Search

Tämän pro gradu -työn tutkimuskohteena on suomalaiset lukion oppikirjatekstit 1980 -luvulla sekä yhdysvaltalaisen kasvatustieteilijä Larry J. Shaw:n aloittama keskustelu peruskoulun historian oppikirjojen suomettuneisuudesta 1970- ja 1980 -luvun taitteessa. Tutkielman tavoitteena on analysoida millaisin perustein ainedidaktisessa keskustelussa peruskoulun oppikirjoja syytettiin suomettumisesta sekä näkyykö vastaavaa suomettumista myös tutkimuksen kohteena olevan aikakauden lukion oppikirjoissa. Jo kylmän sodan aikana nousi yleiseen keskusteluun suomalaisen yhteiskunnan suomettuminen. Avaamalla keskustelun, hän siirsi syytökset myös historian oppikirjateksteihin. Suomalaiset ainedidaktikot syyllistivät yhdysvaltalaista kasvatustieteilijää puutteellisesta historiatietoisuudesta ja heikosti käytetyistä menetelmistä. Syytöksistä huolimatta keskustelussa ei voitu välttää sitä tosiasiaa, että oppikirjoissa oli nähtävissä Neuvostoliitto-myönteistä historiankirjoitusta. Kansallinen keskustelu johti myös eduskuntakyselyyn. Keskustelu noteerattiin myös kansainvälisesti. Esimerkiksi Times Educational Supplement kirjoitti, suomalaisen keskustelun jo hiipuessa, oman näkemyksensä Shaw:n artikkelista. Suomalainen erikoisuus, länsisuuntautunut yhteiskunta, mutta itään kallellaan oleva poliittinen elämä, näyttäytyi varsinkin ulkomaisessa keskustelussa. Suomettuminen tuntui olevan suomalaisille kirosana ja länsimaille hieman kyseenalainen, mutta todellinen ilmiö. Tässä tutkielmassa on tarkasteltu myös kolmea lukion historian oppikirjasarjaa, jotka olivat käytössä 1980 –luvun alkupuolella. Oppikirja-analyysin taustalla on Shaw:n artikkelissa esittelemää historian ”herkkien kohtien” jaottelua, jossa Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain näkökulmasta on valittu molemmista seitsemän vaikeaa historian tapahtumaa, joiden käsittelyä on vertailtu. Tapahtumien kuvailun lisäksi, mielenkiintoiseksi osoittautui sellaiset aiheet, joista ei oltu kirjoitettu kirjoissa juurikaan tai käsittelystä puuttui ko

Tutkielmassani tarkastelen espanjankielisen Amerikan representaatiota suomalaisissa lukioissa käytettävissä oppikirjoissa Entre Amigos ja ¡Acción!1-2. Tutkielman tavoitteena on selvittää mitä teemoja alueeseen liitetään, mitkä alueen maat ovat edustettuina ja välittävätkö oppikirjat, jotka on tuotettu eri vuosikymmeninä, ideologisia sisältöjä. Keskityn komparatiivisessa tutkielmassani espanjankielistä Amerikkaa käsittelevien tekstien analyysiin lähestymällä aineistoa teoreettisesti kriittisen diskurssianalyysin ja representaation kautta. Tutkielmassa olen huomioinut myös kulttuurienväliseen kompetenssiin pohjautuvan didaktisen näkökulman. Kyseessä on laadullinen tutkielma, jonka tarkoituksena on tuottaa kriittisesti tietoa oppikirjojen konstruoimista ja välittämistä representaatioista. Analyysin kautta saadut tulokset osoittavat, että molemmat oppikirja-sarjat seuraavat kielten oppikirjoille tyypillistä esitystapaa korostaen usein kontekstista irrallisten tietojen opiskelua. Oppikirja-sarjojen vertailu osoitti kuitenkin sisältöjen ja metodologian kehittyneen vuosien varrella. Entre Amigos välittää melko yksipuolisen, koloniaaliseen historiaan perustuvan kuvan espanjankielisestä Amerikasta. Teemojen lisäksi myös eniten esille tulevat maat (Meksiko ja Peru) tukevat kolonialistista näkökulmaa. Oppikirjassa on vain vähän viitteitä alueen lähihistoriaan, ja silloinkin niissä korostuvat negatiiviset merkitykset, kuten alueen näkeminen kaoottisena, vaarallisena ja turvattomana. Uudempi oppikirja-sarja ¡Acción! puolestaan välittää kuvan, jossa korostuvat arkielämän kokemukset. Oppikirja-sarja käsittää kulttuurin laajemmin ja teemat ovat yleisesti selvästi nykyaikaisempia kuin Entre Amigos- oppikirjassa. Alueen kulttuurihistoria, luonto ja matkailu esitetään positiivisessa valossa, mutta yhteiskuntaan liittyvien teemojen kautta puolestaan rakennetaan kuva, jossa korostuu alueen näkeminen köyhänä, vakivaltaisena, turvattomana sekä riippuvaisena rikkaasta teollistuneesta maail

