Search

Esipuhe Käsillä olevassa julkaisussa tuomme esiin Perheen erossaolon ylisukupolvinen muistaminen -tutkimushankkeen (Suomen Akatemia, 2019–2023, päätösnumero 344527) keskeisimpiä tuloksia. Kiitämme lämpimästi jokaista tähän tutkimukseen osallistunutta inkeriläistaustaista kyselyyn vastannutta ja elämäkerralliseen haastatteluun osallistunutta. Ilman heidän panostaan tämä inkeriläisten jälkeläisten hyvinvointiin ja perhemuisteluun keskittynyt hanke olisi ollut mahdoton toteuttaa. Hankkeessa kerätty tutkimusaineisto on avannut uusia väyliä inkeriläisten piiloon jääneiden kokemusten ja laajemmin heidän sosiaalihistoriansa tutkimukselle. Perhemuistojen kerääminen on mahdollistanut inkeriläisten historian tarkastelun heidän omista lähtökohdistaan. Tämä näkökulma on aiemmassa tutkimuksessa jäänyt monilta osin huomiotta, koska tutkimus on pitkälti nojautunut suomalaisten viranomaisten tuottamaan materiaaliin. Perhemuistojen tutkimus tuo esiin inkeriläisten 1900-luvun historian vaiherikkauden ja inkeriläistaustaisen yhteisön moninaisuuden. Nämä ovat jääneet jossain määrin varjoon myös inkeriläisten muistelmakirjallisuudessa ja heidän lähettämiensä kirjeiden tutkimuksessa. Monia inkeriläistaustaisia yhdistää perheitä koetellut vaino ja syrjintä. Eri maissa asuvat inkeriläiset ovat joutuneet piilottamaan etnisen taustansa, syntyperänsä tai kansalaisuutensa selviytyäkseen arkielämässä, sopeutuakseen uuteen yhteiskuntaan tai jopa pysyäkseen hengissä. Tutkimuksemme osoittaa, että tällaisilla perheissä sanallisesti tai sanattomasti jaetuilla kokemuksilla, tai niistä vaikenemisella, on ylisukupolvisia vaikutuksia jälkipolvien hyvinvointiin. Nämä kokemukset vaikuttavat monella tapaa myös eri maissa asuvien perheenjäsenien yhteydenpitoon. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, poliittisesti kiristynyt tilanne Venäjällä sekä Venäjää ja sen kansalaisia koskevien asenteiden koveneminen ovat tuoneet esiin, miten tärkeää on tutkia ennakkoluulojen pitkiä jälkiä ja perheiden pakotettua hajoamista sodan, vainojen ja pakolaisuuden seurauksena. Moni inkeriläistaustainen toivoo, että inkeriläisten perheiden historiaa tunnettaisiin paremmin ja sitä myös käsiteltäisiin julkisesti. Tässä hankkeessa jaetut inkeriläisten kokemukset havainnollistavat jokaisen inhimillistä tarvetta tulla nähdyksi ja muistetuksi omalla tarinallaan. Osa tutkimuksen haastatteluista arkistoidaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) arkistoon vuoden 2023 aikana. Kiitämme SKS:n yhteistyökumppaneita, erityisesti Maiju Kortetta, hankkeemme tukemisesta. Kiitämme Taisto Raudalaista avusta kyselyaineiston keruussa Virossa ja Kristel Edelmania, jonka työpanos ja asiantuntemus mahdollistivat tutkimuksen vironkielisten haastatteluiden ja kyselyiden toteutuksen. Kyselyaineisto arkistoidaan Tietoarkistoon. Toivomme, että inkeriläisyyden tutkimus jatkuu arkistoaineistoja hyödyntämällä myös tämän hankkeen päätyttyä. Kiitokset myös Aleksi Huhdalle tärkeästä panoksesta hankkeen suunnitteluvaiheessa, hankkeen ohjausryhmälle sekä Oulun yliopiston ja Siirtolaisuusinstituutin kollegoille tuesta läpi hankkeen toteutuksen. Lopuksi haluamme osoittaa lämpimät kiitoksemme Sarianna Kranzille ja Pertti Alanteelle, jotka ovat antaneet taidettaan julkaisun kuvitukseksi.

