Search

Thermal management in electronics has become increasingly important due to the possibility of fabricating very small structures using different nanotechnologies. On the other hand, III–V semiconductor materials have gained interest especially in optoelectronics and photovoltaics due to their excellent optoelectronic properties. Each of these properties may be further engineered by introducing artificial nanostructures. A pivotal structure is the nanowire, which may be realized also as arrays consisting of countless nanowires, thus facilitating device integration. Moreover, the thermal conductivity of nanowires may be engineered by introducing thin coating layers, creating core-shell nanowires (CSNWs). Here we investigate the thermal properties of GaAs-AlAs and GaAs-AlGaAs CSNW arrays epitaxially grown by metal-organic vapor phase epitaxy (MOVPE). The nanowire array samples are embedded in spin-on-glass (SOG), chemi-mechanically polished (CMP) and deposited with Ti and Au layers acting as transducer layers prior to the transient thermoreflectance (TTR) measurement. The aim of this work is to establish the experimental thermal conductivity values for GaAs-based nanowire arrays and to evaluate the origin of heteroshell-induced effects on the thermal conductivity of the arrays. The experimental results display a reduction of thermal conductivity for 56 nm thick GaAs nanowires coated with AlAs shells of different thicknesses, the maximum reduction taking place with shell thickness of 35 nm. Additionally, a 6.59 W m^−1 K^−1 thermal conductivity for 105 nm GaAs nanowire arrays was measured, congruent with the previous publications on the subject. Addition of different shells resulted in a suppressed thermal conductivity with the average reduction amounting to 21.6%. The reduction is theorized to origin from the interplay of phonon trapping and increased scattering at the core-shell interface. Further measurements are required to determinate the interface quality and its ef, Elektroniikan lämmönhallinta on tullut yhä tärkeämmäksi nanotekniikan viimeaikaisen kehittymisen aiheuttaman komponenttien koon pienenemisen takia. Toisaalta III–V-puolijohdemateriaalit ovat herättäneet mielenkiintoa erityisesti optoelektroniikassa ja aurinkosähkösovelluksissa niiden erinomaisten valosähköisten ominaisuuksien ansiosta. Kutakin ominaisuutta voidaan edelleen kehittää hyödyntämällä keinotekoisia nanorakenteita. Yksi keskeisistä rakenteista on nanolanka, joita voidaan kasvattaa lukuisista nanolangoista koostuvina hiloina laiteintegraation mahdollistaen. Nanolankojen lämmönjohtavuutta voidaan muokata päällystämällä niitä ohuilla kerroksilla aikaansaaden näin ydinkuorinanolankoja. Tässä diplomityössä tutkitaan metallo-orgaanisella kaasufaasiepitaksialla (MOVPE) kasvatettujen GaAs-AlAs- ja GaAs-AlGaAs-ydinkuorinanolankahilojen lämpöominaisuuksia. Nanolankahilanäytteet upotetaan juoksevaan lasiin, minkä jälkeen näytteet planarisoidaan kemiallis-mekaanisella kiillotuksella (CMP). Planarisoinnin jälkeen näytteille evaporoidaan titaani- ja kultakalvot, jotka toimivat välittäjäkerroksina transientille lämpöreflektanssimittaukselle (TTR). Työn tavoitteena oli mitata kokeellisesti GaAs-pohjaisten nanolankahilojen lämmönjohtavuus ja selvittää kuorimateriaalin lisäyksen vaikutus hilojen lämmönjohtavuuteen. Kokeellisissa tuloksissa havaittiin lämmönjohtavuuden aleneminen eripaksuisilla AlAs-kuorilla pinnoitetuilla keskiarvopaksuudeltaan 56 nm GaAs-nanolangoilla. Suurin muutos havaittiin 35nm kuoripaksuudella. Lisäksi keskiarvopaksuudeltaan 105 nm GaAs-nanolangoille mitattiin 6.59 W m^−1 K^−1 lämmönjohtavuus, mikä on samansuuntainen tulos aikaisemmin julkaistuihin tuloksiin verrattuna. Erilaisten kuorirakenteiden lisääminen aiheutti näissä nanolangoissa 21.6% keskimääräisen lämmönjohtavuuden aleneman. Muutoksen päätellään johtuvan fononiloukkuuntumisen ja lisääntyneen ydinkuorirajapintasironnan yhteisvaikutuksesta. Muutoksen alkuperän varmistaminen vaatii rajapinnan

Semiconductor nanowire heterostructures have been shown to provide appealing properties for optoelectronics and solid-state energy harvesting by thermoelectrics. Among these nanoarchitectures, coaxial core-shell nanowires have been of primary interest due to their electrical functionality, as well as intriguing phonon localization effects in the surface-dominated regime predicted via atomic simulations. However, experimental studies on the thermophysical properties of III-V semiconductor core-shell nanowires remain scarce regardless of the ubiquitous nature of these compounds in solid-state applications. Here, we present thermal conductivity measurements of the arrays of GaAs nanowires coated with AlAs shells. We unveil a strong suppression in thermal transport facilitated by the AlAs shells, up to ∼60%, producing a nonmonotonous dependence of thermal conductivity on the shell thickness. Such translation of the novel heat transport phenomena to macroscopic nanowire arrays paves the way for rational thermal design in nanoscale applications.

