Search

It is widely known that in order to communicate, interact and understand each other in different educational context , it is necessary to agree on the terms to be used and their meanings. The need for such agreements was also apparent at the first meetings of the Erasmus+ project “Framework for an Efficient and Engaging Hybrid Education in Lower Secondary Schools”. The project partners used very different terminology when talking about digital teaching and learning in English. Furthermore, even when using the same terminology, we might not understand each other because the meanings of terms could vary from different educational context and from country to country. This prompted us to collect and group the most often and commonly used terms for digital teaching and learning in English, Estonian, Finnish, Hungarian, Romanian and Austrian German and reveal their meanings. The glossary presented here is based on inputs from project partners and explanations found through Google searches. We chose to use Google searches instead of recognised dictionaries as many of the terms listed here are not yet found in dictionaries. nonPeerReviewed

Miten erityistä tai tehostettua tukea saavien oppilaiden etäopiskelu sujui koronakevään aikana? Minkälainen oli vanhempien rooli opiskelun ohjauksessa? Miten perheet jaksoivat? Muun muassa näihin kysymyksiin haettiin vastauksia kesäkuussa 2020 toteutetulla tutkimuksella. Tutkimuskyselyyn vastasivat lasten ja nuorten vanhemmat, ja vastauksia saatiin yhteensä 616 lapsen tai nuoren osalta. Suurin osa lapsista osallistui etäopetukseen kotona, ja vain kolme prosenttia oli lähiopetuksessa koululla. Pienellä osalla lapsista oli käytössä erilaisia joustavia opetusjärjestelyjä, joissa lähi- ja etäopetusta yhdisteltiin eri tavoin. Muutama lapsi palasi lähiopetukseen kevään aikana etäopiskelun haasteellisuuden takia. nonPeerReviewed

