Search

Kirjoittaja toteaa johdannossa, että sotalaitosten organisaatio ja doktriini ovat yleensä muuttuneet varsin hitaasti. Yhdysvalloissa kehitys kuitenkin ollut nopeata, koska toisen maailman sodan aikana tehdyt sotatekniset keksinnöt ja pian sen jälkeen alkanut kylmä sota vauhdittivat muutoksia. "Tärkein oli aluksi ydinase: kehitettiin pelotedoktriini, jonka avulla Yhdysvallat pyrki estämään Neuvostoliittoa käyttämästä tavanmukaisten joukkojensa ylivoimaa Euroopassa." Johdannossa tarkastellaan lyhyesti eri vuosikymmenien muutoksia, niiden syitä ja periaatteita. "Vuonna 1991 käyty Persianlahden sota, Neuvostoliiton ja Varsovan liiton hajoaminen ja taloudelliset paineet aiheuttavat jälleen suuret muutokset Yhdysvaltain sotavoimiin ja oppeihin; ne ovat vasta alussa, mutta kartoitus on jo valmis." Toisessa luvussa tarkastellaan Persianlahden sotaa ja sen vaikutuksia, tuoden esille sodan erityispiirteet sekä sodan opetukset ja vaikutukset. Yhteenvedossa muun muassa todetaan, että " Persianlahden sota osoitti puolen vuoden viiveineen, että konfliktiin maapallon toisella puolella voi vastata nopeasti vain huippukoulutettu ja varustettu, vapaaehtoisista muodostettu ammattiarmeija, jolla on käytettävissään riittävä strateginen ilma- ja merikuljetuskapasiteetti." Seuraavassa luvussa, "Puolustusvoimain uudistaminen", esitellään uusi organisaatio, uudet järjestelmät ja uusi doktriini sekä sen sisällön yksityiskohtia. Artikkelin yhteenvedossa todetaan, että " Yhdysvaltain puolustusvoimien ja doktriinin uudistaminen on vielä pahasti kesken. Periaatteet on vahvistettu mutta toteuttaminen tulee vaatimaan monia vuosia."