Search

In this five-month Swedish field study, we examined losses of nutrients from horse manure over time, in order to examine how regularly manure should be cleared from paddocks in order to minimise the risk of nutrient leaching. Small heaps of manure (400 g) were placed in open cylinders outdoors and samples (five replicates) were taken on 12 occasions from December 2020 to May 2021. The samples were analysed for weight, dry matter content and concentrations of total nitrogen (N), ammonium N, total phosphorus (P), water-extractable P (WEP), potassium (K) and carbon (C). There was a fast decline in P and K concentrations and a strong correlation between accumulated precipitation and losses from the manure into the soil. The mean reduction in total-P was 11 mg P kg−1 manure dry weight per mm accumulated precipitation. Manure N was retained in the manure over the five-month period. In conclusion, this study demonstrated high mobility of P and K, indicating a need for strategies for rapid removal of manure from paddocks. Daily removal of manure from paddocks used year-round would, approximately, save 1.7 kg P and 5.5 kg K per horse per year, which could be recycled to replace non-renewable mineral fertilisers.

Diplomityön tavoitteena oli selvittää julkisissa palvelurakennuksissa peruskorjausten ja uudisrakentamisen jälkeen esiintyviä vaurioita ja muita haittatekijöitä sekä näiden ̶ tässä työssä yhteisnimityksellä ”ongelmatekijät” kutsuttujen tekijöiden ̶ mahdollista havaitsemista peruskorjausta ennen tehdyissä kuntotutkimuksissa. Lisäksi tarkasteltiin havaittujen ongelmien syitä sekä ongelmien ennaltaehkäisemiseksi ja poistamiseksi annettuja toimenpide-ehdotuksia. Tutkimusaineistona oli Helsingin kaupungin ylläpitämä sähköinen huoltokirjapankki Helsingin kaupungin Tilakeskuksen hallinnoimista 2007-2016 peruskorjatuista ja uusista julkisista palvelurakennuksista. Tutkimuksen mukaan kuntotutkimustarpeita oli ilmennyt 45%:ssa tarkastelluista palvelura-kennuksista. Peruskorjattujen rakennusten yleisimmät ongelmatekijät olivat ilmanvaihto-ongelmat (29 % peruskorjatuista rakennuksista), kosteus- ja mikrobivauriot (24 %) ja epä-puhtauksien kulkeutuminen (21 %). Uudisrakennuksissa yleisimmät ongelmatekijät olivat kosteus- ja mikrobivauriot (24 % uusista rakennuksista), ilmanvaihto-ongelmat (19 %) ja kosteusvaurioriski (19 %). Peruskorjauksessa korjaamattomiksi jääneitä ongelmatekijöitä arvioitiin olevan noin 6 % korjauksen jälkeen havaituista ongelmista. Arvioon liittyi kuitenkin paljon epävarmuutta ja vanhoja, aiemmin todettuja, ongelmia saattaa olla rakennuksissa arvioitua enemmän. Ilmanvaihto-ongelmia olivat aiheuttaneet järjestelmien virheelliset painesuhteet sekä huoltoon ja automaatiojärjestelmään liittyvät puutteet. Kosteus- ja mikrobivaurioita peruskorjattuihin rakennuksiin olivat aiheuttaneet vanhat, kosteusteknisesti heikosti toimivat, rakenteet yhdessä alipaineisen ilmanvaihdon ja rakenteiden epätiiviyden kanssa. Uudisrakennuksissa kosteus- ja mikrobivauriot liittyivät pääosin rakennuskosteuteen, mutta osin myös rakenteiden välisten liitosten epätiiviyteen., The master’s thesis was made for The City of Helsinki Real Estate Department´s Premises Centre. It concerns damage in structures and other issues (together called problem makers) in buildings found in condition surveys of public service buildings renovated or built between 2007–2016. The work was based on information in electrical service books of the City of Helsinki. The aim of the thesis was to find out what are the most common issues found in new and renovated buildings. The second aim was to find out if the issues found after renovation had been found in previous condition surveys before the renovation? The demand for condition surveys after the renovation was found in 45 % of both new and renovated buildings. The most common issues in renovated buildings were ventilation problems (29 % of renovated buildings), moisture and mold damage (24 %) and pollutant emanation (21 %). In new buildings the most common issues were moisture and mold damage (24 % of new buildings), ventilation problems (19 %) and damage risk (19 %). Approximately 6 % of issues found after renovation were known before the renovation process. There were some limitations in the study and therefore the number of previously reported issues might be greater than estimated. Problems discovered in ventilation were caused by wrong pressure levels as well as deficiencies concerning maintenance and building automation system. Moisture and mold damage in renovated buildings were caused by structural deficiencies. In new buildings moisture and mold problems were caused by insufficient moisture control during the construction.

Peruskorjattu koulurakennus säädettiin koeluonteisesti ulkoilmaan nähden 5-7 Pa ylipaineiseksi koneellisen ilmanvaihdon avulla. Taustalla oli ajatus estää rakenteiden epäpuhtauksien pääsy sisäilmaan epätiiviiden rakenneliitosta kautta. Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella tavoitellun ylipaineisuuden toteutumista sekä ylipaineistuksen vaikutusta rakenteiden kosteustekniseen toimintaan. Tavoiteltu ylipaineisuus toteutui käytännössä jonkin verran vaihtelevasti. Sisäilman kosteuslisän ollessa pieni ylipaineisuus ei aiheuttanut rakenteille kosteusrasitusta kenttämittauksissa tai laskennallisessa tarkastelussa., A renovated school building was adjusted to have a positive pressure of 5-7 Pa compared to outdoor air by means of mechanical ventilation. This was an experiment to prevent access of structural impurities to indoor air through air leaking junctions. The aim of the thesis was to study if the positive pressure was fulfilled as planned and what was its effect on moisture performance of structures. Positive pressure was fulfilled with slightly varying success. As moisture addition of indoor air was negligible, positive pressure did not cause moisture stress for structures in field measurements or in computational examination.