Nuorten liikkumattomuus ja poikien motivaation hiipuminen luonnontieteitä kohtaan ovat nousseet esille viimeaikaisissa kansallisissa kyselyissä. Uusi perusopetuksen opetussuunnitelma ja Liikkuva koulu-ohjelma pyrkivätkin jalkauttamaan lisää toiminnallisia työtapoja tavallisille oppitunneille, jotta opetuksen kokemuksellisuus ja oppilaiden koulupäivän aikainen fyysinen aktiivisuus lisääntyisi. Liikunnan vaikutusta aivoihin ja oppimiseen on tutkittu laajasti viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, mutta liikunnallistavien opetusmenetelmien vaikutuksesta oppilaiden oppimiskokemukseen on vielä vähän tutkimusta suomalaisen tiedeopetuksen kentällä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kehittää uusia kehon liikettä hyödyntäviä fysiikan opetusmenetelmiä ja tutkia, miten oppilaat kokevat erilaisen tavan opiskella fysiikkaa. Oppilaat osallistuivat vuosina 2016-2018 keskisuomalaisessa koulussa seitsemäsluokkalaisille järjestettyyn kahden tunnin mittaiseen ”Fysiikkaa liikkuen” –työpajaan. Tutkimuksessa selvitettiin, esiintyikö 7. luokkalaisten kokemuksissa suhteessa työpajaan muutoksia vuosien 2016 – 2018 välillä ja oliko uusi opetussuunnitelma ja Liikkuva koulu-ohjelma vaikuttanut liikunnallisten työtapojen käytön lisääntymiseen tiedeopetuksessa oppilaiden näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksessa vertailtiin, oliko sukupuolella ja koulumenestyksellä vaikutusta opetusmenetelmien kokemiseen. Tutkimuksessa selvitettiin myös kyselyn avulla työpajaa valvovien opettajien suhtautumista liikunnallistavien työtapojen käyttöön sekä heidän havaintojaan oppilaiden toiminnasta työpajan aikana. Lisäksi menetelmällisenä kysymyksenä tutkittiin, miten oppilaita voidaan kyselylomakkeen vastausten perusteella ryhmitellä eri kategorioihin ei-ohjatun koneoppimisen avulla. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä “Fysiikkaa liikkuen”-työpajan 300 Ainedidaktisen tutkimusseuran tutkimuksia 15 yhteydessä. Kyselyyn vastasi yhteensä 351 oppilasta, josta poikia oli 47 prosenttia ja tyttöjä 53 prosenttia. Aineisto analysoitiin tilastollisten hypoteesitestien ja klusterianalyysin keinoin. Tulosten mukaan 80,9 % oppilaista koki, että työpajan oppilastyöt tuntuivat mielekkäämmiltä kuin perinteiset luokassa tehdyt fysiikan oppilastyöt eikä oppilaiden työpajan kokemisessa tapahtunut muutoksia vuosien 2016 – 2018 välillä. Liikunnallisten työtapojen käyttö ei ollut lisääntynyt tiedeopetuksessa vuosina 2016-2018. Myöskään tyttöjen ja poikien suhtautumisessa työpajaan ei ilmennyt eroja, eikä oppilaan itseraportoidulla koulumenestyksellä ollut vaikutusta kokemuksiin työpajasta. Vuonna 2018 kyselyyn vastanneista opettajista 62,5 prosenttia koki, että opetuksen liikunnallistamisesta on heille hyötyä omassa oppiaineessaan. Ongelmaksi opettajat kokivat ylimääräisen levottomuuden oppilaissa, mitä työtapojen käyttö aiheuttaa. Klusterianalyysissa aineistosta nousi esille kolme toisistaan eroavaa oppilasryhmää: positiivisesti työpajaan suhtautuvien tunne-kehollisten oppilaiden ryhmä (n=201), kiireellä kyselyyn vastaajien ryhmä (n=99) ja kielteisimmin työpajan sisältöihin suhtautuvien ryhmä (n=45). Tutkimus osoittaa, että oppilaat kokevat keholliset työtavat yhtä positiivisina sukupuolesta tai koulumenestyksestä riippumatta ja näin ollen voisivat motivoida luonnontieteiden opiskeluun poikia ja heikompia oppilaita, joille luonnontieteiden abstraktien käsitteiden opiskelu perinteisin opetusmenetelmin on haastavampaa. Klusterianalyysi voi tarjota opettajalle uusia työkaluja, joilla muodostaa tietoa oppilaista ja opetuksen vaikuttavuudesta. Jotta uudet keholliset opetusmenetelmät leviäisivät kouluihin vielä laajemmin, opettajankoulutuksen tulisi tarjota tuleville opettajille lisää tutkittua tietoa menetelmien hyödyistä, sekä antaa konkreettisia käytännön työkaluja opetuksen liikunnallistamiseen eri oppiaineissa. peerReviewed

The aim of this research is to explore the positive user interface (UI) design of digital mental health resources for children and youth. For this purpose, a heuristic model is introduced and heuristic evaluation is used as a method to systematically assess 49 digital mental health resources. In the assessment, the resources are evaluated by observing the prevalence of UI design strengths defined in the heuristic model. The results of the study indicate that the resources analyzed have strengths especially in the dimensions of visual design, content, reliability, engagement and functional design. Furthermore, all of the resources have at least four design strengths, creating a good basis for increasing positive design. However, further research is needed to establish how to incorporate positive design into digital mental health resources designed for children and youth. peerReviewed

Information technology is providing opportunities to improve education and therefore, research is needed to identify what gaps exist and how these gaps can become opportunities for technology integration such as mobile learning. This paper suggests that successful integration of technology towards improving quality education should be driven by the existing challenges which are contextually peculiar for every country. The case of the Nigerian education was examined alongside practices and policies. The study used secondary data from Nigeria Education Data Survey (NEDS). This paper highlights three major problems that Nigeria faces in basic education, namely: large number of out of school children, high dropout rate, and low literacy rates. It also forms a basis for further research in advancing mobile learning. peerReviewed

