Search

Taiteellinen toimintatutkimus voi rikkoa yhteiskunnallisesti juurtuneita käsityksiä ja olla vaikuttavaa tiedeviestintää. Millaisia yhteiskunnallisia tai yhteisöllisiä merkityksiä havaitsimme nuorten kanssa vuosina 2019–2020 toteutetusta taiteellisesta toimintatutkimuksesta?

Matematiikan tutkimukseen liittyy sen tekijöiden mielissä tietty taiteellinen aspekti, joka yleensä jää näkymättömiin viimeistellyissä julkaisuissa. Kysymys on usein visuaalisista ideoista, joita tutkija käyttää työnsä hahmottamiseen. Näitä mielikuvia myös tyypillisesti jaetaan ahkerasti kollegoiden kanssa aiheesta keskusteltaessa jo tutkimuksen alkumetreillä sekä myös sen valmistumisen jälkeen. Tämä on yleensä nopein tapa ymmärtää, mistä abstraktissa työssä oikein on kysymys.

Kaikkien kanonisoitujen filosofioiden taustalla vaikuttaa ajattelijoiden ainutlaatuinen näkemys niin maailmasta ja ihmisestä kuin näiden välisestä suhteesta. Argumenttien lisäksi, ja monesti niiden sijaan, meitä puhuttelevat juuri näkemykset, jotka vetoavat omiin kokemuksiimme ja näkemyksiimme ihmisinä. Tästä syystä erilaisten kriisien värittäminä aikakausina esiin nousevat usein kirjoittajat, joiden näkemystä voidaan kutsua traagiseksi. nonPeerReviewed

Suhdejärjestelmät, kuvan rakenne ja sommittelu olivat tyypillisiä 1900- luvun modernismiin liittyviä ilmauksia [1]. Kuvan rakenne koki 1900-luvulla suuria muutoksia samaan tapaan kuin muoto musiikissa, kirjallisuudessa ja muissa taiteissakin. yhtenä syynä oli muuttunut suhde kuvan merkitykseen. Tarkasteltiin itse kuvaa, ei mitä se mahdollisesti "esittää". Esittävyys oli kielletty, se saattoi olla lähtökohta, mutta kuvan kehittely ja nimenomaan rakenne oli varsinainen pohdinnan kohde. Näin kuvan kielioppi oli sen keskeinen sisältö.

Saksan kansallissosialistit organisoivat historian suurimman taideanastusoperaation. Tämä toteutettiin Saksassa ja sen miehittämillä alueilla 1933–1945. Anastuksen kohteeksi jäi arviolta n. 650 000 taideteosta. Heti sodan jälkeen liittoutuneiden joukot alkoivat palauttaa Kolmannen valtakunnan alueen taiteenkeräyspisteistä löytyneitä taideteoksia valtioille, joista ne oli anastettu. Tästä huolimatta natsien anastaman taiteen määrästä noin 20 % eli yli 100 000 teosta on edelleen kateissa.

Kysymys taiteen parissa heräävien kokemusten luonteesta määrittää taidekäsityksiämme ja on olennainen myös taidekasvatukselle. Millaisia keinoja ja toteutustapoja taidekasvatukselle on esitettykin, usein lopullisena päämääränä on, että yksilö kykenee henkilökohtaisesti kokemaan taiteen erityisluonteen. Tätä kohtaamista on nimitetty esteettiseksi kokemukseksi.

Taiteen yleisö, niinkuin kriitikot ja tutkijatkin sortuvat toisinaan eristämään esteettiset objektit omaan, näennäisen itseriittoiseen keinotodellisuuteensa: värien, muotojen, sommitelmien, valmistustapojen, taikka sitten luovan yksilön persoonan ja sitä heijastavan työprosessin tasolle. Taidemaailmaan pesiytynyt esteettisen autonomian ihanne säätää, että kauniit esineet nähdään "viattomina", puhtaan esteettisen kontemplaation tuotteina ja kohteina.

Tieteellinen ajattelutapa on perinteisesti yhdistetty totuuden käsitteeseen. Tiede on jotakin, jonka avulla voidaan systemaattisesti havainnoida ja koetella todellisuutta. Tieteen keinoin on ajateltu voitavan löytää ja paljastaa maailmankaikkeudessa vallitsevat tosiolevaiset periaatteet.