Pro gradu -tutkielmani tarkoituksena oli selvittää miten ihmisoikeudet ilmenevät yhdeksännen luokan yhteiskuntaopin Forum 9 -oppikirjassa. Tulosten tarkastelussa kiinnitin erityistä huomiota ihmisoikeuskasvatuksen näkökulmaan. Tutkielman tavoitteena on oppikirjan laadun selvittämisen avulla välillisesti edesauttaa ihmisoikeuskasvatuksen toteuttamista yhteiskuntaopin oppiaineessa. Tutkielmani aineistona toimivat yhdeksännen luokan yhteiskuntaopin Forum 9 -oppikirjan tekstiosiot. Tutkielmani mukailee laadullisen tutkimuksen perinteitä, sillä käyttämäni tutkimusmenetelmät olivat luonteeltaan diskurssianalyyttisiä. Tarkastelin ihmisoikeuksien ilmenemistä kolmesta erilaisesta lähestymistavasta käsin. Ensimmäisessä lähestymistavassa tarkastelin YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ihmisoikeusartiklojen esiintymistä aineistossa. Toisessa lähestymistavassa vertailin Forum 9 -oppikirjan ihmisoikeuksiin liittyviä sisältöjä vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden yhteiskuntaopin oppiaineeseen sisältyviin ihmisoikeustavoitteisiin. Kolmannessa lähestymistavassa analysoin retorisen diskurssianalyysin keinoin oppikirjan ihmisoikeuksiin liittyvissä argumenteissa käytettyjä retorisia keinoja sekä niiden mahdollisia ideologisia seurauksia. Tutkimustulokset osoittivat, että Forum 9 -oppikirja ei parhaalla mahdollisella tavalla tue ihmisoikeuskasvatusta. Kaikkia ihmisoikeusartikloja ei käsitelty riittävästi. Pääosin Forum 9 -oppikirja vastasi 2014 opetussuunnitelman sisältövaatimuksia ja yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteita ihmisoikeuksien osalta. Puutteita ilmeni muun muassa ihmisoikeuksien ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten esittelyssä. Lisäksi ihmisoikeusperiaatteiden ja niiden yleismaailmallisen merkityksen käsittelyn tulisi olla kattavampaa. Ihmisoikeuksiin liittyvä argumentaatio perustui monipuoliseen retoristen keinojen käyttöön. Ihmisoikeuksien tärkeyden korostamisen yhteydessä tuotettiin oppilaille mielikuvaa siitä miten hyvin ihmisoikeusasiat Suomess, The purpose of this study was to determine what kinds of representations of human rights are presented in a ninth grade social studies textbook, Forum 9. The results are interpreted from the viewpoint of human rights education. By means of the qualitative analysis of the textbook, the aim of this study is to indirectly enhance the education of human rights in social studies. The research material in this study consisted of a ninth grade social studies textbook, Forum 9, and its sections of texts. This study was based on qualitative research methods and the main research method can be defined as discourse analysis. I used three different approaches to examine how human rights appear in the Forum 9 textbook. In the first approach, I examined how the articles of The United Nations Universal Declaration of Human Rights appeared in the textbook. In the second approach, I compared those contents in Forum 9 textbook that were related to human rights, to