Using information and communication technology (ICT) for learning purposes has become more ingrained in curriculums and students’ lives over the past decades. Commonly, the lack of understanding about learning and pedagogy, and more specifically their contexts, will lead to creating learning software that utilize outdated pedagogy or are lacking in critical aspects of pedagogical design. This has created a need to find cost efficient ways to address the multidimensional usability issues found in learning technology. Creating an engaging and pedagogically robust learning product is a complicated task that requires easily accessible knowledge about both the technological and learning related aspects in creating learning software. The aim of this study is to explore and present the dimensions of learning technology even further, to provide a reinforced framework for creating and evaluating learning technology. For this purpose, we have developed the Learning Experience Technology Usability Design Framework. LETUS Design has both practical and theoretically rich components that combine heuristic evaluation, pedagogical theories and findings from extensive learning technology design expert evaluations. This paper aims at offering a more definite framework for evaluating the usability of learning technology in a holistic way. This work will further elaborate especially on the contextual aspects of digital learning technology design in the LETUS Design framework. peerReviewed

Innovative use of information and communication technology in education is a topic that has received a lot of attention both in public and academic debate Innovative practices have been communicated and visions for sharing them have been around for years, however, the large scale adoption of such practices has not yet been achieved While highlighting and sharing best practices may be an inherently positively motivated attempt, teachers enthusiastically explaining their innovative ICT practices may be met with even resentful attitudes from colleagues Discussion focusing on praising innovative ICT teaching practices as good ideals may leave those teachers whose current teaching isn’t up to this standard out of the debate This paper aims to further the understanding of teachers who currently lack courage to try new ICT approaches in their teaching and how they could be supported in finding ICT practices that they are able to flexibly utilize in their teaching. peerReviewed

Increased understanding of the interrelations between overall wellbeing and learning calls for a holistic and multidisciplinary learning environment (LE) design. Considering learners’ perception in the design of LE supportive to learning and wellbeing is expected to positively influence (a) the design quality, (b) participatory organizational culture, and (c) learning. The nature of this process creates contradictions and difficulties, however. Stand-alone co-design efforts may convert into pseudo-consultation without actual effects; neither is it easy to consider various stakeholders’ perceptions in a balanced manner. And if not planned carefully, instead of experiencing learning benefits, participation may also be considered to be an additional burden. This paper examines how these kinds of challenges were intended to be circumvented, or avoided, in a case involving Finnish upper secondary school students in the redesign of learning spaces so as to better support their learning and wellbeing. In this project, design activities were embedded in the cross-curricular visual art project course involving 11 students, which culminated in an exhibition, during which a more representative number of students (n = 175) expressed their views in a written format. After other stakeholders, such as teachers, had expressed their views, students were given another opportunity to evaluate whether their ideas were considered in the design. In addition to evaluating the procedures employed in this project, this paper will discuss their possible transfer to other contexts. Based on the overall evaluation of the procedures, it will also propose some procedural design principles for involving learners in the LE design. nonPeerReviewed

Tässä kirjassa esitellään tuloksia vuosina 2009–2011 toteutetusta kansallisesta Opetusteknologia koulun arjessa (OPTEK) - tutkimushankkeesta. Tutkimushanke on kirkastanut tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön haasteita 2010-luvun Suomessa ja osoittanut käytännöllisellä tavalla sen mahdollisuuksia opetuksessa, opiskelussa ja oppimisympäristöjen kehittämisessä. Lisäksi hanke on ollut suuntaamassa ja luomassa strategisia linjauksia Suomessa yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön koordinoiman Tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa -hankkeen kanssa. OPTEK-hankkeessa on luotu käytännön ratkaisuja, toimintamalleja ja tuotteita tieto- ja viestintätekniikan ja median palveluiden hyödyntämiseen koulun arjessa. Tekes-rahoitteiseen hankkeeseen on osallistunut laajasti tutkimusyksiköitä eri yliopistoista sekä lukuisia yhteistyökumppaneita elinkeinoelämästä, opetushallinnosta ja oppilaitoksista. Kirjassa tarkastellaan tulevaisuuden osaamista, tieto- ja viestintätekniikan käyttötapoja ja roolia koulun arjessa. Lisäksi kuvataan opetuksen innovaatioita eri oppiaineissa ja erilaisia teknologioita hyödyntämällä. Kirjoittajat syventyvät mobiilioppimiseen, määrittelevät verkostoyhteistyön periaatteita ja tuloksia sekä analysoivat koulujen tietotekniikkapalveluita. Kirja on tarkoitettu opettajille, rehtoreille, tutkijoille ja opetushallinnon päättäjille sekä kaikille tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön ja koulun kehittämisestä kiinnostuneille.

