Search

Huoli ammatinvaihtajien määrästä opetus- ja kasvatusalalla on yleistynyt Suomessa kuluneen vuosikymmenen aikana. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme ammatista poistuneiden varhaiskasvatuksen opettajien (n = 164) kokemuksia ammatinvaihtoon johtaneista tekijöistä sekä ammatinvaihdon asemoitumista työuran eri vaiheisiin. Monimenetelmällisen tutkimuksen analyysitapoina olivat laadullinen sisällönanalyysi sekä tilastollinen vertailu. Paikansimme ammatinvaihtoon johtaneita tekijöitä neljälle tasolle: yhteiskunnalliselle, organisaation, relationaaliselle sekä yksilölliselle tasolle. Tuloksemme osoittavat ammatinvaihtopäätöksen muodostuvan useista eri tekijöistä, emmekä voineet paikantaa yksittäistä ammatinvaihtoon johtanutta syytä työuran tiettyyn vaiheeseen. Ammatinvaihtopäätös näyttäytyy prosessina, jossa ammatin pitovoima jatkuvien kuormitustekijöiden vuoksi vähitellen katoaa. Kokonaisuutena voidaan todeta, että varhaiskasvatuksen opettajien ammatinvaihto kytkeytyy laajemminkin työelämässä tunnistettuun intensifikaatioon ja prekarisaatioon. Ammatinvaihdon taustalta voidaan tunnistaa myös naistyöhön liittyviä piirteitä. Concerns about the turnover of Early Childhood Education and Care (ECEC) teachers have arisen in Finland over the last decade. In this paper, we examine teachers’ (N = 164) experiences of turnover at various stages of their careers. The research was conducted using a multi-method approach combining qualitative content analysis and statistical comparison. Turnover reasons were identified on four levels: the societal, organisational, relational, and personal level. Research shows that the turnover decision consists of several varied factors, and it is not possible to identify a single reason for the turnover. Turnover appears as a process in which the holding power of the profession is gradually lost due to constant workload factors. The turnover was related to factors of intensification and precarisation identified in working life. Backgrounds related to gendered work can also be identified in the context of turnover. peerReviewed

Aims: Universities and their doctoral programs open a range of career opportunities for doctoral students and doctors. There is a need to problematize assumptions related to the construction of doctoral careers. This study addresses this need by examining the development of doctoral career paths and the factors influencing them from a qualitative longitudinal perspective. This study focuses on the narrative career stories of doctoral students and doctoral graduates from a temporal perspective and at the individual level. Study Design: The study was conducted as qualitative longitudinal research among Finnish doctoral students and later same persons as doctoral holders (N=9). The aim of the research design was to find out what kind of career paths can be constructed. Place and Duration of Study: The research data was collected in Finland between 2009-2018 and analyzed in 2022-2023. Methodology: This study focuses on the narrative career stories of doctoral students and doctoral graduates from a temporal perspective and at the individual level. For this study, nine doctoral students were interviewed in 2009 and again in 2018, covering the themes of doctoral studies and careers. The data was analyzed using content analysis and a narrative approach. Results: As a result, four narrative doctoral career stories were constructed: Competitive Academic Career, Permanent Lecturer Career, External Proletarian Career and Self-selected Balanced Career. The results suggest that starting points, personal positioning in the doctoral process and structured career opportunities have a significant impact on the dimensions, skills and, ultimately, career prospects of doctoral candidates. This study makes visible the factors involved in the construction of a doctoral career from a holistic and longer-term perspective, allowing for a deeper understanding of the dynamics of the complexity of doctoral careers.

In this study, we examine the prevalence of income and career concerns among emerging adults in three different welfare states during COVID-19: Finland ( n = 309), Sweden ( n = 324), and the United Kingdom ( n = 343). This study also delves into how factors such as one’s self-perceived financial situation, generalized mistrust, loneliness and socio-demographics are related to emerging adults’ income and career concerns. Results showed that individuals from the United Kingdom were more likely to experience increased income and career concerns than those in Finland and Sweden. Our results also suggest that income concerns were associated with one’s current financial situation, future financial situation, childhood financial situation, and loneliness. Also, career concerns were related to generalized mistrust, loneliness, and age. For both country-specific and general analyses, loneliness emerged as the most important for increased income and career concerns for emerging adults in all three countries.

