Search

Who would have guessed digital games could make the average gamer to jump up from their sofa and run around in urban environment, but now it is happening. This influence on players is something new as traditionally players control the games, not vice versa. Augmented reality games opened a new world that needs to be studied. Games are a big business and their business models and monetization have been studied a lot except related to augmented reality. Augmented reality games can be used to influence human behavior, but what this new and still evolving environment augmented reality provides for business is largely an open question. At the verge on new Metaverse this study is needed even more. This study examines the potential for augmented reality games to influence player behavior and monetization strategies within the rapidly evolving digital gaming industry. Utilizing a "In the wild" field trial and a specifically designed augmented reality game, the research explores how augmented reality game environments can be used to indirectly and directly influence player purchase behavior. A group of 11 test players was used and interviewed on their experience and feelings during different scenarios of the game. Results seems to indicate that players are willing to use money for physical products as part of a game story, for advancement in a game and for reasons that are not directly related to the game itself. Just by placing players in suitable locations they tend to use money and get interested in the services provided, creating possible future customers outside of the game. Study also found out that when immersed to an augmented reality game, in comfortable environment and while having fun the players are more willing to use money and that they create a positive attachment to the businesses encountered while playing. These findings have important implications for the development of effective business models and monetization strategies within the augmented reality gaming industry.

Tiivistelmä. Carl Gustav Jungin vaikutus analyyttisen psykologian kehittymiseen on ollut merkittävä. Jungin käsitteistössä ja teoriassa yhdistyvät filosofia, teologia, psykologia ja paikoin jopa parapsykologia. Jungilainen käsitteistö voidaan nähdä laajana ja tulkinnanvaraisena. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on kartoittaa Carl Gustav Jungin mielen teorian keskeisintä käsitteistöä ja niiden kautta ymmärtää analyyttisen psykologian taustoja. Käsitteistön avulla pyrin mallintamaan Jungin mielen teoriaa ja sitä kautta sekä ymmärtämään tiedostamattoman ja tietoisen mielen välistä vuorovaikutusta että lisäämään keskustelua käsitteistön ympärille. Tutkimuskysymys on: Mitkä ovat Jungin teorian keskeisimmät käsitteet? Jungilaisen narratiivin keskiössä on tietoisen ja tiedostamattoman mielen dialogi, jonka tavoitteena on itseymmärryksen kasvaminen. Jungin teorian keskiöön nousevat niin ikään tiedostamattoman mielen sisältämät arkkityyppiset rakenteet. Ne voidaan nähdä perittyinä psyykkisinä valmiuksina, joiden pohja on pitkälti viettirakenteissa. Olen rajannut kirjallisuuden perusteella keskeisimmiksi käsitteiksi tiedostamattoman, egon, persoonan, varjoarkkityypin, animan ja animuksen, itsearkkityypin ja individuaation. Käytän kirjallisuusanalyysissani tutkimusmetodina kommentoivaa narratiivista kirjallisuuskatsausta (Salminen, 2011). Salmisen (2011) mukaan sen avulla pystytään luomaan helppolukuinen ja kattava kuva tutkimuksen kohteena olevasta aiheesta. Tutkimuksessani hyödyntämä aineistoni on ollut monipuolinen ja aineistovalintojani eivät ole ohjanneet tiukkarajaiset metodiset säännöt. Narratiivinen kirjallisuuskatsaus valikoitui metodiksi, sillä analyysini tavoitteena ei ole ollut tavoitella analyyttisinta lopputulosta. Tutkielman johtopäätöksenä voidaan todeta, että jungilainen psykologia toimii käsitteistön ja teorian osalta narratiivisena ja kysymyksiä herättävänä lähestymistapana ihmisen psyykkisiin prosesseihin ja niiden lainalaisuuksiin. Teorioiden abstraktin, metafyysisen ja tulkinnanvaraisen luonteen vuoksi ne ovat joutuneet myös monialaisen kritiikin kohteeksi. Empiirisen ja tieteellisen prosessin kannalta Jungin teoriat ovat haastavia, johtuen pitkälti psyykkisten prosessien subjektiivisesta luonteesta. Kritiikki on kuitenkin tärkeä osa jungilaisen psykologian sopeuttamista ja kehittämistä nykypäivän tarpeisiin.

The European Green Deal that went into force in July 2021 has significantly changed the needs of transportation services. Due to this the Mobility-as-a-service (MaaS) concept and its effects on the sustainability of transportation services should be researched and examined to what extent the MaaS-concept will be able to contribute to reducing private vehicle kilometres and to increasing the share of sustainable transportation modes following the goals set by the Finnish government. This thesis creates a literature review to study the MaaS-concept and the effects of MaaS-services on the sustainability of the transportation system, answering the research questions: Are MaaS-services capable to decrease the number of private vehicle kilometres, What are the central factors affecting the environmental sustainability of the MaaS-services, What are the most critical factors affecting the success of MaaS-services and What system features are supported to be implemented by the MaaS-research? The results of the literature review are used in creating a list of system features supported by the MaaS-research, fulfilling the first two steps of Design Science Research Methodology. MaaS-concept is capable in reducing private vehicle kilometres but is limited to acting as a complementary transportation mode alongside private cars. This effect is affected by a number of contextual factors. Environmental sustainability of MaaS-service is affected by the cooperation between MaaS-stakeholders. The success of MaaS-services is affected by issues in achieving profitable business model, the users’ lack of willingness to pay and the cooperation between the MaaS-stakeholders. The thesis includes a list of 51 system feature-requirements supported by MaaS-research. These results provide a base for MaaS-service development and highlight key factors to consider while creating new MaaS-services.

Tämä kandidaatintyö on kirjallisuusselvitys, joka käsittelee terässulaan liuenneen magnesiumin lähteitä sekä magnesiumin vaikutusta teräksessä oleviin epämetallisiin sulkeumiin. Epämetalliset sulkeumat voivat jakaa joko niiden kemiallisen koostumuksen tai mineralogian mukaan. Sulkeumat vaikuttavat terästen ominaisuuksiin, mutta eivät ole aina haitallisia, vaan tietyt sulkeumat voivat myös tehostaa teräksen muokattavuutta. Tässä kirjallisuusselvityksessä tutkittuja terässulaan liuenneen magnesiumin lähteitä ovat kuona, vuorausmateriaalit sekä jotkut sähköteräsprosessissa teräkseen lisättävät seosaineet. Senkkakuonan korkea MgO-pitoisuus voi olla suurin yksittäinen MgO-lähde, kun alumiinisulkeumat reagoivat spinellisulkeumiksi. On havaittu, että sulkeumien MgO-pitoisuus on korkea tilanteissa, joissa kuonan hapetuspotentiaali (eli käytännössä FeO-pitoisuus) on matala ja joissa sekoitus on voimakasta. Sulkeumien poistuminen voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen. Aluksi sulkeumat nousevat ja kiinnittyvät teräs-kuona- rajapinnalle, josta ne sitten liukenevat kuonafaasiin. Sulkeumien muokkaukseen yleisimmin käytetty menetelmä on kalsiumkäsittely. Kalsiumkäsittelyllä oksidi- ja sulfidisulkeumat saadaan muokattua teräksen ominaisuuksien kannalta vähemmän haitalliseen muotoon; esimerkiksi magnesiumia sisältävät spinellisulkeumat pyritään muokkaamaan suliksi kalsiumaluminaateiksi.