Lithium-ion batteries (LIBs) are used to power portable electronic devices and electric vehicles (EVs). Cobalt has been an essential element on popular cathode active materials of LIBs since the commercialization of LiCoO2 (LCO) by Sony in 1991. However, most cobalt reserves and processing facilities are in Democratic Republic of Congo (DRC) and China. This creates geopolitical risks and restricts supply expansion. On top of that, child labour is used to mine cobalt in DRC. Consequently, cobalt free and low-cobalt materials should be and are developed and used for commercial applications. One of the common cobalt free materials used today is lithium iron phosphate, also known as LiFePO4 (LFP). LFP was identified as a cathode material for LIBs by Padhi, Nanjundaswamy, and Goodenough in 1997. Main advantages of LFP are its flat voltage profile, low cost, abundant material supply, environmental friendliness (nontoxic and cobalt free), and thermal stability. The downsides include relatively low theoretical capacity, low energy density, low electronic conductivity, and low ionic diffusivity. This study focuses on synthesis of modified LFP and its electrochemical properties. Common and novel synthesis methods are reviewed shortly. Especially, performance increasing modifications are reviewed. These include coating, control of particle size and particle morphology, and doping in which ions are used to replace atoms in LFP. Effects of the modifications are discussed through the paper with most time spent on doping and comparison of the effects induced by doping with different elements. In the end the dopants are ranked according to their effects on performance, price, and sustainability of a battery. To understand the modifications and their effect on electrochemical performance the structure of the material must be studied and understood. Because of this a chapter to crystallography and structure of LFP is included. Similarly, some basic information about common electrochemical characterization techniques is included to help the reader understand the plots and values produced by them. These include cyclic voltammetry (CV), electrochemical impedance spectroscopy (EIS), electrode setups, and terminology.

In this paper, common structural analysis methods of activated carbon anodes for lithium-ion batteries are reviewed shortly. These include transmission electron microscopy (TEM), scanning electron microscopy (SEM), X-ray diffraction (XRD), Raman spectroscopy, and nitrogen adsorption-desorption. The key parameters extracted with the analysis methods are collected into a table. Basics about batteries and chemical activation of carbon are also discussed.

Tiivistelmä. Tutkimus selvittää yläkouluikäisten oppilaiden näkemyksiä opettajan vuorovaikutuksellisesta toiminnasta luottamuksen kannalta. Tavoitteena on saada selville, miten oppilaat arvioivat luottamusta opettajaa kohtaan, sekä opettajan toimintaa erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, ja kuinka se vaikuttaa oppilaan ja opettajan väliseen luottamukseen. Lisäksi tutkimuksessa avataan näkökulmia koulussa koettuun viihtymiseen ja hyvinvointiin luottamuksen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Teknologian kehittyminen on vaikuttanut ihmisten vuorovaikutusmaailmaan ja tätä kautta myös luottamussuhteiden rakentumiseen. Perusopetuksen opetussuunnitelma kuitenkin erityisesti painottaa sosiaalisten taitojen merkitystä, joten luottamus- ja vuorovaikutussuhteiden analysointi on myös hyvin ajankohtaista. Lisäksi koulu toimii nuorelle merkittävänä sosiaalisen pääoman lähteenä, joten myös se huomioiden on kyseiseen aihepiiriin syventyminen varsin tärkeää. Tutkimustuloksia on mahdollista hyödyntää opettajien vuorovaikutustaitojen kehittämisen tukena, tai pohdittaessa syitä ja mahdollisuuksia sujuvamman vuorovaikutuksen sekä luottamuksen rakentamiseksi. Tutkimus toteutettiin kainuulaisella yhtenäiskoululla vuodenvaihteessa 2018–2019. Tutkimuksen aineisto koostuu kolmentoista oppilaan kokemuksista ja näkemyksistä, jotka kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Haastateltavina henkilöinä toimivat kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaiset pojat ja tytöt. Teemahaastattelujen analysoinnissa käytettiin laadulliselle tutkimukselle ominaista perusmenetelmää, sisällönanalyysia. Haastatteluaineistot analysoitiin aineistolähtöisesti luokittelemalla ne luottamuksen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen aihekokonaisuuden kautta eri teemoihin. Tutkimuksessa selvisi, että opettajan luotettavuutta ja tätä kautta luottamusta rakennetaan pitkälti opettajan henkilökohtaisten ominaisuuksien kautta. Tutkimusaineistosta nousivat esiin käyttäytymisen luotettavuuden, lähestyttävyyden ja avoimuuden, hyväluontoisuuden sekä ammatillisen osaamisen teemat. Ominaisuudet ohjaavat opettajan päivittäistä koulutyöskentelyä, ja näin ollen niissä menestyminen voi joko edistää tai purkaa luotettavaa vaikutelmaa, jolla taas on yhteys luottamuksen muodostumiseen. Lisäksi luottamuksellisilla kontakteilla ja toimivalla vuorovaikutuksella edistetään oppilaiden kokemaa viihtymistä koulussa. Tutkimuksessa havaittiin myös, että oppiaineiden välille voi muodostua viihtyvyyseroja opettajien suuren vaihtuvuuden vuoksi, mikä näkyy erityisesti perusopetuksen yläluokkien arjessa.