Käsillä oleva raportti on Työsuojelurahaston rahoittaman MOTILEAD-tutkimushankkeen loppuraportti. Tutkimushankkeessa oli kaksi osaa. Tutkimuksen ensimmäisessä, MOTI-Survey-pitkittäistutkimuksessa selvitettiin korkeasti koulutettujen henkilöiden johtamismotivaatiota sekä sen merkitystä heidän työurilleen ja työhyvinvoinnilleen. Tutkimuksen toisessa, MOTI-Train-tutkimusosuudessa selvitettiin johtamisvalmennuksessa kerättyyn aineistoon perustuen johtamismotivaation ja johtajaidentiteetin rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä. MOTI-Survey-pitkittäistutkimuksessa tavoitteenamme oli tutkia johtamismotivaation pysyvyyttä neljän vuoden aikana sekä johtamismotivaation roolia johtajien taustojen, johtotehtävissä toimimisen syiden, työhyvinvoinnin, työssä suoriutumisen, uraratkaisujen ja työelämän vaatimusten, erityisesti työn intensiivistymisen näkökulmasta sekä johtotehtävissä että asiantuntijatehtävissä toimivien kohdalla. Johtamismotivaatiota mitattiin johtamismotivaatiokyselyllä (Chan & Drasgow, 2001), joka sisältää kolme osa-aluetta, jotka ovat 1) identiteettipohjainen, 2) sosiaalisnormatiivinen ja 3) laskelmoimaton johtamismotivaatio. Kaikkiaan 2459 henkilöä osallistui MOTI-Survey-kyselytutkimukseen vuonna 2017, joista 746 henkilöä jatkoi seurantakyselyyn vastaamista vuonna 2019, sekä 637 henkilöä vuonna 2021. Vuoden 2017 lähtötilanteessa tutkitut edustivat professoreja (22 %), tieteentekijöitä (31 %), ekonomeja (19 %), tekniikan akateemisia (15 %), Akavan Esimiesverkoston jäseniä (6 %), EMBA-johtamiskoulutukseen osallistuneita (7 %) ja opiskelijoiden rekrytoimia johtajia (1 %). Näistä Akavan Esimiesverkoston ja opiskelijoiden kautta tulleet johtajat jäivät pois vuoden 2019 ja 2021 seurantatutkimuksista. MOTI-Survey-tutkimukseen sisältyi myös hierarkkinen johtaja-alaisaineisto tutkimuksen lähtötilanteessa: 382 kyselyyn osallistuneen johtajan alaisia osallistui erilliseen heille osoitettuun kyselyyn (yhteensä 990 alaista). MOTI-Survey-osuuden tulokset osoittivat, että identiteettipohjaisen johtamismotivaation suhteellinen pysyvyys toistomittauskorrelaatioilla mitattuna oli pysyvämpää verrattuna muihin johtamismotivaation osa-alueisiin neljän vuoden aikavälillä (2017–2021). Identiteettipohjainen johtamismotivaatio oli yhteydessä johtajien itsensä kuvaamiin johtotehtävissä toimimisen syihin, mikä nosti sen todennäköisyyttä, että yksilölliset tekijät (esim. oma motivaatio ja osaaminen) ja aktiivinen hakeutuminen johtotehtäviin selittäisivät johtotehtävissä toimimisen syitä identiteettipohjaisen johtamismotivaation näkökulmasta. Kontekstitekijät (esim. työn luonne) ja ajautuminen johtotehtäviin osoittautui olevan yleisempi selitys johtotehtävissä toimimisen taustalla akateemisessa ympäristössä toimivien johtajien kohdalla, kun taas yritysjohtajat ja EMBA-johtamiskoulutuksessa olevat johtajat ilmaisivat enemmän yksilöllisiä tekijöitä ja aktiivista hakeutumista johtotehtäviin (oma toimijuus). Oman toimijuuden korostuminen sekä yksilölliset että kontekstitekijät johtotehtävissä toimimisen syinä olivat yhteydessä sekä johtajien että heidän alaistensa työhyvinvointiin. Uraratkaisujen kohdalla identiteettipohjainen