Search

Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää luokanopettajien käsityksiä työrauhasta, heidän kokemuksiaan ja keinoista työrauhahäiriöihin puuttumisesta, ennaltaehkäisemisestä ja käsityksiä työrauhahäiriöiden syistä. Työrauhahäiriöt ovat edelleen ajankohtainen oppimista ja opettamista haittaava ilmiö koulumaailmassa, joten aiheen tutkiminen on yhteiskunnallisesti ajankohtaista ja merkityksellistä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui työrauha-käsitteeseen läheisesti liittyvien vuorovaikutustaitojen, työrauhahäiriöiden syiden ja erityisesti niiden puuttumiseen kehitetyn Toimiva koulu – mallin esittelyyn. Tutkimuksessa keskitytään luokanopettajien omista kokemuksista tuleviin käsityksiin ja toimintatapoihin ennaltaehkäistä ja puuttua työrauhahäiriöihin, joiden avulla pyritään sekä lisäämään ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä, tunnistamaan ja kehittämään työrauhahäiriöihin puuttumisen keinoja. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimuksella ja sen lähestymistapa oli fenomenografinen. Fenomenografia sopii menetelmänä asetettuihin tutkimuskysymyksiin, koska tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita opettajien arkiajattelusta aiheeseen liittyvistä käsityksistä ja kokemuksista. Tutkimukseen osallistui kymmenen ala-asteen luokanopettajaa pääkaupunkiseudun kouluista. Aineisto on kerätty avoimia kysymyksiä sisältävällä kyselylomakkeella. Kyselylomakkeen kysymykset on johdettu työrauhahäiriöihin liittyvästä tieteellisestä kirjallisuudesta ja aiemmin tehdyistä työrauhahäiriöihin liittyvistä tutkimuksista. Tutkimustulokset ja johtopäätökset. Tutkimus osoitti, että vastanneiden luokanopettajien käsitykset työrauhasta olivat samansuuntaiset. Kaikki opettajat olivat kokeneet työrauhahäiriöitä omissa luokissaan ja suurin osa heistä oli myös joutunut puuttumaan väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Opettajilla oli erilaisia tapoja ennaltaehkäistä ja puuttua työrauhahäiriöihin. Opettajien mielestä työrauhahäiröiden syyt löytyivät pääsääntöisesti oppilaiden kotio, Aim. The purpose of this study was to examine teachers’ conceptions on classroom management, their experiences and ways in getting involved in classroom management problems, preventing these problems from occurring and what they consider as reasons behind these problems. Classroom management problems are still current phenomena that disturbs learning and teaching. That is why studying this topic is socially current and meaningful. The theoretical framework introduces the “functional school” – model, which closely relates to classroom management issues and concepts such as interaction skills and tries to explain reasons behind classroom management problems. The study concentrates on teachers’ concepts and procedures based on their own experiences in getting involved and prevent classroom management problems from occurring. The aim is to add understanding of the examined phenomenon, identify and develop ways to get involved in classroom management problems. Methods. The study was conducted as a qualitative research and the manner of approach was fenomenographic. The fenomenographic approach used is appropriate, because this study focuses on ordinary day thinking by teachers on conceptions and experiences regarding the topic at hand. Ten classroom teachers from elementary schools around the metropolitan area of Helsinki participated in this study. The material was collected with a questionnaire that included open questions. The questions were derived from scientific literature and previous studies on classroom management problems. Results. The findings from this study suggest that teachers define classroom management in a similar manner. All the teachers taking part in the study had experienced classroom management problems in their classes and a majority have had situations where intervening to violent behavior was necessary. The teachers had various ways to prevent and get involved in classroom management problems. According to the teachers, the reasons for classroom

Työelämän, työn ja osaamisvaatimusten jatkuvat muutokset ovat ajankohtaisia aiheita yhteiskunnallisessa ja julkisessa keskustelussa. Tässä tutkielmassa kiinnostuksen kohteena olivat käsitykset asiantuntijuudesta ja kokemukset työn ja osaamisvaatimusten muutoksista. Tutkielman kohderyhmän muodostivat kielipalvelualan yrityksessä työskentelevät ammattilaiset (n=12). Tavoitteena oli tarkastella, millaisia ovat tutkittavien käsitykset työn edellyttämästä osaamisesta ja asiantuntijuudesta, sekä millaisia ovat työssä koetut muutokset ja millaista uutta osaamista mahdollisesti tarvitaan. Tutkielman keskeisin analyyttinen käsite on asiantuntijuus, ja teoreettinen viitekehys muodostuu asiantuntijuutta käsittelevän tutkimuskirjallisuuden yksilöllisistä ja yhteisöllisistä näkökulmista, joita verrattiin kohderyhmän asiantuntijuuskäsityksiin. Työssä koettuja muutoksia puolestaan tarkasteltiin temaattisesti työelämästä esitettyjen tulevaisuuskuvien ja työn historiallisten kehitystyyppien valossa. Tutkielmassa käytettiin laadullista tutkimusstrategiaa ja fenomenografista tutkimusasetelmaa. Aineisto koostui yksilöhaastatteluista. Tutkittavien käsityksiä työssä tarvittavasta konkreettisesta