Search

Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia kehitysvammaisten naisten elämänlaadun ja onnellisuuden tekijöitä. Tarkastelun kohteena olivat kehitysvammaisten naisten käyttämien ympäristöjen sekä sosiaalisten suhteiden merkitys koettuun elämänlaatuun ja onnellisuuteen. Lisäksi selvitettiin millaiseksi kehitysvammaiset naiset ja heidän äitinsä kokevat onnellisuuden muilla elämänlaadun osa-alueilla. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kehitysvammaisten henkilöiden onnellisuus ei eroa merkittävästi valtaväestön onnellisuudesta, mutta onnellisuuden asteen on tutkittu olevan hieman valtaväestöä korkeampi. Lisäksi kehitysvammaisten hyvinvoinnin kannalta keskeiseksi elämän osa-alueiksi ovat osoittautuneet itsemääräämisoikeus, valinnanmahdollisuudet, turvallisuus ja terveys. Menetelmät. Tutkimus on tapaustutkimus, jonka tarkastelun kohteina olivat kolme kehitysvammaista naista sekä heidän äitinsä. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla parihaastatteluilla. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysilla taulukoinnin avulla. Taulukko on rakentunut tutkimuksen kannalta kahden keskeisimmän teorian pohjalta, joita ovat Schalockin ym. (2002) elämänlaatuteoria sekä Dienerin ja Lucaksen (1999) subjektiivisen hyvinvoinnin teoria. Tulokset ja johtopäätökset. Naisten käyttämistä ympäristöistä luotiin läsnäolokartat ja sosiaalisten verkostojen pohjalta rakennettiin verkostokartat. Karttoja sekä muita elämänlaadun kannalta keskeisiä osa-alueita tarkasteltiin tutkimuksen kahden keskeisimmän teorian valossa. Tulokset osoittavat merkittävää vaihtelua henkilöiden välillä, niin läsnäolokartoissa, verkostokartoissa kuin koetussa onnellisuudessa elämänlaadun kannalta keskeisimmillä osa-alueilla. Vaikuttaa siltä, että erilaisilla elämäntavoilla on suuri merkitys kehitysvammaisten naisten elämänlaadun ja koetun onnellisuuden kannalta. Merkityksellinen ja mielekäs arki tuottaa elämänlaatua ja onnellisuuden kokemuksia., Objectives. The purpose of this case study was to gather information about quality of life and happiness in people with intellectual disabilities. The study was examined the meaning of different contexts and relationships to the quality of life and happiness of people with intellectual disabilities. The study was also examined how women and their mothers are experiencing well-being. Studies in the past have shown that happiness does not differ significantly from happiness of the majority, but the rate of happiness is slightly higher in people with intellectual disabilities. Self-determination, choices, safety and health are the most important factors in the quality of life in people with intellectual disabilities. Methods. The data were collected from three women with intellectual disabilities and their mothers via semi structured interviews. The data were analyzed using qualitative content analysis with the tables which were created by two main theories of the study: quality of life theory by Schalock etc. (2002) and theory of subjective well-being by Diener and Lucas (1999). Results and conclusion. A map of relationships and a map of contexts were created for each woman. The study also examined experienced well-being. There are significant variation between women’s quality of life and happiness. The findings indicate that an individual’s way of life has a prominent impact to experienced quality of life and happiness. Meaningful life is a key to a good and happy life.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tulkita ja kuvata erään helsinkiläisen peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten oppilaiden sosiaalista verkostoa koulussa sekä analysoida sukupuolen, kielen tai koululuo-kan vaikutusta verkoston rakenteeseen. Lisäksi pyrkimyksenä on selvittää oppilaiden omia perusteluja kaverivalinnoille sekä ryhmän muodostumiselle. Tutkimusongelmina ovat: 1. Millä tavoin tutkimuksen kohteena olevan peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten kaveriverkosto muodostui? 1.1 Kuinka yhtenäisiä ja tiiviitä yhdeksäsluokkalaisten muodostamat ryhmät ovat? 1.2 Löytyykö verkostosta keskeisiä toimijoita ja millaisia ovat oppilaiden keskeisyysarvot? 1.3 Millainen on sukupuolen vaikutus verkoston jakautuneisuuden kanssa? 1.4 Onko verkostossa ryhmiä, joissa kommunikoidaan jollain muulla kuin suomen kielellä? 1.5 Onko oppilaiden koululuokalla vaikutusta verkostoitumiseen? 2. Miten oppilaat perustelevat omia kaverivalintojaan ja ryhmän muodostumista? Hypoteesina on koulun henkilökunnan puheesta esiin noussut oletus, jonka mukaan yhdeksäsluokkalaisten keskuudessa olisi koulussa toisistaan erillään toimivia oppilasryhmiä. Tutkimukseen osallistui yhteensä 41 oppilasta. Keräsin tutkimukseni aineiston suorittamalla kyselyn 14.3.2014 sekä haastattelemalla kuutta oppilasta toukokuussa 2014. Analysoin yhdeksäsluokkalaisten kaverisuhteiden verkostoa UCINET 6 ¬-verkostoanalyysiohjelman avulla ja haastatteluita teoriohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkimustulosten mukaan koulun oppilaiden sosiaalinen verkosto oli jakaantunut kolmeen toisistaan erillään toimivaan ryhmään, eikä oppilaiden muodostama verkosto ollut kovin yhtenäinen tai tiivis. Verkoston jakautuneisuuteen vaikutti selkeästi sukupuoli. Yhdeksäsluokkalaiset kommunikoivat koulussa keskenään pääosin suomeksi. Myös koululuokalla oli selkeä vaikutus siihen, keiden kanssa op-pilaat viettävät koulussa aikaa. Haastatteluissa oppilaat perustelivat kaverivalintojaan yhteisillä harrastuksilla, samankaltaisuudella, samalla koulumenestyks, The aim of this study was to interpret and describe the social networks of ninthgraders on school in Helsinki and analyze the possible effect of gender, language, and school class to the structure of the networks. The research questions were as follows: 1. How the social networks of the ninthgraders were formed? 1.1 How uniform and dense were the groups in the network? 1.2. Were there any central pupils in the network and what were the values of centrality of pupils? 1.3. Were there any groups that communicated with some other language than finnish? 1.4. What was the effect of gender for the network? 1.5. Did the school class of the pupils have effect on the network? 2. How did the pupils explain their choices of friends or the formation of the group? The hypothesis, based on teachers’ descriptions, was that there were groups among the network that operated separately from each other. 41 ninthgraders of one particular school participated in the study. The data was gathered with a questionnaire 14.3.2014 and also by interviewing six pupils in May 2014. The social network analysis programme UCINET-6 was used to explore the ninthgraders’ social networks and the interviews were analyzed by using qualitative content analysis. The results indicated that the pupils’ social networks were divided in three separate groups and the network was neither united nor dense. Gender had a clear effect on the network. The pupils communicated mainly in finnish. The school class of the pupils also had a significant effect on with whom the pupils spent time with at school. Pupils explained their choices of friends by same hobby, similarity, knowing each other for a long period of time, same school class, trusting one another, understanding one another and sense of humor. The same explanations were given related to the formation of the group, but also gender and the lanquage of communication had an effect on it.