Opetusteknologia on osa monen suomalaiskoulun – opettajien ja oppilaiden – arkea eri puolilla Suomea. Opetusteknologian hyödyntäminen on avannut luokkahuoneiden ovia ympäröivään maailmaan ja samalla tuonut oppimisen maailmoista kiinnostuneita tahoja lähemmäksi koulun arkea. Edelleen on kuitenkin haasteita, jotta kaikki suomalaislapset ja opettajat saadaan innovatiivisten, inspiroivien ja luovuutta edistävien oppimisympäristöjen ja -kokemusten äärelle. Tässä kirjassa esitellään kansallisen Opetusteknologia koulun arjessa -tutkimushankkeen ensimmäisiä tuloksia. Tekes-rahoitteinen hanke on koonnut yhteen tutkimusryhmiä kahdeksasta yliopistosta ja 13:sta tutkimuslaitoksesta, liikemaailman edustajia 28:sta yrityksestä, asiantuntijoita opetus- ja kulttuuriministeriöstä, liikenne- ja viestintäministeriöstä ja Opetushallituksesta sekä oppilaita, opettajia ja rehtoreita useista suomalaiskouluista. Tämä kirja toteutettiin rinnakkaisjulkaisuksi joulukuussa 2010 julkistetulle Kansalliselle tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelmalle. Kirjassa kerrotaan lähtökohtia tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytölle, tarkastellaan innovatiivisia käyttötapoja, suuntaudutaan kohti mobiiliopiskelua ja koulujen omaa sisällöntuotantoa sekä analysoidaan kehittämisen tueksi tarvittavia tietotekniikkapalveluita ja verkostoyhteistyötä.

Tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksiin opetuksen ja oppimisen edistämisessä on kohdistettu suuria odotuksia viimeisten vuosikymmenten aikana. Nopea teknologinen kehitys ja syvälliset muutokset monissa ihmisten toiminnoissa ovat herättäneet keskustelua siitä, minkälainen rooli koulutuksella sekä tieto- ja viestintäteknologialla on tietoyhteiskuntakehityksessä. Eri puolilla maailmaa on myös strategisilla linjauksilla osoitettu suuntia sille, miten koulutus voisi edistää aktiivisten ja osaavien tietoyhteiskunnan kansalaisten kasvattamista. Kansainvälisessä SITES 2006 -tutkimuksessa selvitettiin, missä määrin ja millä tavoin eri maissa tietotekniikan käyttöä integroidaan opetukseen. Tutkimus oli kolmas vaihe vuonna 1997 alkaneessa SITES- tutkimusohjelmassa (Second Information Technology in Education Study). Tutkimukseen osallistui noin 9 000 koulua ja yli 35 000 matematiikan ja luonnontieteiden opettajaa 19 maasta ja 22 koulujärjestelmästä. Tässä tutkimuksen ensimmäisessä kansallisessa raportissa esitellään tietotekniikan opetuskäytön kansainvälisen tilanteen lisäksi erityisesti suomalaisten yläkoulujen, opettajien ja oppilaiden mahdollisuuksia tietotekniikan hyödyntämiseen ja sen käytön integrointiin osaksi opetusta ja oppimista.

Tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia ammatillisen kehittymisen kannalta merkityksellisiä oppimisen paikkoja rakentui luokanopettajaopiskelijoiden ilmiölähtöisellä kurssilla, jossa tutkittavana ilmiönä oli mielen hyvinvoinnin digitaalinen lukutaito. Tutkimusaineisto koostuu 38 opiskelijan päiväkirjoista ja kurssin loppukirjoitelmista. Tulokset osoittavat neljä pääasiallista oppimisen paikkaa: käsitekarttatehtävät, artikkelien lukeminen, mielen hyvinvointia tukevien digitaalisten ratkaisujen arviointi opiskelijaryhmässä ja kouluvierailut. Ammatillinen kehittyminen osoittautui moniulotteiseksi prosessiksi, jossa oli monesti läsnä yhtä aikaa monenlaisia asiantuntijuuden elementtejä. Etenkin affektiiviset elementit, kuten motivaatio ja tunteet, olivat läsnä opiskeltaessa teoreettisia tai käytännöllisiä sisältöjä. Myös opiskelutaidot vaikuttivat oppimiseen. Oppimisen affektiiviseen ulottuvuuteen ja opiskelutaitojen tukemiseen tuleekin opettajankoulutuksessa kiinnittää jatkuvasti huomiota tiedollisten asioiden opettamisen lisäksi. peerReviewed

The specific objective of this study was to better understand Nigerian university students’ perceptions and readiness towards mobile learning. Recently, the influence of mobile technology is seen to have infiltrated everyday life and the learning institutions. It is thus crucial for learning institutions to assess and understand the factors advancing the mobile learning adoption. This study offers some important insights into mobile learning adoption especially in developing countries like Nigeria. Data for this study were collected using a survey. Undergraduate students at two Nigerian universities (N = 135) were non-randomly allocated to respond to a survey. Overall, the results reveal the existence of the widespread use and ownership of a mobile phone by the Nigerian students. Also deduced, is that a good number of the courses require the use of internet for completion of course assignments. Therefore, we recommend that course resources should be designed for delivery through a mobile device. peerReviewed

Tämän artikkelin tarkoituksena on vertailla Suomen ja Singaporen perusopetusjärjestelmiä kokonaisuutena sekä erityisesti tietotekniikan käyttöönoton ja hankinnan näkökulmista. Suomi ja Singapore ovat sijoittuneet kansainvälisissä perusopetusjärjestelmän vertailuissa erinomaisesti useina peräkkäisinä vuosina. Suomen ja Singaporen perusopetuksen hallintoarkkitehtuurit ovat hyvin erilaiset, mutta jonkinasteinen vertailu on mahdollista. Singaporen ensimmäinen kansallinen suunnitelma tietotekniikan käyttöönottamiseksi koulutuksessa julkaistiin jo vuonna 1997. Nyt on meneillään kolmannen suunnitelman toimeenpano. Suomessa ei ole täysin vastaavaa konkreettista poliittiselta ja strategiselta tasolta operatiiviselle tasolle ulottuvaa suunnitelmaa, vaikka useita erilaisia tietotekniikka- ja tietoyhteiskuntaohjelmia onkin aktiivisesti laadittu. Suomella on kuitenkin tuore strategiadokumentti, jossa kuvataan visio ja siihen liittyvät konkreettiset tavoitteet. Perusopetuksen tietotekniikkanäkökulman visioissa, strategioissa ja muissa pitkän tähtäimen suunnitelmissa olisi tärkeää säilyttää konkreettisuus ja tuntuma käytännön koulutyöhön. Suomi ei pysy tietoyhteiskuntakilpailun kärkipäässä mukana ilman jatkuvia ja oikeaan osuvia panostuksia. Opettajien, rehtorien ja koulujen rooli on ratkaiseva tulevaisuuden tietoyhteiskuntavalmiuksien edistämisessä. Tätä roolia voisi ylätason hallinto tukea selkeästi voimakkaammin.