osaamisesta kuvataan esimerkkien avulla, ja fenomenografinen analyysi kohdistuu asiantuntijuuskäsityksiin ja vastaajien työssä kokemiin muutoksiin. Tutkimuksen tulokset tiivistettiin kuvauskategorioiksi. Tuloksissa nousi selvästi esiin asiantuntijuuden kontekstuaalisuus siten, että yhtenä tärkeänä asiantuntijuuden elementtinä pidettiin alan kokemusta. Asiantuntijuuteen liitettiin työssä tarvittavien tietojen, taitojen, itsetuntemuksen ja koulutuksen lisäksi uuden oppiminen kehittymisen edellytyksenä. Asiakkaan tunteminenkin voi olla osa asiantuntijuutta. Asiantuntijuuteen katsottiin kuuluvan myös arvostus. Tässä aineistossa asiantuntijuus näyttäytyi enemmän yksilöllisenä kuin kollektiivisena siitä huolimatta, että työn lopputuloksen katsottiin muodostuvan tiimityön tuloksena. Työssä koetut muutok, Changing work as well as changing expertise requirements are an often discussed topic in our current public discussion. In this study, the main interests were the conceptions of expertise and experiences of changing work and expertise requirements. The participants of the study (n=12) were a group of professionals working in a company providing language services. The aim of the study was to analyse how the participants understand expertise and what kind of changes and new expertise requirements they have experienced at their work. The main analytical concept of the study is expertise, and the theoretical framework consists of research literature on expertise on individual and collective dimensions which were compared to the conceptions of expertise among the sample group. The changes the research subjects have experienced at work were thematically analyzed by mirroring their views against some viewpoints on changing work and the historical work types. The study is based on a qualitative research strategy and the material was analysed by applying phenomenographic content analysis. The material was collected through one-to-one interviews. The work related expertise as described by the participants is presented through examples, whereas the phenomenographic analysis focuses on the participants’ conceptions of expertise and on experiences of changes of work. To conclude, the results of the study were collected to categories of description. The results clearly showed that the contextual dimension of expertise as experience in the professional field was considered as one of the most important element of expertise. In addition to knowledge, skills, self-awareness and education, expertise was also related to learning new things as a prerequisite for expertise development. Also, knowing the customer was seen as expertise. In addition, respect from others was also seen as part of being an expert. In this material, expertise was portrayed more as an individual rather than a co

Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on etsiä vastaus siihen mitä on monitaitoisuus miesten arjen hallinnassa. Lisäksi pyrkimyksenä on kuvata miten monitaitoisuus ilmenee ja tulee näkyväksi miesten arjessa. Aiheen tekee ajankohtaiseksi se, että nykypäivänä ei ole mitenkään itsestään selvää, että nainen on se, joka vastaa perheen arjen sujumisesta. Samoin yhä useammat kotitaloudet ovat yhden henkilön muodostamia. Myös vaihtoehtoiset asumismuodot etenkin nuorten miesten keskuudessa ovat vaihtoehto perinteiselle ydinperheelle ja sen arjelle. Tutkimuksen lähtökohtana oli kirjallisuuden avulla rakennettu synteesi taidosta ja taitavasta toiminnasta. Se loi mahdollisuuden tarkastella miesten haastatteluissa kuvaamaa jokapäiväistä arkeaan ja arjessa tarvitsemiaan taitoja moniulotteisesti ja luoda samalla perustan käsitteelle monitaitoisuus. Menetelmät. Tutkimuksessa käytetty empiirinen aineisto kerättiin yksilöhaastatteluina puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla seitsemältä iältään 21–59 -vuotiaalta pääkaupunkiseudulla ja läntisellä Uudellamaalla asuvalta mieheltä. Aineisto analysoitiin pääosin laadullisin tutkimusmenetelmin teoriaohjaavassa analyysissä fenomenografisella tutkimusotteella. Tulosten luottavuuden lisäämiseksi aineistoa analysoitiin myös määrällisin tutkimusmenetelmin. Analyysin ensimmäisessä vaiheessa saatua aineistoa käsiteltiin lähdekirjallisuuden avulla syntyneen tietämyksen mukaan. Toisessa analyysivaiheessa muodostettiin laajemmat taitokokonaisuudet jotka avasivat monitaitoisuuden sisältöä. Kolmannessa analyysivaiheessa miesten kuvaamat taidot järjestyivät kuvaamaan sitä mitä on monitaitoisuus miesten arjessa. Samalla monitaitoisuus miesten arjen hallinnassa tuli näkyväksi. Tutkimuksessa haastatellut miehet näyttäytyivät kokonaisvaltaisina kansallisen kulttuurinsa, kotikasvatuksensa, koulutuksensa, elämän kokemuksensa, ystävyyssuhteidensa ja muun yksityiselämän ”tuotteena”. Tulokset ja johtopäätökset. Tämän p, Tiivistelmä - Referat - Abstract Objectives. The objective of this study is to discover the meaning of being multi-skilled in everyday life for men, as well as to show how being multi-skilled is manifested and visible in their lives. The issue is topical in the sense that it is by no means a given anymore that it the smooth running of day-to-day life in the family is the responsibility of a woman. In addition, more and more households are formed by only one