johtamismotivaatio oli yhteydessä johto- tai asiantuntijatehtäviin siirtymiseen tai johtotehtävissä pysymiseen neljän vuoden aikana. Johtamismotivaatiolla havaittiin olevan vaihteleva rooli suhteessa työelämän vaatimusten ja työhyvinvoinnin vaatimusten väliseen vuorovaikutukseen kahden vuoden seurantatutkimuksissa. Korkea identiteettipohjainen johtamismotivaatio voimisti lisääntyneen työn intensiivistymisen yhteyttä työuupumukseen asiantuntijatehtävissä pysyneiden ja johtotehtäviin siirtyneiden kohdalla. Yliopistojohtajien kohdalla tulos oli kuitenkin päinvastainen: kun lisääntynyt työn intensiivistyminen ja identiteettipohjainen johtamismotivaatio olivat korkealla, työuupumusoireet olivat vähäisempiä. Jos kuitenkin työn intensiivistyminen oli vähäistä ja identiteettipohjainen johtamismotivaatio oli korkealla, niin myös työhyvinvointi oli parempaa seurannan aikana johtotehtäviin siirtyneiden ja asiantuntijatyössä pysyneiden kohdalla. MOTI-Train-tutkimusosuudessa tavoitteenamme oli tutkia johtajien käsityksiä nykypäivän ihanteellisen johtajan piirteistä, kokemuksia johtotehtävissä toimimisen voimavaroista, johtajien organisaatiotoimijuuden rakentumista sekä johtamismotivaation ja johtajaidentiteetin tunnistamista ja kehittämistä valmennuksen aikana ja sen ansiosta. MOTI-Train-tutkimusosuuteen osallistui kaikkiaan 75 tutkittavaa, joista 40 EMBA-johtamiskoulutukseen osallistunutta johtajaa ja 35 yliopistojohtajaa. Tulokset osoittivat, että johtajat tunnistivat monipuolisesti nykypäivän ihanteellisia johtajan piirteitä erityisesti liittyen siihen, miten johtaja ilmentää itseään ulospäin. Johtajat kokivat myös johtotehtävissä koetut voimavarat hyvinä, mutta EMBA-koulutukseen osallistuneiden johtajien kohdalla voimavaroja kuluttavat tekijät liittyivät työn ulkopuolisiin tekijöihin, kun taas yliopistojohtajien kohdalla työhön ja johtajuuteen liittyviin tekijöihin. Samalla tavoin yliopistojohtajat tulkitsivat johtamismotivaation rakentumista enemmän ulkoisista tekijöistä käsin, kun taas EMBA-koulutukseen osallistuneet johtajat mainitsivat enemmän yksilöllisiä tekijöitä ja he myös samaistuivat enemmän identiteettipohjaiseen johtamismotivaatioon. Yliopistojohtajat kokivat myös organisaatiotoimijuutensa rakentuneen yliopistossa ulkoisista tekijöistä käsin, jolloin johtajasta itsestä kumpuavat tekijät toimijuuden rakentajana jäivät vähäisempään rooliin. Johtajat tunnistivat itsensä johtamisvalmennuksessa teetetystä henkilökohtaisesta johtamismotivaatioprofiilista, joka osoitti Chanin ja Drasgowin (2001) kyselytutkimuksen toimivuuden. Tutkimuksen aikana järjestetty johtamisvalmennus koettiin hyödyllisenä ja enemmistö johtajista oppi jotain uutta itsestään johtajana valmennuksen ansiosta. Kaikkiaan tuloksemme osoittivat, että johtamismotivaatiolla on merkitystä johtajien sekä johtajiksi aikovien työurilla sekä heidän työhyvinvoinnissaan. Näitä tuloksia tulisi hyödyntää tulevissa johtamiskoulutuksissa, uraohjauksessa sekä työterveyshuollossa erityisesti, kun halutaan tunnistaa niitä tekijöitä (esim. ammattitausta ja työelämän vaatimukset), jotka tukevat tai haastavat ihanteellista johtamismotivaatiota ja kestäviä työuria. nonPeerReviewed