Kauniaisten suomenkielisen perusopetuksen tietotekniikkapalveluiden hankintamallia uudistettiin vuonna 2007. Tässä artikkelissa tiivistetään uudistuksen vaikutusten arvioinnin tulokset. Ennen vuotta 2007 Kauniaisten suomenkielisessä perusopetuksessa tietotekniikan hankinnasta, hoidosta ja ylläpidosta vastasi kaupungin tietohallinto. Uudessa mallissa koulutoimen ja koulujen vastuuta tietotekniikan hankinnasta lisättiin merkittävästi. Uutena piirteenä oli myös hankintojen kohdistaminen palveluihin eikä niinkään laitteisiin tai tietotekniikkainfrastruktuuriin. Uudistuksella arvioidaan olleen myönteiset vaikutukset tietotekniikan yksikkökustannuksiin, palvelutasoon ja ympäristöön. Palvelinkeskeinen tietotekniikka-arkkitehtuuri on keskittänyt ja tehostanut palveluiden ja koko tietotekniikkakokonaisuuden ylläpitoa sekä pidentänyt pääteasemien elinkaarta vähentäen ympäristökuormitusta. Kouluilta ja koulutoimelta uudet toimintatavat ovat edellyttäneet osaamisen kasvattamista tietotekniikan hankkimisessa sekä kirkkaampaa näkemystä omista tarpeistaan. Kouluissa ja koulutoimessa ollaan pääsääntöisesti tyytyväisempiä nykytilanteeseen aiempaan verrattuna.

Tässä artikkelissa kuvataan luonnos opetuksen tietotekniikkapalveluiden arviointijärjestelmäksi, jonka tavoitteena on tukea kriteerien, mittareiden ja tunnuslukujen määrittelyä kansallisten tavoitetasojen asettamiseksi koulujen tietotekniikkapalveluille. Tavoitteena on myös tarjota työkaluja käyttäjien tarpeita vastaavien kustannustehokkaiden palveluiden käyttöönoton edistämiseksi. Lisäksi arviointijärjestelmän avulla voidaan tukea palveluihin liittyvää suunnittelua, päätöksentekoa ja hankintaa. Arviointikehikkoa rakennettiin ja testattiin vuorovaikutteisessa prosessissa tapausesimerkkinä olleen Kauniaisten suomenkielisen perusopetuksen tietotekniikkapalveluiden arvioinnin kanssa. Kokonaisvaltaisemman näkökulman hahmottamiseksi ja tarpeiden tunnistamiseksi haastateltiin myös laajempaa toimijajoukkoa, kuten muiden kuntien opetustoimien, Opetushallituksen ja ministeriöiden asiantuntijoita sekä yritysten edustajia. Lisäksi selvitettiin Singaporen perusopetuksen tilanne ja käytänteet kansainvälisen vertailutiedon saamiseksi. Keskeisiksi koulujen tietotekniikkapalveluiden arviointitekijöiksi nousivat käyttäjätarpeet, palvelutaso, hankinta ja ylläpito, kustannustehokkuus ja ekologisuus.

Artikkelissa tarkastellaan sitä, mitkä seikat liittyvät teknologian innovatiiviseen hyödyntämiseen koulun toiminnassa ja pedagogisissa käytännöissä sekä yleensä koulun kehittymiseen. Tutkimuksen viitekehyksenä toimii ”Innovatiivisen, kehittyvän koulun malli” ja sen teoreettiset lähtökohdat. Aineisto on koottu kuudesta koulusta, ja se koostuu opettajien ja rehtoreiden haastatteluista sekä oppituntien videoinneista. Artikkeliin on koottu parhaita esimerkkejä koulumallin kuvaamien ilmiöiden käytännöistä, jotka aikaisemman tutkimuksen perusteella edistävät koulun kehittämistä ja pedagogisten innovaatioiden leviämistä kouluyhteisössä. Koulujen välillä on suuria eroja yhteisöllisessä kehittämiskulttuurissa, mikä heijastuu myös pedagogisiin käytäntöihin. Uusia ilmiöitä näyttävät olevan koulun tietokäytännöt uuden teknologian keinoin ja oppilaiden informaalin oppimisen kautta opittujen taitojen käyttäminen hyväksi koulussa sekä oppilaiden osallistaminen koulutyöhön muutenkin kuin oppijan roolissa.