The usage of browser applications becomes more and more common all the time. They are replacing traditional applications, for example, as email clients. In addition, social media services are typically available for a browser application. Webkit is one of the most widespread browser engines available and it is used, for example, by Google in its Chrome browser. Webkit offers two different versions. Qt is a development framework managed by Digia. Qt can be used to deploy applications to several platforms using the same source code. A Qt port of the Webkit is also provided with a Qt development framework. Webkit 2 is a newer version of this famous engine and is also provided when installing Qt version 5. A Qt version of both Webkit and Webkit 2 is available. The purpose of my thesis is to explain the difference between the two versions of Webkits, in addition to measuring and analyzing the found differences. Webkit and Webkit 2 differ from each other from an architectural point of view so that Webkit 2 is split to work in two processes while the older version of Webkit runs the entire code in a single process. In Webkit and Webkit 2, the actual rendering occurs in the same manner. Better stability and reactivity as well as the possibility to use an environment of several processors are the most significant advantages of Webkit 2 architecture. Webkit and Webkit 2engines are compared in four different performance tests. These are page load speed, DOM speed, JavaScript speed, and CSS speed. Tests are driven in a virtual Linux environment first using one and then two processors. Test results prove that the Webkit 2 -based browser is not faster in any measured area, compared to the older version of Webkit. Instead, the Webkit 2 -based browser is clearly slower, especially when calculating differences using percentages, in all other areas except in DOM speed. If results are viewed using milliseconds, only the results of tests measuring page load speed show notable differenc, Selainapplikaatioiden käyttö yleistyy jatkuvasti jokapäiväisessä ekamassamme. Ne korvaavat perinteisiä applikaatioita esimerkiksi sähköpostin käytössä, lisäksi sosiaalisten medioiden palvelut ovat poikkeuksetta käytettävissä juuri selainapplikaatioilla. Webkit on yksi käytetyimmistä selainmoottoreista, se on käytössä esimerkiksi Googlen Chrome selaimessa. Siitä on olemassa nykyään kaksi eri versiota. Qt puolestaan on Digian hallinnoima kehitysympäristö, jolla voi tehdä applikaatioita useille en käyttöjärjestelmille hyödyntämällä samaa lähdekoodia. Qt kehitysympäristön mukana toimitetaan myös Qt versio Webkit:stä. Webkit 2 on selainmoottorin uudempi versio. Molemmista Webkit versioista on olemassa Qt versio. Tämän työn tarkoitus on selvittää kahden Webkit version välinen ero, sekä mitata ja selittää eroavaisuuksia erikseen valituilla mittareilla. Webkit ja Webkit 2 eroavat toisistaan arkkitehtuurisesti siten, että Webkit 2 on jaettu toimimaan kahdessa eri prosessissa, kun taas vanhempi Webkit ajaa kaiken koodin yhdessä ja samassa prosessissa. Varsinainen renderöinti tapahtuu molemmissa samalla tavalla. Parempi stabiliteetti ja reagoivuus sekä mahdollisuus hyödyntää usean prosessorin ympäristöä ovat keskeisimmät edut, mitä Webkit 2 yrittää saavuttaa arkkitehtuurillaan. Webkit ja Webkit 2 moottoreita verrataan neljällä eri suorituskykytestillä. Näitä ovat sivun latausnopeus, DOM nopeus, JavaScript nopeus ja CSS nopeus. Testit ajetaan virtuaalisessa Linux ympäristössä sekä yhtä, että kahta prosessoria hyödyntäen. Testitulokset osoittavat, että Webkit 2:ta hyödyntävä selain ei ole millään alueella vanhempaa versiotaan nopeampi, sen sijaan se on selkeästi hitaampi varsinkin prosentuaalisesti tarkasteltuna muissa, paitsi DOM nopeustesteissä. Mikäli eroja tarkastelee millisekunneissa, ei muissa, kuin sivun latausnopeutta mittaavissa testeissä ollut merkityksellisiä eroja. Webkit 2 voisi teoriassa olla edeltäjäänsä nopeampi, mikäli usean prosessorin ympäristöä osattaisiin hy

