Search

Tiivistelmä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisissa tilanteissa yläkoulun opettajat kokevat keinottomuutta puuttua kiusaamiseen työssään. Tarkastelemme tähän liittyviä tekijöitä niin opettajan työssä kuin koulun rakenteellisissa tasoissa. Tutkimuksemme on tehty osana SAFE-hanketta, jonka tavoitteena on laajentaa näkemystä kiusaamisen ilmiöstä ja miten oppilaiden vertaissuhteissa ilmeneviä haasteita voidaan ymmärtää aiempaa paremmin. Tutkimuksemme on laadullinen, narratiivinen tutkimus, jonka aineistona on käytetty SAFE-hankkeen valmista haastatteluaineistoa. Haastattelut on toteutettu yhden kysymyksen haastatteluina, joista valitsimme aineistoksi kolme yläkoulun opettajan haastattelua. Opettajat kertovat keinottomuuden kokemuksistaan kertomusten kautta, jolloin heidän äänensä tulevat hyvin esiin. Analysoinnissa on hyödynnetty aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimustulosten mukaan opettajat kokevat keinottomuutta erityisesti eriarvoisuuden ja ennakkoluulojen kohtaamisesta, koulun rakenteista johtuvista paineista, ryhmänormien haasteista, nettikiusaamisesta, rasismin haasteista, sukupuolisuuteen ja puheen sensurointiin liittyvistä haasteista, työn paineista ja vaatimuksista sekä kollegan epäeettisestä toiminnasta. Tutkimuksemme osoittaa, että opettajat kohtaavat työssään rajoja, jotka vaikuttavat heidän keinoihinsa puuttua haastaviin tilanteisiin. Opettajat tarvitsevat kouluun avoimempaa ilmapiiriä, joka vähentää myös ennakkoluuloja ja haastavien tilanteiden muodostumista oppilaiden vertaissuhteissa. On tärkeää, että opettajat kertovat, että heidän keinonsa eivät riitä kiusaamiseen puuttumiseen, jolloin se antaa paremman mahdollisuuden tukea heitä.Teacher’s stories of their inability to intervene bullying. Abstract. The aim of this study is to find out in which situations secondary school teachers feel powerless to intervene in bullying. We look at factors related to this, both in the work of the teacher and at the structural levels of the school. Our research is part of the SAFE project, which aims to broaden our understanding of the phenomenon of bullying and how to better understand the challenges that students face in peer relationships. Our research is a qualitative narrative study, using interview data from the SAFE project. The interviews were conducted as one-question interviews, from which we selected three interviews with secondary school teachers as data. Teachers share their experiences of irrationality through narratives, allowing their voices to come through well. Data-driven content analysis has been used in the analysis. The findings suggest that teachers experience that there are not enough means particularly in relation to facing inequality and prejudice, pressures from school structures, challenges of group norms, cyberbullying, challenges of racism, challenges related to gender and speech censorship, work pressures and demands, and unethical behaviour by colleagues. Our research shows that teachers face boundaries in their work that affect their ability to address challenging situations. Teachers need a more open school climate, which will also reduce prejudice and challenging situations in students’ peer relationships. It is important for teachers to communicate that the means are not enough to tackle bullying, thus giving them a better chance to provide support.

Kandidaatin tutkielmani on tieteellinen tutkielma siitä, miten PERMA-teoria heijastuu Varhaiskasvatussuunnitelma 2016 arvoista. Tutkimukseni tavoitteena on herättää keskustelua lasten psyykkisestä hyvinvoinnista ja tutkia soveltuuko PERMA-teoria varhaiskasvatukseen. Tutkimus on laadullien tutkimus, jonka metodina on teoriaohjaava sisällönanalyysi. Tutkimuksen aineistona on Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 arvot ja teoreettisena viitekehyksenä on positiiviseen psykologiaan kiinnittyvä PERMA-teoria. PERMA-teoriassa hyvinvointi koostuu viidestä elementistä,joiden alkukirjaimista muodostuu teorian nimi: Positiiviset tunteet (Positive emotions), sitoutuminen (Engagement), suhteet (Relationships), merkityksellisyys (Meaning) ja saavuttamien (Accomplishment). Varhaiskasvatuksella on vaikutusta lasten hyvinvointiin. Tutkimuksen mukaan PERMA-teoria ei ole täysin yhteneväinen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 kanssa. Teoriaa voi kuitenkin käyttää Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden ohella lisäämään lasten hyvinvointia. Tutkimuksen mukaan PERMA-teorian parhaana "väylänä" lasten psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseen on leikki.