennen toista maailmansotaa osaston toiminta oli varovaista ja tunnustelevaa. Sen olemassaolon oikeus varmistui vähitellen. Toinen maailman sota muodostui käännekohdaksi veturimiehille. Veturimiesten suhde muuhun ammattiyhdistykseen muuttui ja aikaisempi eristyneisyys päättyi. 1940-luvulla alkoi taistelu erilaisten edunvalvonnallisten kysymysten parantamiseksi. Nämä kysymykset veivät veturimiehet useisiin työtaisteluihin. 1960-luvun poliittinen ilmapiiri näkyi myös lisääntyneinä kiistoina veturimiesten piirissä. Radikalisoitumista ei veturimiehissä tapahtunut niin paljoa, että yhtenäisyys olisi ollut uhattuna. Tärkeää on ollut huomata, että osasto on ollut aktiivinen vetokaluston uusimiseen ja motorisointiin liittyvissä kysymyksissä. Lopuksi on syytä huomata, että Oulun osaston toiminta on seurannut hyvin tunnollisesti keskusjärjestön ja muiden samantapaisten osastojen kehityslinjoja. Vaikka osastossa on ollut eriäviä mielipiteitä, ovat sen rivit pysyneet tiiviinä tarpeen vaatiessa ja toiminta on jatkunut keskeytyksettä läpi vuosien. Pidemmän kehityskaaren saamiseksi olisi hyödyllistä tutkia osaston vaiheet vuodesta 1971 lähtien lähelle nykypäivää.

A prescribed fire experiment was conducted on 26 June 2009 in Hyytiälä, Finland, to study aerosol and trace gas emissions from prescribed fires of slash fuels and the ef- fects of fire on soil properties in a controlled environment. A 0.8 ha forest near the SMEAR II measurement station (Sta- tion for Measuring Ecosystem-Atmosphere Relations) was cut clear; some tree trunks, all tree tops and branches were left on the ground and burned. The amount of burned organic material was ∼46.8 tons (i.e., ∼60 tons ha−1). The flaming phase lasted 2 h 15 min, the smoldering phase 3 h. Measure- ments were conducted on the ground with both fixed and mo- bile instrumentation, and in the air from a research aircraft. In the middle of the burning area, CO2 concentration peaked around 2000–3000 ppm above the baseline, and peak verti- cal flow velocities were ∼9 m s−1, as measured with a 10 Hz 3-D sonic anemometer placed within the burn area. In the mobile measurements the peak particle number concentra- tions were approximately 1–2 × 106 cm−3 in the plume at a distance of 100–200 m from the burn area. On the ground at the SMEAR II station the geometric mean diameter of the mode with the highest concentration was 80 ± 1 nm dur- ing the flaming phase and in the middle of the smoldering phase, but, at the end of the smoldering phase, the largest mode was 122 nm. In the volume size distributions, geomet- ric mean diameter of the largest volume mode was 153 nm during the flaming phase and 300nm during the smolder- ing phase. The lowest single-scattering albedo of the ground- level measurements was 0.7 in the flaming-phase plume and ∼0.9 in the smoldering phase. Elevated concentrations of several volatile organic compounds (VOC) (including ace- tonitrile, a biomass burning marker) were observed in the smoke plume at ground level. Measurements at the forest floor (i.e., a richly organic layer of soil and debris, charac- teristic of forested land) showed that VOC fluxes were gen- erally low and consisted mainly of monoterpenes, and VOC flux peaked after the burning. After one year, the fluxes had nearly stabilized close to the level before the burning. The clear-cutting and burning of slash increased the total long- term CO2 release from the soil, and altered the physical, chemical and biological properties of the soil, such as in- creased the available nitrogen contents of the soil, which in turn, affected the long-term fluxes of greenhouse gases.