Kandidaatintutkielmani käsittelee kestävää markkinointia markkinointistrategiana. Tutkielmani on kirjallisuuskatsaus, ja se keskittyy erittelemään aikaisempien tutkimusten löydöksiä, ja yhdistämään niissä saatuja päätelmiä uudeksi tutkimukseksi. Tutkimus on laadullinen. Päätutkimuskysymykseksi muodostui millä tavoin yritykset voivat hyödyntää kestävää markkinointia markkinointistrategiana. Tutkielmassa keskitytään vastaamaan tähän kysymykseen perinteisen markkinointimixin avulla, ja samalla löytämään syitä sille, miksi kestävää markkinointia kannattaa toteuttaa. Tutkielmassa tarkastellaan syitä yrityksen näkökulman kautta, mutta otetaan kantaa myös kestävään kehitykseen. Tutkielma käy läpi syitä, miksi tavanomainen markkinointi ei ole enää riittävää yrityksen markkinointipäätöksissä. Muuttuva maailmantilanne, asiakkaiden mieltymykset ja esimerkiksi ilmastonmuutos ovat kaikki syitä sille, miksi tavanomainen markkinointi ei ole enää riittävää. Tavanomaisessa markkinoinnissa huomioidaan pääsääntöisesti vain taloudelliset intressit. Tutkielma pyrkii kertomaan, miten kestävällä markkinoinnilla voidaan ottaa huomioon niin taloudellinen, sosiaalinen, kuin ympäristöllinenkin näkökulma. Nämä kolme näkökulmaa voivat muodostaa yhdessä menestyksellisen markkinointistrategian. Markkinointimixissä käytetyt näkökulmat ovat tuote, hinta, jakelu ja markkinointiviestintä. Nämä kuuluvat perinteiseen kilpailukeinojen malliin. Tutkielma tarkastelee miten mallin avulla voidaan muuntaa yrityksen markkinointistrategia kestäväksi markkinoinniksi. Tutkielma ottaa huomioon myös mahdolliset kestävän markkinoinnin kohtaamat haasteet, sekä tulevaisuudennäkymät. Lopussa päästään aiempien tutkimusten avulla johtopäätökseen, että kestävä markkinointi on yritykselle mahdollinen menestyksekäs markkinointistrategia. Päätelmää perustellaan viittaamalla useisiin aiempiin tutkimuksiin.

This thesis studied effort estimation in software development, focusing on task level estimation that is done in Scrum teams. The thesis was done at Nokia Networks and the motivation for this topic came from the poor estimation accuracy that has been found to be present in software development. The aim of this thesis was to provide an overview of what is the current state of the art in effort estimation, survey the current practices present in Scrum teams working on LTE L2 software component at Nokia Networks Oulu, and then present suggestions for improvement based on the findings. On the basis of the literature review, three main categories of effort estimation methods were found: expert estimation, algorithmic models and machine learning. Universally there did not seem to be a single best method, but instead the differences come from the context of use. Algorithmic models and machine learning require data sets, whereas expert estimation methods rely on previous experiences and intuition of the experts. While model based methods have received a lot of research attention, the industry has largely relied on expert estimation. The current state of effort estimation at Nokia Networks was studied by conducting a survey. This survey was built based on previous survey studies that were found by conducting a systematic literature review. The questions found in the previous studies were formulated into a questionnaire, which was then used to survey the current effort estimation practices present in the participating teams. 41 people out of 100 in the participating teams participated in the survey. Survey results showed that like much of the software industry, the teams in LTE L2 relied on expert estimation methods. Most respondents had encountered overruns in the last sprint and the most often provided reason was that testing related effort estimation was hard. Forgotten subtasks were encountered frequently and requirements were found to be both unclear and to change often. Very few had had any training on effort estimation. There were no common practices for effort data collection and as such, it was mostly not done. By analyzing the survey results and reflecting them on the previous research, five suggestions for improvements were found. These were training in effort estimation, improving the