person. Furthermore, alternative types of housing are an increasingly important alternative to a traditional nuclear family, especially for young men. The basis of the study is a syn-thesis of skills based on the existing literature. This creates the opportunity to study the day-to-day lives of men from several viewpoints at once, and to create the basis for the concept of being multi-skilled. Methods. The empirical data used in the study was collected by conducting individual, semi-structured, thematic interviews with seven men between the ages of 21 and 59, living in the capital region or western Uusimaa. The data was analysed principally using qualitative methods in a theory-driven analysis with a phenomenographic approach. In order to increase the reliability of the results, the data was also submitted to quantitative analysis. The data collected in the first part of the survey was analysed based on the knowledge gained from source literature. In the second stage of analysis, larger skillsets were formed in order to describe the actual meaning of being multi-skilled. In the third stage of analysis the skills described by the men were organised into a description of what being multi-skilled is. At the same time, the whole concept became visible in their lives. The men inter-viewed in the course of the study came to be seen as ”products” of their national culture, upbringing, education, life experiences, friendships and other aspects of their private lives. Results and conclusions. The results of this master´s

Nuorten väkivaltaisuus on ollut julkisen keskustelun aiheena vuosikymmenten ajan. Väkival- taviihteestä on etsitty syyllistä nuorten väkivaltaiseen käytökseen ja väkivallan hyväksymi- seen. Tämän tutkielman tavoitteena oli kartoittaa nuorten viihteellisen historiakulttuurin suur- kuluttajien käsityksiä väkivallan oikeutuksesta. Tutkielman hypoteesina oli se, että paljon viihteellistä historiakulttuuria kuluttavat nuoret eivät hyväksyisi väkivallan käyttöä ongelmien ratkaisukeinona. Hypoteesin pohjana on ajatus, että he ovat mahdollisesti harjoittaneet his- toriallista eläytymistä ja samastumista viihteen kautta. Viihteellinen historiakulttuuri rajattiin käsittämään historialliset elokuvat, tv-sarjat sekä tietokone- ja konsolipelit. Tämä tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka tutkimussuuntauksena oli feno- menografia. Tutkielmassa selvitettiin 9.-luokkalaisten nuorten viihteellisen historiakulttuurin suurkuluttajien käsityksiä väkivallan oikeutuksesta. Aineisto tutkielmaa varten hankittiin kar- toittamalla ensin sadan oppilaan ryhmästä kyselylomakkeen avulla ne oppilaat, jotka käytti- vät paljon viihteellistä historiakulttuuria. Tämän jälkeen valittiin kyselyyn osallistuneista seit- semän nuorta teemahaastatteluihin. Tässä tutkielmassa saatiin selville, että paljon viihteellistä historiakulttuuria kuluttavat nuoret suhtautuvat kielteisesti väkivallan oikeutukseen niin historiallisessa kontekstissa kuin todellisessa elämässäkin. Nuorten käsityksien mukaan elokuvat ja pelit eivät suoraan aiheuta väkivaltaista käytöstä, mutta voivat olla haitallisia sellaiselle katsojalle tai pelaajalle, jolla on jo ennestään mielenterveydellisiä ongelmia. Nuoret kertoivat osaavansa erottaa elokuvat ja pelit todellisesta elämästä, ja he pitivät niitä puhtaasti viihteenä, josta voi myös oppia. Suhtautuminen tulevaisuuteen oli positiivinen, vaikka varsinkin media nähtiin uhkien lietsojana. Tutkielman void, Youth violence has been a topic in public debate for many centuries and violent entertainment has been a main focus in search for reasoning youth violent behaviour and the acceptance of violence. The aim of this study is to survey the aspects of major consumers of entertaining history culture on the legitimacy of violence. The hypothesis was, that the major consumers of entertaining history culture do not justify the use of violence as problem solving measure. The entertaining history culture is limited to include historical movies and tv-series together with computer and console games. This study was executed as qualitative research with phenomenography as the methodological philosophy. The focus was to find out the thoughts about justified violence of ninth grade students who consume a lot of entertaining history culture. The research material was collected from inquiry from one hundred participating ninth graders. The inquiry was held to find out major consumers of entertaining history culture that would be suitable for semi structured interviews. Seven people were chosen for interviews. The study revealed that the major consumers of entertaining history culture react negatively to the legitimacy of violence both in historical context and in real life. The youth say that movies and games aren’t a direct cause of violent behaviour, but can be harmful if a person has another mental difficulties already. The youth told that they can easily separate movies and games from real life and think them as entertainment that you can also learn from. The youth also had a positive image about the future, although they saw the media stirring up some threats. This study should stand by earlier research which say that violent entertainment don’t increase either youth violence or the legitimacy of it.