Tämä tutkimus tarkastelee eri-ikäisten johtamista, työuriin liittyviä tekijöitä sekä työelämän muutosta eri sukupolvien kuntatyöntekijöiden näkökulmasta. Tutkimuksen päätutkimuskysymyksenä on ”Miten eri- ikäisten johtaminen ja työurien moninaisuus nähdään eri sukupolvien kuntatyöntekijöiden keskuudessa?”. Päätutkimuskysymystä tukee kolme alatutkimuskysymystä, jotka ovat: ”Millaisena tekijänä ikäjohtaminen näyttäytyy eri sukupolville?” ja “Millaiset asiat koetaan merkityksellisinä työlle/työuralle ja mihin ura- ankkureihin eri sukupolvet ankkuroivat merkittävämmin?” sekä ”Miten eri sukupolvien kuntatyöntekijät käsittävät työelämän muutoksen?”. Teoreettinen viitekehys rakentuu iän ja sukupolven, monimuotoisuuden johtamisen, ikäjohtamisen sekä työuran, elämänkulun ja työuran ankkureiden käsitteiden ympärille. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus, jonka tapausorganisaationa on Hollolan kunta. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla haastattelemalla yhdeksää kuntatyöntekijää eri sukupolvista (3 suuret ikäluokat, 3 X-sukupolvi & 3 Y-sukupolvi). Lisäksi teemahaastatteluja tuettiin työuran ankkurit ennakkotehtävän avulla. Litterointiaineistoa kertyi yhteensä 86 sivua ja aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisen analyysin avulla. Tutkimustulosten mukaan sukupolvet näkevät eri-ikäisyyden ja monimuotoisuuden työyhteisöissä tärkeänä ja korostavat, että on olennaista ottaa huomioon työntekijöiden erilaiset taustat ja vahvuudet sekä työurien eri vaiheet. Työntekijöiden eri-ikäisyys ja eri elämänvaiheet nähtiin rikkautena jokaiselle yksilölle, työlle, sekä työn vaikuttavuudelle. Nähtiin työyhteisön etuna, kun nuorten ja kokeneempien vahvuudet yhdistyvät työssä. Sukupolvet kuvasivat ikäjohtamista hyvin samankaltaisesti: sitä tarkasteltiin erityisesti yksilöllisyyden, persoonan, osaamisen ja työmotivaation näkökulmasta ja korostettiin, että iällä ei ole merkitystä. Oman työn ja työuran näkökulmasta suuret ikäluokat näkivät tärkeänä erityisesti kokemuksen, tarkkuuden, itsensä kehittämisen ja uteliaisuuden uudelle. X:ät painottivat asiantuntijuuttaan, oman työn hallintaa ja sen merkityksellisyyttä sekä myös tarkkuutta ja uuden oppimista. Y-sukupolven näkökulmasta korostui työn merkityksellisyys ja tuloksellisuus, työn joustavuus, palveluhenkisyys, oma-aloitteisuus sekä itsenäisyys ja tiimityö. Eri sukupolvien kuntatyöntekijöiden keskuudessa havaittiin asiantuntijapätevyyden, elämän alueiden tasapainon, palvelun ja omistautumisen sekä itsenäisyyden nousevan ura-ankkurit tarkastelussa keskiöön. Työelämän muutokseen eri sukupolvet suhtautuivat myönteisesti ja neutraalisti, ja työelämän muutokset nähtiin kehitystä edistävänä asiana. Kuitenkin työelämään liitettiin myös huolta työssä jaksamisen ja muutoksiin sopeutumisen näkökulmasta. Tutkimuksen eri sukupolvien kuntatyöntekijöitä yhdisti uteliaisuus, kiinnostus kehittää omaa osaamistaan ja avoimuus uudelle. Tutkimuksen perusteella työurien eri vaiheet ja sukupolvien mahdolliset erilaiset odotukset on hyvä ottaa huomioon. Hyvään henkilöstöjohtamiseen ja sen käytäntöihin on olennaista panostaa, ja on tärkeää edistää eri-ikäisten yhteistyötä ja tiedon jakamista työyhteisöissä. Jatkotutkimusta voisi tehdä esimerkiksi kvantitatiivisen tutkimuksen keinoin, esihenkilönäkökulmasta tai keskittyen yksityiskohtaisemmin työuriin ja työelämän muutokseen tietyn ammattiryhmän keskuudessa.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaisia käsityksiä induktiovaiheen opettajat omaavat ammatillisesta identiteetistään sekä työhön kiinnittymisestä opettajan uran alkuvaiheissa. Tutkimuksen keskeisenä teoriapohjana toimi aikaisempi tutkimustieto ammatillisen identiteetin rakentumisesta, työhön kiinnittymisestä sekä induktiovaiheesta uran alkuvaiheena. Tutkimukseen osallistui seitsemän (N=7) induktiovaiheen opettajaa, joilla oli 1-3 vuoden kokemus opettajana työskentelystä valmistumisen jälkeen. Tämä tutkielma toteutettiin laadullisen tutkimuksen periaatteita noudattaen ja tarkempana analyysimenetelmänä hyödynnettiin diskurssianalyysia. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluiden muodossa, joissa käsiteltiin ammatillista identiteettiä sekä työhön kiinnittymistä näihin liittyvien keskeisten teemojen avulla. Aineiston analyysia lähdettiin toteuttamaan etsimällä tutkimusaineistosta samankaltaisuuksia ja lopputuloksena aineistosta oli eroteltavissa puhetyylejä eli diskursseja. Tutkimusaineistosta muodostuneita puhetyylejä luokiteltiin ammatillisessa identiteettipuheessa merkityksellisyyden-, työn ilon-, keskeneräisyyden-, vertaistuen-, riittämättömyyden -sekä uupumuksen diskursseiksi. Työhön kiinnittymistä tuotiin esiin sitoutumisen-, tulevaisuus-, yhteisöllisyyden – sekä ammatillisen kasvun diskurssien kautta. Tutkimuksessa selvisi, että induktiovaiheen opettajat löytävät työstään tekijöitä, joilla on suuri merkitys positiivisen ammatillisen identiteetin ja työhön kiinnittymisen kannalta. Tutkimuksen myötä on selvää, että opettajat kohtaavat induktiovaiheensa aikana tekijöitä, mitkä haastavat ammatillisen identiteetin sekä työhön kiinnittymisen muodostumista. Induktiovaihe voidaan kaiken kaikkiaan nähdä merkittävänä ajanjaksona niin ammatillisen identiteetin kuin työhön kiinnittymisen kannalta. The goal of this thesis was to research how young teachers describe their professional identity and work engagement. In this study the induction phase was very relevant timeline and it covered first five years of working as a teacher. Before analyzing the results, it was important to understand what earlier research tells about professional identity, induction phase and work engagement. This research was based on qualitative research. Research material was collected by theme interviews, which included seven (N=7) interviews. Each teacher had 1-3 years of experience in teaching. In this study research material was analyzed by discourse analysis. The results of the study underlines how novice teachers describe their professional identity and work engagement in their talk. Professional identity-talk included six different discourses such as meaningfulness-, happiness in work-, collegial support-, incompleteness-, insufficiency- and exhaustion-discourses. Work engagement was described by commitment-, future-, community- and professional growth-discourses. After this study it was possible to note that teachers in their induction phase has very good sense about their professional identity and work engagement. Young teachers are able to evaluate different factors that affects their professional identity and work engagement. The study shows that induction phase can be seen as a critical phase in teachers’ career, because professional identity and engagement is about to build.