information that is used during effort estimation by collaborating with specification personnel, improving testing related effort estimation by splitting acceptance testing into their own tasks, collecting and using effort data, and using Planning Poker as an effort estimation method, as it fit the context of estimation present in the teams. The study shed light on how effort estimation is done in software industry. Another contribution was the improvement suggestions, which could potentially improve the situation in the teams that participated in the survey. A third contribution was the questionnaire built during this study, as it could potentially be used to survey the current state of effort estimation in also other contexts.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka sisältömarkkinointia voidaan hyödyntää kuluttajan palvelukokemuksen muotoilussa. Sisältömarkkinoinnin tavoitteena on luoda ja jakaa relevanttia, houkuttelevaa, johdonmukaista ja ajan tasalla olevaa sisältöä kuluttajan ostopäätösprosessin eri vaiheissa. Sisältömarkkinoinnilla pyritään saamaan aikaan parempia asiakaskokemuksia, ja siten sitouttamaan asiakkaita pitkäaikaisiin suhteisiin yrityksen kanssa. Kuluttajan palvelukokemuksen nähdään koostuvan sekä emotionaalisista että rationaalisista havainnoista palvelun laadusta, joita kuluttajat tekevät esimerkiksi erilaisten kokemusvihjeiden pohjalta. Palvelukokemuksen muodostavia vihjeitä on kaikkialla, sillä kaikki, mitä voidaan havaita tai tuntea, ovat kokemusvihjeitä. Orkestroimalla näitä vihjeitä voidaan muotoilla kuluttajan palvelukokemusta. Sisältömarkkinoinnin kontekstissa tämä tarkoittaa sitä, että luomalla sisältöjä, jotka vaikuttavat kuluttajan emotionaalisiin ja rationaalisiin havaintoihin palvelun laadusta ja toimivat siten kokemusvihjeinä, voidaan kuluttajan palvelukokemusta muotoilla. Tutkimus rajattiin koskemaan yksittäistä sisältömarkkinointipalvelua ja sen sisältöjen vaikutusta kuluttajan digitaalisen palvelukokemuksen muodostumiseen ja kuluttajan sitoutumiseen yritystä kohtaan. Työssä tarkastellaan, minkälaisia emotionaalisia ja rationaalisia havaintoja palvelun laadusta sisältömarkkinointipalvelu kuluttajassa herättää, ja vaikuttavatko nämä havainnot kuluttajan haluun sitoutua yritystä kohtaan. Tällä tavoin pyritään selvittämään, minkälainen rooli sisältömarkkinoinnilla on kuluttajan digitaalisen palvelukokemuksen muodostumisessa. Tämä tutkimus on määrällinen tutkimus, jonka tavoitteena on selittää ja kuvailla tutkittavaa ilmiötä, eli sisältömarkkinoinnin hyödyntämistä kuluttajan palvelukokemuksen muotoilussa. Tutkimus toteutettiin kyselylomaketutkimuksena yksittäisen sisältömarkkinointipalvelun kontekstissa. Tämän kontekstin koettiin mahdollistavan yleistettävissä olevan aineiston hankinnan, sillä kyseinen sisältömarkkinointipalvelu tuottaa sisältöä, joka vastaa teoriassa esitettyihin sisältömarkkinoinnin tavoitteisiin siitä, millaista sisällön tulisi olla. Empiirinen aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka sijoitettiin tutkittavalle sisältömarkkinointisivustolle. Aineiston keruun jälkeen aineisto analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelman versiolla 23. Tutkimustulokset osoittavat, että sisältömarkkinoinnilla on positiivinen vaikutus sekä kuluttajan emotionaalisiin että rationaalisiin havaintoihin palvelun laadusta. Sen lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että ainoastaan sisältömarkkinoinnin avulla luodut positiiviset emotionaaliset havainnot palvelun laadusta vaikuttavat kuluttajan sitoutumiseen yritystä kohtaan merkitsevästi. Rationaalisilla havainnoilla palvelun laadusta ei ole tilastollisesti merkitsevää vaikutusta kuluttajien sitoutumiseen. Tämä havainto poikkeaa aiemman teorian pohjalta tehtyihin oletuksiin, joiden mukaan myös rationaalisten havaintojen uskottiin vaikuttavan kuluttajan sitoutumiseen yritystä kohtaan. Liikkeenjohdon olisi tärkeää ottaa sisältömarkkinointi osaksi toimintaansa, sillä sen avulla yritykset voivat kasvattaa kuluttajan kokemaa arvoa. Panostamalla sisältöihin, jotka vaikuttavat kuluttajan emotionaalisiin havaintoihin palvelun laadusta, pystyvät yritykset myös helpottamaan kuluttajien sitoutumista yritystä kohtaan.