Tutkimuksen tavoitteet :Tutkimuksessa selvitettiin Raja- ja merivartiokoulun työntekijöiden käsityksiä verkko-opetuksen suunnittelusta, suunnittelun haasteista sekä hyvän verkko-opetuksen kriteereistä. Työhypoteesi tutkimuksessa oli, että verkkoteknologia on muuttanut koulutusorganisaation opetustyötä ja opettajilta perään kuulutetaan yhä enemmän uudenlaisia opetuksen suunnittelutaitoja, jotta verkko-opetus tukisi opiskelijoiden oppimista. Verkkoteknologiaa opetuskäytössä on tutkittu paljon, mutta verkko-opetuksen suunnittelua ja suunnitteluprosessia koulutusorganisaatioiden ja opettajien näkökulmasta hieman vähemmän. Tutkimuskysymykset tutkimuksessa olivat: 1. Miten Raja- ja merivartiokoulun työntekijät kuvaavat verkko-opetuksen suunnittelua? 2. Millaisia verkko-opetuksen suunnitteluun liittyviä haasteita työntekijät tuovat esille? 3. Millaiset ovat hyvän verkko-opetuksen kriteerit? Tutkimuksen metodologia: Tutkimus on aikuiskasvatustieteellinen, laadullinen tapaustutkimus, jossa on sovellettu fenomenografian ja kehittävän teema-analyysin metodologiaa. Aineiston keruu toteutettiin kymmenelle Raja- ja merivartiokoulun työntekijälle keväällä 2014 Espoon ja Imatran toimipisteissä. Aineistonkeruumenetelmä oli teemahaastattelu. Tutkimuksessa työntekijöiden käsitykset verkko-opetuksen suunnittelusta ja sen haasteista teemoiteltiin ja analyysissä eroteltiin teemoista erilaisia käsitystyyppejä, jotka järjesteltiin laajuuden ja kehittyneisyyden mukaan. Tulokset ja johtopäätökset: Raja- ja merivartiokoulun työntekijät suunnittelevat verkko-opetusta pääasiassa yksin, eikä suunnittelu etene ennalta määriteltyjen suunnittelumallien tai -vaiheiden mukaisesti. Suunnitteluun kaivataan pelisääntöjä sekä tiimityötä. Positiivinen asennemuutos verkko-opetusta kohtaan ja yhteistyön tiivistäminen eri tahojen kanssa nähdään koululla verkko-opetuksen suunnittelun kehittämismahdollisuuksina. Verkko-opetuksen suunnittelun haasteita ovat suunnitteluosaamisen puute, erilaiset pedagogiikkaan j, Aims of the study: The main objective of the study was to understand how the Border and Coast Guard Academy perceives the criteria of good e-learning, e-learning planning and e-learning challenges. The main hypothesis of the study is that e-learning has changed the learning methods of educational organizations and teachers are nowadays required to be familiar with new ways of planning their education, so that e-learning would enhance the learning capability of students. In the previous literature e-learning in education has been extensively studied, but this study explores the planning of e-learning and the planning process from the point of view of the educational organizations and teachers. So far this aspect has not been broadly studied. The main questions of the study were: 1. How does The Border and Coast Guard Academy’s employees define the planning of e-learning processes? 2. What challenges related to the planning process does the employees of The Border and Coast Guard Academy identify? 3. What are the criteria for valuable e-learning? Method: The research is qualitative in nature and follows a phenomenographic and thematic analysis methodologies. Ten employees’ of The Border and Coast Guard Academy were interviewed during spring 2014 in Espoo and Imatra with a thematic interview. The interview transcriptions form the empirical data of the study. In the study the employees’ conceptions on planning and challenges of e-learning were themed and in the analysis different perceptions were sorted. These impressions were then organized according to scope and sophistication. Results and conclusion: The Border and Coast Guard Academy generally plan their e-learning courses individually and the planning process does not follow any pre-determined phases or instructional design models. The employees identified that rules regarding planning of e-learning is needed and teamwork during the planning process would be highly valuable. The attitude towards e-learning has chan