nonPeerReviewed

Family background has been shown to be a strong determinant of educational attainment, yet relatively little is known about the role that family background plays in PhD attainment or in the selection into academic careers. In this study, we estimate sibling correlations from Finnish full population register data to comprehensively assess the importance of family background in selection into academia. Our results show that family background accounts for over a third of the overall variation in becoming a PhD and subsequently an academic — a share which is up to four times as large as implied by conventional comparisons by parental education. However, we did not find evidence that family background would be an exceptionally strong determinant of doctoral outcomes when compared to other educational outcomes. Our findings further suggest that sibling similarities in PhD attainment and academic careers may largely be attributed to sibling similarities in prior educational achievement rather than to other family background characteristics.

PurposeBy relying on a sustainable career perspective and recent studies on senior employees’ late career phase, this study aims to examine senior (50+) nurses’ late career narratives in the context of extending retirement age. Given the current global nursing shortage, there is a pressing need to find ways on how to promote longer and sustainable careers in the health-care field. Yet, there is limited knowledge about the extended late career phase of senior nurses.Design/methodology/approachEmpirical data were derived from 22 interviews collected among senior (50+) nursing professionals working in a Finnish university hospital. The qualitative interview data were analysed using a narrative analysis method. As a result of the narrative analysis, four career narratives were constructed.FindingsThe findings demonstrated that senior nurses’ late career narratives differed in terms of late career aspirations, constraints, mobility and active agency of one’s own career. The identified career narratives indicate that the building blocks of sustainable late careers in the context of extending retirement age are diverse.Research limitations/implicationsThe qualitative interview data were restricted to senior nurses working in one university hospital. Interviews were conducted on site and some nurses were called away leaving some of the interviews shorter than expected.Practical implicationsTo support sustainable late careers requires that attention be based on the whole career ecosystem covering individual, organizational and societal aspects and how they are intertwined together.Originality/valueSo far, few studies have investigated the extended late career phase of senior employees in the context of a changing career landscape.