Radio link adaptation, multiple antenna techniques, relaying methods and dynamic radio resource assignment are among the key methods used to improve the performance of wireless communication networks. Opportunistic resource block (RB) allocation in downlink orthogonal frequency division multiple access (OFDMA) with limited feedback is considered. The spectral efficiency analysis of multiuser OFDMA with imperfect feedback path, multiple antenna methods and relaying methods is a particular focus. The analysis is derived for best-M feedback methods and for a RB-wise signal-to-noise ratio (SNR) quantization based feedback strategy. Practical resource fair round robin (RR) allocation is assumed at the RB assignment, i.e., each user gets the same portion of the available RBs. The fading of each RB is modelled to be independent and identically distributed (IID). This assumption enabled a communication theoretic approach for the performance evaluation of OFDMA systems The event probabilities related to the considered OFDMA systems are presented so that the feedback bit error probability (BEP) is a parameter in the expressions. The performance expressions are derived for the BEP in the case of binary phase-shift keying (BPSK) modulation and single antenna methods. Asymptotic BEP behavior is considered for the best-M feedback methods when the mean SNR tends to infinity. The system outage capacity and the average system spectral efficiency are investigated in the case of multiple antenna schemes. Antenna selection and space-time block coding (STBC) are considered in multiple antenna schemes when each RB is allocated exclusively to a single user. Simple OFDMA-spatial division multiple access (SDMA) schemes are also analyzed when zero forcing (ZF) detection is assumed at the receiver. Relay enhanced dynamic OFDMA with single and multiple antennas at each end is considered for fixed infrastructure amplify-and-forward (AF) relaying methods. The average spectral efficiency has been derived for the best-M and RB-wise one bit feedback schemes, antenna selection and STBC methods. The best choice for a combination of multiple antenna scheme and feedback strategy depends on several system parameters. The proposed analytical tools enable easy evaluation of the performance of the investigated schemes with different system parameters. The fundamental properties of the combinations of feedback and multiple antenna schemes are extensively studied through numerical examples. The results also demonstrate that the analytical results with idealized IID fading assumption are close to those obtained via simulations in a practical frequency selective channel when RBs are selected properly. Dynamic RB allocation is attractive for practical OFDMA systems since significant performance gain over random allocation can be achieved with a practical allocation principle, very low feedback overhead and an imperfect feedback channel.

Secretory carbonic anhydrase isoenzyme VI (CA VI) catalyses the reversible hydration of carbon dioxide (CO2 + H2O ↔ HCO3- + H+). Low concentrations of salivary CA VI are associated with high decayed, missing or filled teeth (DMFT) index scores and a high incidence of acid injury in the upper gastrointestinal tract plus lowered taste and smell perception. Two mechanisms of action for CA VI have been proposed: acid neutralisation and growth factor function. In the present study the distribution and catalytic properties of CA VI have been examined in order to further clarify its mechanisms of action and biological significance. CA VI was found to be present and secreted by the alveolar epithelium of the mammary gland, serous acinar cells of lingual von Ebner’s glands, serous demilune cells of posterior lingual mucous glands and serous cells of submucosal tracheobronchial glands. CA VI was also found in the serous cells in the tracheobronchial mucosal epithelium, taste pore, taste bud, base of the tracheobronchial cilia, bronchiolar Clara cells and enamel pellicle. An immunofluorometric assay showed that the mean concentration of CA VI in colostral milk was eight times higher than that in mature milk (35 mg/l vs. 4.5 mg/l). Stopped-flow spectroscopy measurements revealed that the dehydration activity of CA VI is moderate (maximum kcat = 3.0 × 105 · s-1). The finding that CA VI is a potent catalyst of acid neutralisation emphasizes the possible role of the pellicle bound CA VI in local neutralisation of the acidic metabolic products of dental biofilm. The function of CA VI in von Ebner’s glands’ saliva is likely taste stimuli modification via CA activity although other functions may exist. Its role in milk or respiratory tract mucus remains open, however, as these secretions do not have significant acid predispositions that would need enzymatic catalysis for removal.