the contents and objectives of teaching social studies required in the national curriculum. In the third approach, I identified the rhetorical methods used in the arguments related to human rights and interpreted their possible ideological consequences with the help of rhetorical discourse analysis. The results indicate that the aims of human rights education do not seem to be achieved in the best possible way with the use of Forum 9. The presentation of some of the human rights were inadequate. Forum 9 primarily meets the requirements of the national curriculum. However, some flaws occurred in the presentation of human rights and international agreements on human rights, as well as in presenting the universal significance and the tenets of human rights. The argumentation related to human rights was based on versatile rhetorical methods. However, the social effects of the used argumentation may cause some unclarity. At the same time when the textbook underlines the importance of human rights, it produces images of a good st

Tarkastelen pro gradu -työssäni sitä, miten Suomen alueen esihistoriaa kuvataan lukion historian oppikirjoissa. Aineisto koostuu uudemmista, vielä käytössä olevista oppikirjoista, jotka on julkaistu vuosina 2005–2012 sekä vanhemmista vuosina 1981–1983 julkaistuista teoksista. Analysoitavia oppikirjoja tutkimuksessa on yhteensä kymmenen. Tavoitteeni on tarkastella diskurssianalyysin keinoin sitä, minkälaisia diskursseja esihistorian kuvauksessa ylläpidetään, miten tieto oppikirjoissa esitetään ja onko esihistorian kuvaus muuttunut ajan myötä. Hypoteesini on, että oppikirjoissa ylläpidetään joitain vallitsevia puhetapoja, jotka eivät ole neutraaleita, arvoista ja valinnoista vapaita. Sovellan tutkimuksessani kriittisen diskurssianalyysin mukaisia näkemyksiä vallasta ja hegemoniasta. Retorisen diskurssianalyysin avulla tarkastelen oppikirjoissa käytettyjä vakuuttavuutta lisääviä kielellisiä keinoja. Käsittelen tutkimusaihetta symbolisen vallan, opetussuunnitelmateorioiden ja diskurssianalyysin taustalla olevan sosiaalisen konstruktionismin näkökulmista. Koulutuksesta yhtenä symbolisen vallankäytön muotona ovat kirjoittaneet muun muassa Pierre Bourdieu, Jean-Claude Passeron ja Teun A. van Dijk. Tutkimuksessa ilmenee, että lukion historian oppikirjoissa esiintyy hyvin samankaltaisia, toistuvia diskursseja. Näistä yleisimmät ovat pyynti rajoittaa-, keskeneräisyys ja jatkuva edistys- ja kylmä periferia -diskurssit, jotka voidaan esiintyvyytensä ja dominoivuutensa takia tulkita itsestäänselvän aseman saavuttaneiksi, hegemonisoituneiksi diskursseiksi. Tiedon esittämiseen liittyvä tarkastelu tuo ilmi, että oppikirjoissa tieto esitetään pääosin valmiina, ja lukijaa ohjataan erilaisilla kielellisillä keinoilla omaksumaan tieto halutulla tavalla. Mitään yhtä, täysin vaihtoehdotonta kuvaa oppikirjat eivät kuitenkaan tarjoile. Esihistorian kuvaus on osittain erilaista vanhoissa ja uusissa oppikirjoissa. Muutokset liittyvät termistöön, aiheisiin ja oppikirjojen esihistoria-osuuksie