Diplomityön tavoitteena oli selvittää kirjallisuuskatsauksella puumateriaalien vaikutuksia mitattuun ja koettuun isäympäristön laatuun sekä tutkia kenttäkokein ilmanvaih-dossa käytetyn ulkoilmavirran määrän vaikutusta sisäilman laatuun. Kenttäkokeet tehtiin kolmessa puurakenteisessa koerakennuksessa, joiden rakennusmateriaalit erosivat toisistaan. Kenttäkokeita varten koerakennuksien IV-koneisiin mitoitettiin ulkoilmavirralle kolme tasoa: 0,5, 1,0 ja 2,0 l/s/m2. Sisäilman laatua tutkittiin sekä mittaamalla kemiallisia ja fysikaalisia olosuhteita että arvioimalla ilmanlaatua aistinvaraisesti vapaaehtoisista osallistujista koostuneen hajupaneelin toimesta. Kokeissa käytetyt koerakennukset sijaitsivat Espoon Otaniemessä, ja kokeet suoritettiin talven ja kevään 2016 aikana. Sisäilmamittaukset toteutettiin jatkuvatoimisilla online-mittauksilla sekä keräämällä ilmanäytteitä Tenax TA-adsorbentteihin. Online-mittauksilla kerättiin dataa pidemmältä aikaväliltä eri ilmanvaihtotasoilla. Huomion kohteena olivat koerakennuksien lämpötila ja suhteellinen kosteus sekä TVOC (total volatile organic coumpounds)-, formaldehydi- ja hiilidioksidipitoisuudet. Ilmanäytteillä tutkittiin tarkemmin sisäilman yksittäisiä VOC-yhdisteitä ja niiden pitoisuuksia. Aistinvaraisen arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, kuinka mitatut epäpuhtauspitoisuudet korreloivat ihmisten kokeman sisäilman laadun kanssa. Aistinvarainen arviointi toteutettiin soveltamalla valmisteilla olevaa ilmanlaadun aistinvaraista arviointia käsittelevää ISO 16000-30-standardia. Sisäilmamittauksien tuloksissa oli joitain eroavaisuuksia online-mittauksien ja ilmanäytteiden välillä. Online-mittauksissa TVOC-pitoisuudet pysyivät kaikilla ulkoilmavirroilla alle 200 μg/m3, joka alittaa selvästi Asumisterveysasetuksessa annetun toimenpiderajan 400 μg/m3. Ulkoilmavirran määrällä ei havaittu olevan suurta vaikutusta sisäilman TVOC-pitoisuuteen lukuun ottamatta hirsirakenteista koerakennusta, jossa pitoisuus pieneni ulkoilmavirran ka, The aim of this study was to find out the effects of wooden construction materials on indoor environment with literature research and examine the influence of ventilation rates on indoor air quality in three differing wooden test houses located in Espoo. The experiment in the test houses included three different outdoor airflow rates: 0,5, 1,0 and 2,0 l/s/m2. Concentrations of indoor air pollutants and physical conditions in the test houses were measured using continuous online-measurements and Tenax TA adsorbent tubes for air sampling. In addition, the air quality in the test houses was assessed by sensory panel in order to explore the correlation between measured and perceived indoor air quality. The online-measurements monitored continuously temperature and relative humidity in the test houses and the indoor air concentrations of total volatile organic compounds, formaldehyde and carbon dioxide. Tenax TA air samples provided information about individual volatile organic compounds. The sensory panel assessed the air quality using continuous acceptability scale and the sensory assessment was based on the draft of ISO/CD 16000-30: Sensory testing of indoor air -standard. The results of the measurements varied between the online-measurements and the Tenax TA air samples. TVOC-concentrations of the online-measurements maintained on the low level, under 200 μg/m3, on all ventilation rates and the influence of the outdoor airflow rate on the concentrations was slight and the concentrations rather followed the indoor air temperature of the test houses. TVOC-concentrations from the air samples were under 200 μg/m3 in two of the test houses but in the log-constructed test house TVOC-concentrations were between 500-1500 μg/m3 depending on the outdoor airflow rate. TVOC-concentration decreased in all of the test houses when the airflow rate was increased from 0,5 to 1,0 l/s/m2 but when the airflow rate was increased to 2,0 l/s/m2 its effect diminished. In the sensory assessm

Suuren toimistokiinteistön työtiloista (11 kpl) mitattiin sisäilman mikrobilaskeumien lajistoa ja resistenssejä homeeenesto kemikaaleille, toksiineja tuottavia mikrobeja pölyissä ja rakenneavausnäytteissä; sisäpölyn toksisuutta ja sisäilmasta tiivistetyn veden toksisuutta, sekä monitoroitiin sisäilman 24/7 hengitettäviä hiukkasia (PM2.5, PM10), ilman painetta, lämpötilaa, suhteellista kosteutta sekä formaldehydiä, hiilidioksidia ja VOC aineita. Tavoitteena oli saada mittaustietoa niistä tekijöistä jotka ovat yhteydessä hyvinvointihaittaan. Tulokset osoittivat, että jokainen tutkittu, ongelmainen huone oli yksilöllinen mikrobiston, toksisuuksien, kemiallisten ja fysikaalisten parametrien suhteen, ja että useat 24/7 mitatut parametrit osoittivat viikkorytmiin, vuorokauden aikaan, tunti- tai jopa minuuttirytmiin kytkettyä syklisyyttä.