Liikuntapsykologia kehittyi, laajentui ja ammattimaistui voimakkaasti työurani aikana. Urheilupsykologian lisäksi keskeiseksi nousi terveytensä kannalta vähän liikkuvien arviointi. nonPeerReviewed

In the current turbulent higher education environment, academic work and career building are in a state of flux. The implementation of the principles of New Public Management have intensified managerial control over academic work. Growing dependence on external funding and metrics-based performance assessments have made career building increasingly competitive, selective, and risky. Disciplinary and organisational boundaries have been dissolving as interdisciplinary and cross-sectoral ways of collaboration have become policy priorities. These trends have challenged visible boundaries between disciplines, organisations, sectors, work tasks and academic roles. However, at the same time, new visible and invisible boundaries are being established. In spite of declaring to bring visibility, openness and transparency to academic work and career trajectories, the managerial university invokes new invisibilities which can reproduce some deeply-rooted visible hierarchies. This Special Issue explores the complex interplay between visibilities and invisibilities in academic work and career building. The six articles tackle this question from the perspective of interdisciplinary research, new notions of an ideal academic, resistance to managerial demands, doctoral education, the emergence of invisible researchers, and scholarly profession in different sectors. publishedVersion

The uncertainties and growing social inequality young adults face in the labour market call for research on the link between young women’s expectations about working life and the real options they have in seeking to combine work with care. Drawing on Sen’s capabilities approach, this study contributes to filling this gap in the literature by examining how women in emerging adulthood in Finland foresee their future career and working life, and how these expectations are associated with socioeconomic and partnership characteristics and their expectations for work-family reconciliation. Survey data obtained from 527 young women aged 18–29 were analysed using latent profile analysis. Three distinct career/working life profiles were identified: confident (43%), cautiously confident (37%) and concerned (20%). The young women in the confident profile were the most advantaged and those in the concerned profile the most disadvantaged with regard to level of education, main activity, financial situation and region. Furthermore, the concerned women foresaw their options in their future career and in combining work with care as limited. The findings underline the importance of viewing individual decision-making processes related to work-family transitions within broader institutional and societal contexts. peerReviewed

Tässä kokoomateoksessa käsitellään monimuotoista ansiotyötä osana suomalaista työelämää. Teoksen artikkeleissa tätä vähän tutkittua ilmiötä tarkastellaan monipuolisten empiiristen aineistojen kautta. Tilastokeskuksen rekisteriaineiston pohjalta luokitellaan erilaisia tapoja yhdistää työtä. Haastatteluaineistot puolestaan valottavat yhdistelmätyön tekemisen ehtoja. Uudenlaista näkökulmaa edustaa työurien kaaosteoria. Tutkimustulosten mukaan usean työn tekijäksi päädytään hyvin erilaisia polkuja pitkin. Tehtäväyhdistelmien syntyyn vaikuttavat niin ihmisen elämänkulku ja kiinnostuksen kohteet kuin pakot ja tarjolla olevat mahdollisuudet. Motiivit voivat paikantua myös ammatillisiin verkostoihin, lähipiirin tekemiin ratkaisuihin, suoranaisiin sattumiin tai mielijohteisiin. Teos auttaa ymmärtämään monimuotoisia työnteon tapoja. Samalla se kertoo niistä haasteista, joita useaa työtä tekevät kokevat yrittäessään toimia yksinkertaisempiin työnteon malleihin ja kategorisointeihin perustuvissa kehyksissä. Se on tärkeää luettavaa kaikille työn muutoksesta kiinnostuneille, erityisesti alan tutkijoille, opiskelijoille sekä päätöksentekijöille. Painettu teos on tilattavissa verkkokaupoista (mm. Booky.fi, Suomalainen.com ja Adlibris.com) Sisällys 1 Mitä tarkoittaa ansainnan koostaminen useasta lähteestä? / Arja Haapakorpi, Anu Järvensivu, Merja Kauhanen ja Harri Melin 2 Työn muuttuvat maailmat / Harri Melin 3 Monimuotoisen ansiotyön tekeminen rekisteriaineistojen valossa / Merja Kauhanen 4 Jälkiteollinen yhteiskunta ja monista lähteistä ansainta: Tehtäväyhdistelmät ja tausta erilaisissa ammattiryhmissä / Arja Haapakorpi 5 Kaaosteoreettinen kuva usean työn tekemisestä / Anu Järvensivu 6 Monista lähteistä ansainta, muuttuva työelämä ja yhteiskuntapolitiikan haasteet / Arja Haapakorpi, Anu Järvensivu, Merja Kauhanen ja Harri Melin Liite: Chattibotti tutkimushaastattelijana / Anu Järvensivu This edited collection discusses multiple job holding as part of Finnish working life. The articles in this book examine this little researched phenomenon through a wide range of empirical data. Based on Statistics Finland's register data, different ways of combining jobs are classified. Interview material sheds light on the conditions for holding multible jobs. A new perspective is provided by the chaos theory of careers. According to the results of the study, very different paths lead to becoming a multiple job holder. The combination of jobs is influenced by the life path and interests of the individual, as well as by constraints and opportunities available. Motives can also be linked to professional networks, decisions made by immediate family, coincidences or whims. This book helps to understand the diversity of ways of working. At the same time, it illustrates the challenges faced by those who work multiple jobs as they try to operate within simpler models and categorisations of labour. It is essential reading for anyone interested in the changing nature of work, especially researchers, students and policy-makers. Available in print from online bookstores (e.g. Booky.fi, Suomalainen.com and Amazon Europe)

