Search

Kirjoittaminen on 2000-luvun aikana muuttunut voimakkaasti eritoten digitalisaation myötä. Samalla on syntynyt tarve arvioida uudelleen sitä, millaista kirjoitustaitoa Suomessa asuva aikuinen tarvitsee ja miten kirjoitustaitoa tulisi mitata erilaisissa arvioitavan yksilön kannalta merkityksellisissä arviointitilanteissa. Tässä artikkelissa tarkastelemme muutostarpeita kielitaidon arvioinnin tutkimuspohjaisen kehittämisen näkökulmasta ja keskitymme kirjoitustaidon testiarviointiin. Esittelemme artikkelissa Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa vuosina 2020–2021 toteutetun digitaalisen kirjoittamisen pilottitestin taustaa, toteutusta ja ensituloksia. nonPeerReviewed

Tässä artikkelissa tarkastelemme, mitä kieliä varhaiskasvatuksessa on nostettu kielitietoisuuden lisäämisen kohteeksi ja millaisia ovat varhaiskasvattajien ja kotien väliset keskustelut, jotka koskevat monikielisten lasten omien äidinkielten käyttöä. Kyselymme perusteella varhaiskasvatuksessa korostetaan suomen kielen asemaa; vahva asema on myös englannilla. Äidinkielten tukeminen sen sijaan saattaa jäädä satunnaiseksi. Perheiden kielivalinnat eivät ole vapaita, vaan ympäristön arvostus – ja esimerkiksi varhaiskasvattajien asenteet ja tietoisuus – vaikuttavat osaltaan siihen, miten kieliä valitaan käyttää ja kehittää. Kielivalintoihin liittyvää keskustelua onkin syytä edelleen syventää niin asiantuntijoiden kesken kuin varhaiskasvatuksen ja perheiden välillä. nonPeerReviewed

Lukutaitoa on tutkittu pitkään monista eri näkökulmista, ja säännöllisesti saamme lukea mediassa laajojen lukutaitotutkimusten tuloksista. PIRLS- ja PISA-tutkimukset kertovat suomalaislasten ja -nuorten lukutaidosta kansainvälisessä vertailussa (Mullis, Martin, Foy & Hooper 2017; OECD 2019a), ja PIAAC-tutkimus antaa tietoa työikäisten aikuisten luku- ja digitaidoista (OECD 2019b). Kirjoittaminen on tutkimuksissa jäänyt lukutaitoa vähäisemmälle huomiolle (Kauppinen, Pentikäinen, Hankala, Kulju, Harjunen & Routarinne 2015), eikä edes lasten ja nuorten kirjoitustaitoa ja kirjoittamista ole tutkittu siinä määrin kuin lukutaitoa. Aikuisten kirjoittaminen on jäänyt tekstitaitotutkimuksen marginaaliin. Aikuisten kirjoittamiseen kohdistuvasta tutkimuksesta ei myöskään ole tehty systemaattista katsausta. Tässä artikkelissa keskitymme erityisesti aikuisten kirjoittamiseen ja muuttuviin kirjoitustaitotarpeisiin Suomessa. Tuomme esiin, miten käsitys kirjoittamisesta on muuttunut ja miten moninainen rooli kirjoittamisella on aikuisten arjessa. Lopuksi tarjoamme lukijoille mahdollisuuden osallistua tutkimukseen, jossa tarkastellaan aikuisten kirjoittamista ja kirjoitustaitotarpeita digitalisoituvassa Suomessa. nonPeerReviewed

Tarkastelemme tässä kirjoituksessa opettajien sekä opettajaksi suuntautuvien yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä kielestä ja kielitietoisuudesta, jotka ovat voimassa olevien opetussuunnitelmien (ESIOPS, POPS, LOPS) keskiössä. Aineisto on kerätty nykyisten Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden voimaan astumisen jälkeen vuosina 2017–2019, ja se koostuu kahden kielitietoista koulutusta käsittelevän koulutuskokonaisuuden ennakkotehtävistä sekä yliopistoopiskelijoille suunnatusta kyselystä. Tässä yhteydessä keskitymme tehtäviin, joissa osallistujia pyydettiin määrittelemään kieltä ja kielitietoisuutta. Aineisto osoittaa, että niin koulutuksen kentällä vallitsevat kuin yksilöllisetkin käsitykset kielitietoisuudesta ovat vaihtelevia, moniulotteisia ja muuntuvia, eikä niitä voida olettaa yhteneviksi edes valveutuneessa ja valikoituneessa asiantuntijajoukossa. Käsityksiä jakamalla ja niistä keskustelemalla voidaan kuitenkin päästä lähemmäksi kollegiaalista yhteisymmärrystä ja opetuksen valtakunnallisia tavoitteita. nonPeerReviewed

Millainen on minun arkeni kielimaisema? Miten kieleni tukevat toisiaan? Entä miten niiden käyttöä tuetaan? Onko oppilaan/hoitolapsen/työkaverin maisema samanlainen vai erilainen kuin omani? Tässä artikkelissa käsittelemme koulun kielikirjoa kielten näkyväksi tekemisen ja vertailun näkökulmasta. Keskitymme siihen, miten kielten havainnointi, maistelu ja analysointi herättelevät huomaamaan ympärillä puhuttuja kieliä, lisäävät kielitietoisuutta ja rohkaisevat käyttämään vähäistäkin kielitaitoa. nonPeerReviewed