Tavoitteet. Verkkokeskustelut ovat osa laajaa sosiaaliseksi mediaksi kutsuttua interaktiivisten verkkoympäristöjen kenttää, jossa suuri osa julkisesta keskustelusta nykyisin käydään. Verkosta tietoa etsittäessä hakusanat ja haun tulokset ohjaavat nopeasti verkkokeskustelupalstoille. Myös puheterapiaan liittyvät asiat puhututtavat monilla verkkokeskustelupalstoilla. Tutkielman tavoitteena oli kartoittaa puheterapiaa käsittelevien verkkokeskustelujen keskeiset teemat ja tarkastella verkkokeskustelijoiden käsityksiä puheterapiasta. Tutkielman teoreettisissa lähtökohdissa tukeudutaan sosiaaliseen konstruktionismiin ja sosiokulttuuriseen oppimisteoriaan. Käsitykset asioista rakentuvat kielen avulla sosiaalisen vuorovaikutuksen tilanteissa omista ja toisten kokemuksista. Kokemusten jakaminen sekä vertaistuen ja tiedon etsiminen verkossa ovat osa kulttuurissa ja yhteiskunnassa parhaillaan tapahtuvaa tiedonhaun, tiedonjakamisen ja oppimisen tapojen muutosta. Oppimisen verkkovälitteisyys on ollut pohjana myös digiajan oppimisteoreettiselle näkemykselle, konnektivismille. Menetelmät. Tutkielman aineistona oli suositulla suomalaisella keskustelupalstalla vuosina 2005-2014 käydyt 88 keskusteluketjua, joissa puheenaiheena olivat puheterapia tai siihen liittyvät asiat. Aineiston analyysi tehtiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin teemoittelemalla ja fenomenografisella tutkimusotteella, jolla keskityttiin kontekstisidonnaisten käsitysten tulkintaan verkkokeskusteluista. Verkkokeskustelijoiden käsityksiä puheterapiasta tarkasteltiin keskusteluteemojen välisiä syy- ja seuraussuhteita avaamalla. Tulokset ja johtopäätökset. Verkkokeskustelujen teemoja rakentui analyysin avulla yhteensä 11, joista kolmen keskeisimmän - puheterapiaresurssien, kunnallisen ja yksityisen puheterapian erojen sekä puheterapeuttien työnkuvan/roolin - ympärille muutkin teemat kietoutuivat. Keskusteluteemojen syy- ja seuraussuhteista piirtyi puheterapiaa koskevien käsitysten verkosto. Verkkokeskusteluj, Objectives. Online discussion forums are part of extensive interactive network environments known as social media. Large part of the public debate today takes place on its fields. Any search for information on the internet may easily lead to online discussion forums. Speech therapy and issues related to it are also discussed on many discussion forums. The aim of this study was to identify the main themes being discussed about speech therapy and to analyse the forum users’ perceptions of speech therapy. The theoretical framework of the study relies on social constructionism and socio-cultural learning theory. Perceptions are constructed by language in social interaction, and are based on one’s own and others’ experiences. Sharing experiences, peer support and information online are part the cultural change taking place in society. The change affects the ways of learning and retrieving information. Connectivism is a digital age learning theory that is based on the learning online via networks. Methods. The survey was conducted by analysing 88 online discussion chains from a popular Finnish online forum. The discussions had taken place 2005-2014. The data analysis was carried out using content analysis by means of themes and phenomenographic research approach, which focused on the interpretation of the perceptions from the online discussions. The network of perceptions was contemplated by interpreting the expressed cause-and-effect relationships between the themes. Results and discussion. Based on analysis there were a total of 11 themes in discussions. Three main themes were speech therapy resources, differences of municipal and private speech therapy, and speech therapists’ role and job description. All the other themes were related to the three main themes. The cause-and-effect relationships between the themes were a basis for a interpreted network of speech therapy perceptions. Online discussions can be considered to partly reflect the situation in society, as well