Scientific careers and publishing have radically changed in recent decades creating an increasingly competitive environment for early career scientists (ECS). The lack of quantitative data available on ECS in marine and fisheries sciences prevents direct assessment of the consequences of increased competitiveness. We assessed the contributions of ECS (up to 6 years post first publication) to the field using an indirect approach by investigating the authorships of peer-reviewed articles. We analysed 118461 papers published by 184561 authors in the top 20 marine and fisheries sciences journals over the years 1991–2020. We identified a positive long-term trend in the proportion of scientific articles (co-)authored by ECS. This suggests a growing contribution by ECS to publications in the field. However, the mean proportion of ECS (co-)authors within one publication declined significantly over the study period. Subsequent tests demonstrated that articles with ECS (co-)authors receive fewer citations and that the proportion of ECS (co-)authors on an article has a significant negative effect on the number of citations. We discuss the potential causes of these inequalities and urge systematic support to ECS to achieve more balanced opportunities for funding and publishing between ECS and senior scientists.

The growing body of research suggests that leadership is not among the most attractive career goals, especially for the younger work force. However, the need for leadership has not diminished. To shed light on the “problem of supply”, this study addresses the question of why high-potential individuals (i.e., non-leaders) do not pursue leadership positions by focusing on worries about leadership (WAL) and error-related strain. We had two aims: (1) to identify different profiles of WAL among highly educated professionals, and (2) to explore whether their error strain and leadership career intentions differ among the identified WAL profiles. Data were gathered from 955 highly educated Finnish employees representing different sectors. WAL was measured by a three-dimensional scale consisting of worries about failure, work-life imbalance, and harming others. Based on the Latent Profile Analysis, six WAL profiles emerged: (1) Average-WAL (37% of respondents), (2) Low-WAL (34%), (3) High-WAL (6%), (4) Failure-sensitive (9%), (5) Imbalance-sensitive (4%) and (6) Harm-sensitive (11%). Professionals in the Low-WAL profile reported the lowest error strain, whereas employees in the profiles of High-WAL and Failure-sensitive reported the highest error strain. Employees in the Low-WAL profile were more willing to pursue a leadership career in an unfamiliar organization compared to employees in other profiles. In addition, employees within the Low-WAL profile were more willing to pursue a leadership career in an unfamiliar organization compared to their home organization. Implications of our findings and future directions are discussed. peerReviewed

Professorin toimen hoitaminen on kestävyyslaji. Koulutuksen ja tutkimuksen tulokset eivät synny käden käänteessä. nonPeerReviewed

nonPeerReviewed

When external requirements conflict with teachers’ personal beliefs and values, the resulting internal struggles can lead to identity tensions. Contributing to discussion on teachers’ identity development in a challenging context, this study investigated teacher identity tensions and related coping strategies in Hong Kong. We conducted 21 semi-structured interviews with qualified teachers and then performed a deductive thematic analysis of the data. We categorised the identity tensions as positioned on the micro or macro level, and distinguished the coping strategies as emotion-focused or problem-focused behaviours. The identity tensions and related coping strategies seemed to be associated with teachers’ career stages. We further found identity tensions to be related to the school’s sociocultural environment and to the specific political and societal forces in the region. The study demonstrated the need for continuous and differentiated support catering for teachers’ needs, and highlighted the specific social-political influences on professional identity development.