Tämän Pro Gradu -tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaista pragmaattista kieliainesta suomalainen alakoulun Let’s Go! -kirjasarja tarjoaa oppijoille. Tarkastelun kohteena ovat kirjasarjan neljän tekstikirjan kappaleiden dialogit. Tavoitteena on kartoittaa, minkälaisia kohteliaisuusstrategioita (Brown ja Levinson 1987) dialogeissa käytetään. Tämän laadullisen tutkimuksen analyysimetodina käytetään teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Lisäksi analyysillä tutkitaan kohteliaisuusstrategioiden käytön ja yleisyyden kehittymistä sekä mahdollisia eroavaisuuksia strategioiden käytön välillä. Tutkimuksen teoriaosuudessa keskitytään kohteliaisuuden oppimiseen vieraassa kielessä kommunikatiivisen ja pragmaattisen kompetenssin kautta. Lisäksi kartoitetaan asiakirjoja (Eurooppalainen viitekehys 2001 ja Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 2014), jotka ohjaavat kieltenopetusta ja täten myös oppikirjojen suunnittelua. Aiemmat oppimateriaalitutkimukset ovat osoittaneet, että oppimateriaaleissa esitetty pragmaattisen kielitaidon syöte on usein heikkoa ja joissakin tapauksissa ylenkatsottua muiden kompetenssien harjoittelun vuoksi. Tutkimustuloksista käy ilmi, että Let's Go! -sarjan tekstikirjoissa käytetään erilaisia kohteliaisuusstrategioita, joiden käyttö muuttuu kirjasarjan edetessä. Kahden ensimmäisen tekstikirjan dialogeissa suorat strategiat ovat huomattavasti yleisempiä kuin epäsuorat strategiat. Kahdessa myöhemmässä osassa epäsuorat strategiat yleistyvät. Näistä tuloksista voidaan päätellä, että oppijoiden edetessä kirjasarjan tarjoama kohteliaisuussyöte elaboroituu. Syitä tähän voivat olla oppijoiden muut kehittyvät kompetenssit. Analyysi kuitenkin osoittaa, että strategioiden sosiopragmaattinen käyttö ei muutu yhtä huomattavasti kuin niiden pragmalingvistinen muoto. Vaikka tulokset viittaavat siihen, että tutkitun tekstikirjasarjan kohteliaisuussyöte mahdollistaa verbaalisen kohteliaisuuden op

Vaikka toinen maailmansota ja holokausti päättyivät 70 vuotta sitten, niiden vaikutus voidaan nähdä vielä nykypäivänä. Käsityksiin holokaustista, juutalaisuudesta ja antisemitismistä pyritään vaikuttamaan muun muassa kasvatuksella. Ihmisoikeuskasvatuksella pyritään ihmisoikeuksien ymmärtämiseen ja toteutumiseen, ja holokaustikasvatus on osa ihmisoikeuskasvatusta. Holokausti on osa juutalaisuuden ja toisen maailmansodan historiaa, minkä lisäksi se voidaan ottaa esimerkiksi tai lähtökohdaksi keskustellessa eettisistä ongelmista. Holokaustikasvatusta on tutkittu Suomen ulkopuolella esimerkiksi OSCE:n toimesta, ja nämä tutkimukset ovat kertoneet, minkälaista holokaustikasvatus on eri maissa ja miten sitä tulisi kehittää. Vuonna 2010 Peruskoulun opetussuunnitelman perusteisiin (POPS) tehtiin niin sanottu holokaustiuudistus, jossa holokausti nostettiin tärkeäksi oppisisällöksi historiassa ja elämänkatsomustiedossa. Tämä uudistus koski myös etiikkaa, joten tällä voidaan nähdä olevan vaikutusta myös evankelis-luterilaisen uskonnon oppiaineeseen. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus on tarkastella, miten holokaustia on käsitelty yläkoulun (7.-9. luokat) historian ja evankelis-luterilaisen uskonnon oppikirjoissa. Lähteinä ovat kuusi historian oppikirjaa sekä viisi evankelis-luterilaisen uskonnon kirjasarjaa. Historian oppikirjoista käsittelyssä ovat 8. luokan oppikirjat, evankelis-luterilaisen uskonnon kohdalla 7.-9. luokan oppikirjat. Tutkimusmetodina aineistoa käsiteltäessä käytetään sisällönanalyysiä. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Minkä verran yläkoulun historian ja evankelis-luterilaisen uskonnon oppikirjoissa kuvataan holokaustia sekä mitä siitä ja siihen liittyvistä aiheista kerrotaan? 2. Mitkä teemat toistuvat, mitä jätetään kertomatta? Näiden kysymysten lisäksi tarkasteltiin tekstin ohella myös aiheeseen liittyviä kuvia, kuva-tekstejä, tehtäviä ja oppikirjojen sanastoja/hakemistoja. Tutkimustuloksina voidaan kertoa, että historian oppikirjat käsittelevät holokaustia ja