Toijonen, Anna, University of Helsinki, Faculty of Medicine, Doctoral Program in Clinical Research, Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, Kliininen tohtoriohjelma, Helsingfors universitet, medicinska fakulteten, Doktorandprogrammet i klinisk forskning, Uotila, Jukka, Heinonen, Seppo, and Macharey, Georg
Approximately 5% of neonates are born preterm in Finland, and 20% of these are in breech presentation at the time of birth. Thesis included register linkage studies that examined the predictors for preterm breech presentation and the safety of preterm breech labor in 2004–2018 in Finland. The study demonstrated that the number of predisposing factors for breech presentation increase with increasing gestational age. Some of the predisposing factors for breech presentation are already noticeable at 28–32 weeks, such as maternal preeclampsia / high blood pressure, preterm premature rupture of membranes, and fetal growth restriction. The predisposing factors for breech presentation in late preterm were advanced maternal age, primiparity, a history of a cesarean section, preterm premature rupture of membranes, oligohydramnios, fetal growth restriction, female sex, and congenital anomaly. The risk factors for neonatal morbidity and mortality in vaginal preterm breech labor were assessed. Neonatal morbidity in a trial of vaginal preterm breech labor associated with maternal obesity, smoking, congenital anomalies, preterm premature rupture of membranes, oligohydramnios, and fetal growth restriction. Third study evaluated whether vaginal breech labor at 32 – 37 weeks is associated with an increased risk of short-term neonatal morbidity or mortality compared to cesarean section. Severe neonatal adverse outcomes (neonatal death, an arterial umbilical pH < 7.00, 5 min Apgar < 4) were not increased after vaginal breech labor. Still, the risk of having a 5 min Apgar < 7 was higher among fetuses with vaginal breech labor than fetuses born by cesarean section. The need for neonatal antibiotic therapy, neonatal intensive care unit, and neonatal respiratory distress syndrome were decreased after vaginal breech labor compared to non-urgent cesarean sections. Lastly, the impact of fetal presentation on neurodevelopmental outcomes in a trial of preterm vaginal labor was examined. The incidences of cerebral palsy, epilepsy, intellectual disability, autism spectrum disorder, attention-deficit/hyperactivity disorder, and speech, visual, and auditory disabilities were evaluated at the age of four years according to the fetal presentation at the time of delivery. No association between a trial of vaginal breech delivery at 24– 32 weeks and neurodevelopmental delay was found. Yet, the risks of visual defects and autism spectrum disorders were higher after late preterm breech labor than among controls who were born in a cephalic presentation. The findings demonstrate that previous results on term breech deliveries could not be fully applied to preterm breech deliveries. Suomessa arviolta 5% syntyy ennenaikaisesti ennen raskausviikkoa 37. Arviolta joka viides ennenaikaisesti syntyvä lapsi on perätilassa syntyessään. Rekisteripohjainen tutkimus selvitti ennenaikaisen perätilasynnytyksen riskitekijöitä ja turvallisuutta Suomessa vuosina 2004–2018. Synnytyksiä, joissa lapsi on ollut syntyessään perätilassa, vertailtiin päätarjontaisiin synnytyksiin. Tutkimus osoitti, että ennenaikaisiin perätilasynnytyksiin liittyy riskitekijöitä ja että riskitekijöiden osuus lisääntyy raskausviikkojen myötä. Raskausviikolla 28–32 perätilan riskitekijöiksi osoittautuivat synnyttäjän raskaudenaikainen korkea verenpaine tai pre-eklampsia, ennenaikainen lapsivedenmeno ja sikiön kasvuhidastuma. Synnyttäjän varttuneempi ikä, ensisynnyttäjyys, aikaisempi keisarinleikkaus, ennenaikainen lapsivedenmeno, lapsiveden vähyys, sikiön kasvuhidastuma, naissukupuoli ja synnynnäiset rakenneviat ennakoivat perätarjontaa raskausviikolla 33–37 tapahtuvissa synnytyksissä. Toisessa osatyössä selvitettiin vastasyntyneen huonoon ennusteeseen liittyviä tekijöitä ennenaikaisissa perätilasynnytyksissä. Vastasyntyneen sairastuvuuden riski oli kohonnut synnytyksissä, joissa synnyttäjä oli ylipainoinen, tupakoi, jos raskautta komplisoi ennenaikainen lapsivedenmeno, lapsiveden vähyys, tai mikäli sikiöllä todettiin kasvuhidastuma tai synnynnäinen rakennepoikkeavuus. Kolmannessa osatyössä vertailtiin raskausviikoilla 32–37 perätilassa alateitse syntyneiden lasten Apgar-pisteitä, napa-arterian pH-arvoa, sairastuvuutta ja kuolleisuutta kiireettömällä keisarinleikkauksella syntyneisiin lapsiin. Vakavan sairastuvuuden riski ei lisääntynyt perätilan alatiesynnytyksessä verrattuna keisarinleikkauksella syntyneisiin. Perätilan alatiesynnytys lisäsi riskiä saada alle seitsemän Apgar-pistettä viiden minuutin iässä, mutta vähensi vastasyntyneen antibiootti- ja tehohoitoja sekä hengitysvaikeusoireyhtymää verrattuna keisarinleikkauksella syntyneisiin. Tutkimuksessa selvitettiin myös vaikuttaako sikiön tarjonta ennenaikaisissa synnytyksissä lapsen neurologiseen kehitykseen neljän vuoden ikäisenä. Perätilasynnytys raskausviikolla 33–37 lisäsi riskiä näön kehityksen ongelmiin ja autisminkirjon sairauksiin. Sen sijaan varhaisemmilla raskausviikoilla perätilasynnytys ei lisännyt lapsen CP-vamman, epilepsian, älyllisen kehitysviiveen, autisminkirjon, ADHD:n, puheen, kuulon tai näön ongelmia verrattuna päätarjonnassa syntyneisiin lapsiin.