Tiivistelmä Mobiilius on nopeasti kehittyvässä teknologiassa yksi merkittävimmistä ominaisuuksista tiedonvälitykselle ja tiedon käsittelyn käytänteille. Mobiiliudella tarkoitetaan liikkuvuutta, joka voidaan liittää oppilaan fyysiseen liikkuvuuteen tai työskentelyn mahdollisuuteen missä ja milloin tahansa tietotekniikan keinoin. Tässä artikkelissa tarkastellaan mobiililaitteiden käyttöä digitaaliseen portfoliotyöskentelyyn liittyvässä oppilaslähtöisessä sisällöntuotannossa. Artikkeli on osa laajempaa design-tutkimusta, jonka tavoitteena on löytää keinoja oppimisprosessin tukemiseksi monimuotoisessa etäopetusympäristössä perusasteen vieraiden kielten opetuksessa. Tuloksista voidaan todeta, että sisällöntuotanto digitaalisiin portfolioihin osoittautui itseohjautuvuutta tukevaksi pedagogiseksi ratkaisuksi. Mobiilius ajan ja erityisesti paikan suhteen merkitsee mahdollisuutta ja joustavuutta tilanteessa, jossa oppilaat opiskelevat fyysisesti ja virtuaalisesti eri tiloissa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää oppivan tietoyhteiskunnan teknologiakäytänteiden vakiinnuttamisessa koulun arjessa.

Nowadays, there are advantageous fitness gadgets and measurement systems available as well as specific fitness and GPS mobile phones on the market. This development process has enabled the advancement of new kind of game-like fitness concepts. This development means that the design requirements for new exercise gaming concepts become more challenging, and consequently, the challenges for the design thinking increase. This paper presents the design process of the Fitness Adventure prototype, based on Human-centred Design (HCD) with some new conceptual tools such as form of life, making the design of the contents of experiences easier. Based on the user feedback and results of the design process we give practical guidelines for the design of exergames. Before introducing the exergame design principles, a short overview of the history of fitness games is introduced.

Tässä artikkelissa tarkastellaan suomalaisten peruskoulujen opetuksen tietotekniikkapalveluihin ja niiden järjestämiseen liittyviä ongelmia, haasteita ja mahdollisuuksia. Artikkeli perustuu haastatteluaineistoon, joka on kerätty osana laajempaa tutkimushanketta. Hankkeessa on tavoitteena laatia arviointikriteeristö tietotekniikkapalveluiden teknisille ratkaisuille, toteutustavoille, hankintaprosesseille ja taloudellisen vaikuttavuuden arvioinnille. Tutkimushankkeen osana tehtyjen haastattelujen tarkoituksena oli kerätä taustatietoa taloudellisen vaikuttavuuden arvioinnin tueksi. Haastatteluaineiston keskeiset havainnot tukevat soveltuvin osin myös työpaketissa tarkasteltavia muita arviointikriteerejä (tekniset ratkaisut ja niiden toteutustavat, poliittiset tavoitteet, organisatoriset tarkastelut, innovatiivisuus ja ekologisuus). Haastattelujen tuloksena saatiin laaja ja monipuolinen näkemys siitä, millaisia ongelmia, haasteita ja mahdollisuuksia tietotekniikkapalveluissa tällä hetkellä on suomalaisen koulumaailman näkökulmasta katsottuna.