The study aimed at investigating how different young people going through the post-high school transition set, monitor, pursue, and renegotiate career goals in real-time and in everyday life circumstances. A theoretically driven proposition supported the conceptualization of career goals as complex dynamic systems and guided the examination and description of the moment-to-moment processes shaping the (re)construction of career goals. The study adopted an exploratory research approach and was based on a longitudinal case study design. Diary reports were collected for 39 weeks. Participants were four young people (three females, one male) who at the onset of the study were 18 years of age and attended their last year of high school. A ground-up analysis of the data was conducted, which culminated in a comprehensive narrative describing and interpreting the properties and behavior of the participants’ career goal system. Results showed that despite some similarities in how the career goal system of each participant reacted to challenging events, these systems operated in a highly idiosyncratic manner. Differences in the real-time properties and behavior of the career goal systems provided insights into the mechanisms driving macroscopic processes of career goal construction and highlighted their relevance for young people’s identity formation. peerReviewed

nonPeerReviewed

Tarkastelemme tutkimuksessa toimijuutta ja identiteettiä korkeakoulutettujen uratarinoissa. korkeakoulutettujen urapolkuja tutkimalla tunnistamme sekä korkeakoulutettujen urien rakentumisen tapoja että yksilön ja yhteiskunnan asettamien odotusten ja tavoitteiden merkitystä urapoluilla. Aineisto koostui Töissä.fi-verkkopalvelun kautta kerätyistä korkeakoulutettujen uratarinoista (N = 462). Tutkimusaineiston narratiivisessa analyysissa tarkastelimme, millaisia urapolkuja uratarinoista oli tunnistettavissa sekä millaisia toimijuuden ja identiteetin yksilöllisiä ja sosiaalisia painotuksia uratarinat sisälsivät. Analyysin pohjalta loimme seitsemän uratyyppitarinaa, jotka nimesimme urapolun rakentumista kuvaavalla tavalla. Uratyypit olivat 1) suunnitelmalliset, 2) osaamisen tunnistajat, 3) aktiiviset, 4) sattuman kuljettamat, 5) intohimon ohjaamat, 6) polveilijat ja 7) yrittäjähenkiset. Uratyyppitarinat kuvaavat, kuinka korkeakoulutettujen toimijuus ja identiteetti olivat uratarinoissa eri tavoin yksilöllisesti tai sosiaalisesti painottuneita. Toimijuuden ja identiteetin painottuminen kuvasti sitä, miten yksilöllisesti tai sosiaaliseen yhteisöön nojautuen eri uratyypit tekivät omaa uraa koskevia valintoja sekä määrittivät, mitä he halusivat olla työssään. Tulokset osoittavat korkeakoulutettujen urapolkujen moninaisuuden. Samalla ne luovat pohjaa sille, miten sekä koulutus- ja työllisyyspolitiikassa että koulutuksen ja ohjauksen kentillä voidaan tunnistaa ja tukea erilaisia korkeakoulutettujen urapolkujen rakentumisen tapoja.

To support holistic development, adolescent student-athletes are encouraged to integrate sport with education/academics (i.e., dual careers). Career adaptability, as a psychological resource, may help youth athletes cope with transitions and successfully manage their careers. Individuals with a plan and higher expectations for the future demonstrate higher career adaptability and are better prepared for the future. In the present study, we examined what kinds of distinct career adaptability profiles could be identified among youth athletes in Finland at the transition stage to a sports high school (i.e., specialized school for athletes). Moreover, we investigated whether youth athletes’ success expectations about school and sport, and corresponding parental expectations, predicted the probability of student-athletes demonstrating a certain career adaptability profile. Next, we examined how gender was represented in the different profiles. Design and methods: The present study is part of the Longitudinal Finnish Dual Career study. A total of 391 student-athletes (51% females) from six sports high schools in Finland, and 448 parents (42% fathers) participated in the study. The student-athletes answered questionnaires on career adaptability (Career Adapt-Abilities Scale – Dual Career Form) and success expectations at the beginning and then again at the end of the first year of sports high school. At the beginning of sports high school, parents responded to a questionnaire about their expectations of success for their children in both academics and in sport. The data were analyzed using structural equation modeling and latent profile analysis. Results: Five distinct adaptability profiles across time were identified: stable, very low adaptability, stable low adaptability, stable moderate adaptability, stable high adaptability, and increased adaptability. Student-athletes’ high success expectations in academics and sport, and mothers’ high success expectations in academics, increased the probability of student-athletes showing higher adaptability profiles. Conclusions: The student-athletes’ high level of expectations for both sport and academics are associated with career adaptability, and mothers’ high expectations of student-athletes’ academic success relate to higher career adaptability profiles among student-athletes and can thus be considered an important factor in supporting their dual careers. peerReviewed