Search

Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää työpaikkakiusaamista kokeneiden näkemyksiä siitä, millaisia vaikutuksia työpaikkakiusaamisella on ollut ammatilliseen identiteettiin ja työuraan. Aiemman tutkimuksen perusteella oli perusteltua olettaa, että työpaikkakiusaamisella ja ammatillisella identiteetillä on yhteys. Tässä tutkimuksessa kiusaamisen vaikutusten tarkastelu ulotettiin myös vastaajien työuraan. Menetelmät. Aineistona oli 33 kertomusmuotoista vastausta, jotka oli hankittu e-lomakkeella kolmen eri tukifoorumin kautta. Nämä foorumit olivat Työpaikkakiusatut.net, Kiusatut.net sekä Narsistien uhrien tuki ry. Vastaajilta pyydettiin kuvauksia siitä, millaista on ollut heidän kokemansa työpaikkakiusaaminen sekä siitä, miten he kokevat kiusaamisen vaikuttaneen ammatilliseen identiteettiinsä ja työuran vaiheisiin. Analyysimenetelminä olivat kvantitatiivinen sisällönerittely (työpaikkakiusaamisen muodot) ja kvalitatiivinen sisällönanalyysi (ammatillinen identiteetti ja työura). Tulokset. Vastaajien kuvausten perusteella työpaikkakiusaaminen on hyvin monimuotoista epäasiallista kohtelua. Viisi päätyyppiä olivat alistaminen, eristäminen ja syrjintä, valehtelu, aggressiivisuus ja työn hankaloittaminen. Työpaikkakiusaamisen yhteys ammatilliseen identiteettiin muodosti jatkumon, jonka toinen ääripää edusti vakavia seurauksia ja toinen ääripää kiusaamiskokemuksien kääntämistä voimavaraksi. Työpaikkakiusaamisen ja työuran yhteyksiä kuvasi neljä päätyyppiä: työuran katkeaminen, samassa pysyminen, tyytyminen vähempään ja muutospyrkimys. Tutkimus osoitti, että työpaikkakiusaamisella on kiusaamista kokeneiden mukaan merkittäviä vaikutuksia ammatilliseen identiteettiin ja työuraan. Tietoa voidaan hyödyntää aikuisten oppimisen tukemiseksi kiinnittämällä huomiota ammatillisen identiteetin ja työuran kriittisiin tekijöihin nykyisessä vaativassa työelämässä., Aims. The aim of this study was to investigate how the victims of workplace bullying see its effects on their professional identity and career. Earlier findings from this field have shown that there might be connection between workplace bullying and professional identity. In this study the analysis was extended to the careers of the bullied. Methods. The data for my research consisted of 33 stories, which were collected using an e-form questionnaire via three different forums. These forums were Työpaikkakiusatut.net, Kiusatut.net and Narsistien uhrien tuki ry. Respondents were asked to write a description of their experiences of workplace bullying and how they think bullying has affected their professional identity and career stages. The methods of analysis were quantitative content itemization (the forms of workplace bullying) and qualitative content analysis (professional identity and career). Findings and conclusions. The respondents described of being targeted of multiple forms of workplace bullying. The main categories were subjection, isolation and discrimination, lying, aggression, and hindering work. The connection between workplace bullying and professional identity could be formed as a continuum. In the other end of the continuum the respondents described very serious consequences to their professional identity. In the other end of the continuum the respondents could see their negative experiences as strengths. Four main categories described connection between workplace bullying and career. These categories were: unemployment or sick leaves, stagnation, decreasing work positions, and attempt to change career. The study showed that according to the victims, workplace bullying effects on professional identity and career development. The information can be utilized in supporting adult education by focusing on the critical parts of professional identity and career.

Tutkimuksessa tutkitaan Fiskarsin toimihenkilöiden ja organisaation käsityksiä työurista. Tutkimuksessa vastataan kahteen tutkimukselle asetettuun tutkimuskysymykseen: minkälaisia käsityksiä Fiskarsin toimihenkilöillä on työurasta ja minkälaisia käsityksiä Fiskars – organisaatiolla on työurasta. Toimihenkilöiden käsitysten teoreettisena perustana on subjektiivisen työuran käsite, johon liitetään myös Scheinin ura-ankkuriteoria. Organisaation työura käsityksen teoreettinen tausta muodostuu psykologisen sopimuksen, urasuunnittelun ja urajohtamisen – käsitteistä. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että työurat ovat entistä muuttuvampia, niistä on tullut monipuolisempia ja liikkuvampia. Tällä tutkimuksella tuotetaan tietoa työurista, ja käsitellään työuraa sekä yksilön että organisaation näkökulmasta, näin saaden kokonaiskuvan työurakäsityksestä. Käsityksellä tässä tutkimuksessa tarkoitetaan haastateltujen henkilöiden kokemuksen ja ajattelun kautta muodostunutta kuvaa tutkittavasta ilmiöstä. Tutkimuksen kohdeorganisaatio on Fiskars ja toimihenkilöiden työurakäsitystä varten haastateltiin kymmentä toimihenkilöä ja organisaation käsityksen esille tuomiseksi haastateltiin kolmea johtoon ja henkilöstöhallintoon kuuluvaa henkilöä. Tutkimus on laadultaan kvalitatiivinen, tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmää apuna käyttäen. Ura käsitteeseen liitettiin positiivisia merkityksiä ja uraa kuvattiin useimmiten urapolku – metaforalla. Eri-ikäisillä työntekijöillä huomattiin myös erilaisia käsityksiä työurasta. Nuorempien työntekijöiden elämässä työ ei enää ole keskiössä tai irrallisena kaikesta muuta elämästä vaan luonnollisena osana koko elämää. Sekä toimihenkilöiden että organisaation edustajien käsitykset kohtasivat kysyttäessä kenellä on vastuu urasta. Kaikki haastateltavat toivat vahvasti esille, että vastuu urasta on yksilöllä itsellään mutta organisaatio on uramahdollisuuksien mahdollistaja ja es, This study examines the views on careers of white-collar employees and organization of Fiskars. The study answers two questions: what kind of views on careers the white-collar employees have, and what kind of views on careers the Fiskars organization has. The theoretical foundation of white-collar employees’ views on careers is based on the concept of subjective career and Schein’s career anchors theory. The theoretical foundation of the organization’s view on careers consists of the concepts of psychological contract, career planning and career management. Previous research has shown that careers are increasingly variable and that they have become more versatile and flexible. This study generates knowledge on careers from both individual’s and organization’s perspective. The target is to create an overall picture of careers. The concept of view in this study is defined as the perception of the research subject of the interviewed persons formed through experience and thinking. The target organization of the study is Fiskars and ten white-collar employees of Fiskars and three persons from management and human resources department of Fiskars were interviewed for the study. The research methodology is qualitative and the research data was collected using theme interviews method. The research data was analyzed with content analysis method. The interviewed employees experienced the concept of career in a positive way and described a career mostly using the career path metaphor. Employees from different age groups also had different views of careers. For younger employees work is no longer the center point of life or a separate part from other aspects of life but rather a natural part of it. Employees’ and organization's views were the same when asked who is responsible for career. All the interviewees had strong opinions that the party ultimately responsible for a career is the individual her/himself and that the role of the organization is to provide career opportunitie