Subject of this thesis was to develop the operations of Metso Drives Oy machining workshop for gear housings. Year 2003 housing manufacturing of Metso Drives Oy was at critical period. The machining load was intense and the range of products was very high. The methods for controlling the capacity and supplier network were found lacking. High load for machining workshop was putting pressure on process development. The main goals for this study were to find potential development areas from housing machining and to create clear criteria for make or buy decisions. In addition aim was to develop tools to help control the capacity and to optimize the use of supplier network. This study for potential development areas concentrated on the housing type with biggest yearly volumes. The methods for capacity control and optimization of supplier network concentrated on developing long term planning. The development project of housing manufacturing was done using 7-step development tool. Present condition of capacity planning and the use of suppliers were started by checking the machining hours and the costs of products both at internal manufacturing and at suppliers. Based on these studies an Excel-based tool was created to help with long term capacity planning. As a result of this thesis numerous potential development areas for housing machining were found. In addition it was noticed that the use of capacity planning tool brought significant cost savings for the company., Työn aiheena oli Metso Drives Oy:n koteloverstaan toiminnan kehittäminen. Vuonna 2003 Metso Drives Oy:n kotelotuotannossa oli käynnissä murroskausi, jonka haasteina olivat ylikuorma sekä suuri tuotekirjo. Kuormituksen ja alihankintaverkoston hallintaan ei ollut riittävän hyviä menetelmiä. Lisäksi kuormitustilanne loi painetta kehittää valmistusmenetelmiä. Työn tavoitteena oli löytää kehityskohteita kotelokoneistuksesta muun muassa koneistusmenetelmiin, työkaluihin, työlaitteisiin, vuorojärjestelyihin ja laadunvarmistukseen liittyen. Toisena päätavoitteena oli luoda selkeät kriteerit make or buy -päätöksille, määrittää päätöksiin liittyvät käytänteet, sekä kehittää hankintapäätöksiä ja kapasiteetinhallintaa tukevia työkaluja. Oman valmistuksen kehityskohteiden kartoitus rajattiin käsittämään suurimman volyymin omaavan kotelotyypin koneistuksen kehittämisen. Kuormituksen hallinnan ja make or buy -päätösten osalta työssä keskityttiin ennustepohjaisen, pitkän aikavälin suunnittelun tehostamiseen. Kotelokoneistuksen kehityskohteiden kartoitus toteutettiin käyttämällä 7-step kehitystyökalua. Kuormituksen ja alihankintaverkoston hallinnan lähtötilanteen kartoitus toteutettiin selvittämällä alihankinnan ja oman valmistuksen kuormitustunnit sekä kustannukset. Näiden tietojen pohjalta rakennettiin kapasiteetin hallintaa tehostava Excel-pohjainen työkalu. Työn tuloksena oli lukuisia potentiaalisia kehityskohteita kotelokoneistuksessa. Lisäksi kapasiteetinhallinnan työkalun käytön todettiin synnyttävät merkittäviä kustannussäästöjä.

Älypuhelimet ovat tärkeä osa käyttäjiensä arkea, niiden tehokkaat tiedonsiirto- ja multimediaominaisuudet mahdollistavat esimerkiksi reaaliaikaisen videokuvan katselun ja turvallisen sähköpostin käyttämisen. Tällaiset toiminnot tekevät tietoturvasta entistä tärkeämpää matkapuhelinten käyttäjille, valmistajille ja verkko-operaattoreille. Tässä työssä tutkitaan ja parannetaan olemassa olevan jaettua muistia hyödyntävän palveluohjelmiston tietoturvaa Symbian-ympäristössä. Palvelun haavoittuvuuksien analysointiin käytetään uhka-analyysiä ja abstraktia muistimallia, jonka avulla tutkitaan jaetun muistin käyttötapauksia ja tiedon suojattomuutta. Löydetyille haavoittuvuuksille määrätään riskiarvo ja ne todistetaan olemassa oleviksi käyttäen apuna uhkatestijoukkoa. Uhkalistaa ja abstraktia muistimallia hyödyntäen haavoittuvuuksille kehitetään vastatoimenpiteitä. Hyödyntämällä mittaustuloksia ympäristön ominaisuuksista, palvelun laatuattribuuteista ja uhan riskistä, sopivin vastatoimenpide voidaan valita niin, ettei yhteensopivuus nykyisten asiakasohjelmistojen kanssa kärsi. Sovellettujen vastatoimenpiteiden toimivuus varmennetaan hyödyntäen aiemmin toteutettuja uhkatestejä. Työ osoittaa, että jaettua muistia hyödyntävän palvelun tietoturvaa voidaan parantaa ilman että sen laatuattribuuteissa tapahtuu suurehkoja muutoksia. Lisäksi uhkatestijoukkoa voidaan käyttää apuna laadun valvonnassa vastatoimia kehitettäessä. Ohjelmistoinsinöörit voivat hyödyntää työssä kehitettyä abstraktia muistimallia tutkiakseen ja parantaakseen jaettuun muistiin perustuvien arkkitehtuurien tietoturvaa. Tämä mahdollistaa erityisesti vaativien sovellusalueitten, kuten multimediasovellusten, tiedonsiirtokapasiteetin parantamisen ja tehokkaamman muistin hyödyntämisen. Lisäksi ohjelmistoprojektit voivat hyödyntää työssä käytettyä uhkatestimetodologiaa ohjelmistojensa tietoturvan arvioimiseen ja parantamiseen. Toteutetut vastatoimenpidetaktiikat ovat sovellettavissa vastaaviin ohjelmistoarkkitehtuureihin