Search

Tässä raportissa tarkastellaan kansalliseen ja kansainväliseen kirjallisuuteen pohjautuen sitä, kuin- ka yksilöiden ja ryhmien urasuunnittelutaidot vahvistuvat eri elämänvaiheissa ja konteksteissa. Lisäksi kuvataan sitä, millaisilla julkisilla ja yksityisillä palveluilla voidaan tukea urasuunnittelutaitojen kehittymistä. Urasuunnittelutaidot nähdään monitahoisina, metakognitiivisina koko elämän ajan rakentuvina kompetensseina, joita yksilö kehittää vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa. Raportissa tarkastellaan eri maiden urasuunnittelutaitojen viitekehyksiä ja kootaan yhteen kansallisten ja kansainvälisten arviointien sekä kehittämishankkeiden kautta havaittuja urasuunnittelutaitojen osatekijöitä, jotka ovat osoittautuneet merkityksellisiksi riippumatta kansallisesta kontekstista tai ohjauspalvelujen järjestämistavoista. Tarkastelussa huomioidaan se, millaisessa yhteiskunnallisessa ja sosiokulttuurisessa kontekstissa viitekehykset on laadittu, ja arvioidaan, miltä osin esitetyillä viitekehyksillä voisi olla yhtymäpintaa Suomen kansalliseen kontekstiin. Lisäksi ra- portissa tarkastellaan ja arvioidaan sitä, millaisin eri menetelmin urasuunnittelutaitojen lähtötasoa ja kehittymistä voidaan mitata, millaisia nämä mittarit ovat tai voisivat olla ja mihin niillä pyritään. Raportti sisältää konkreettisia ehdotuksia urasuunnittelutaitojen viitekehyksen kehittämisen tueksi Suomessa. Tämä raportti on laadittu osana KEHA-keskuksen toteuttamaa Urasuunnittelutaitojen edistämishanketta. Hanke pohjautuu Elinikäisen ohjauksen strategian 2020–2023 tavoitteisiin sekä Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen (2020) linjauksiin. Elinikäisen ohjauksen valtakunnalliseen kehittämiseen on saatu EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitusta Suomen kestävän kasvun ohjelman perusteella.

nonPeerReviewed

nonPeerReviewed

nonPeerReviewed

nonPeerReviewed

nonPeerReviewed

nonPeerReviewed

nonPeerReviewed

nonPeerReviewed

nonPeerReviewed

nonPeerReviewed

nonPeerReviewed

nonPeerReviewed

nonPeerReviewed

Training programs for career practitioners continue to increase in both quantity and quality. For example, international opportunities for those interested in career development facilitator training have increased substantially during the past decade. In this chapter we provide highlights of these developments as they have occurred throughout the world. The chapter details the substantial variability that exists regarding the training career practitioners receive. Finally, we make recommendations regarding minimal training standards and the need for more uniform language within our profession. peerReviewed

Puheenvuoro tarkastelee Ohjaamojen kehittämistä eurooppalaisten elinikäisen ohjauksen periaatteiden, suuntaviivojen sekä EU:n koulutus-, työvoima- ja nuorisotakuun tavoitteiden näkökulmasta. Tarkasteltavina teemoina ovat muun muassa kansalaiskeskeisyys, osallistava lähestymistapa, palvelujen saatavuus ja tasa-arvoisuus sekä sidosryhmien osallisuus sekä suunnittelussa että sopimuksiin perustuvissa paikallisissa ratkaisuissa. Eurooppalaisessa kontekstissa Ohjaamot ovat toimiva esimerkki monihallinnollisesta poliittisesta päätöksenteosta, monialaisista paikallisista ratkaisuista sekä moniammatillisesti toimivista palveluprosesseista. nonPeerReviewed

This bibliography contains citations from publications or papers presented at professional meetings concerning the use of information and communication technology in the delivery of counseling and career interventions based on work completed at Florida State University and other organizations in various locations. Topics have evolved over time and include computer-assisted career guidance systems, career information delivery systems, assessment, information, distance counseling, social media, research and evaluation, ethical issues, and professional standards. The bibliography is organized by publication year and then author in reverse chronological order by date in order to highlight most recent publications first. nonPeerReviewed

nonPeerReviewed

Opiskelijoiden hyvinvoinnin, toimijuuden ja resilienssin vahvistamiseksi on Resilienssi ja tulevaisuususko RETU-hankkeessa (ESR, 2018–2020) kehitetty digitaalinen palvelutarpeen arviointiväline CREAR (https://crear.fi/). Se on tarkoitettu varhaisen tunnistamisen työkaluksi ohjaus-, opetus- ja opiskeluhuollon asiantuntijoille sekä muille tiedotus-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden ammattilaisille. CREAR auttaa tunnistamaan hyvinvointiin ja elämänhallintaan vaikuttavia tekijöitä ja sen avulla saadaan nopeasti ja luotettavasti kokonaisvaltainen kuva ihmisen sen hetkisestä tilanteesta. Tuloksen perusteella arvioidaan tuen tarve. Tässä käsikirjassa esitellään CREAR-arviointiväline sekä sen erilaiset käyttötilanteet ja soveltamistavat. Lisäksi kerrotaan arviointivälineen kehitystyön taustalla olevasta tutkimuksesta ja teoreettisesta mallinnuksesta. Julkaisussa on myös kuvattu ohjaukselle ja neuvonnalle kansallisesti ja kansainvälisesti asetettuja tavoitteita sekä sitä, miten viimeaikaiset koulutus- ja työmarkkinapoliittiset linjaukset vaikuttavat ohjauksen asemaan ja kehittämiseen ja monikanavaisten ohjauspalveluiden yhdenvertaiseen saavutettavuuteen maassamme lähivuosina. Julkaisu edesauttaa CREAR-arviointivälineen käyttöönottoa ja integroitumista osaksi ohjaus-, opetus- ja opiskelijahuollon arkea oppilaitoksissa sekä muiden neuvonta- ja ohjauspalveluiden asiakastyötä Suomessa. nonPeerReviewed

nonPeerReviewed

Ohjausalan ammattilaisten pätevyys on yksi viidestä Euroopan unionin jäsenmaiden hyväksymistä elinikäisen ohjauksen kansallisista laatukriteereistä. Suomessa perusopetuksessa ja toisella asteella toimivien ohjaajien kelpoisuudet on määritelty lainsäädännössä. Suomessa ohjaajien koulutus on käynnistetty osana peruskoulu-uudistusta 1970-luvulla. Lukioiden ja ammatillisen koulutuksen ohjaajien koulutus käynnistettiin 1980- luvulla. Vuonna 1998 opinto-ohjaajien kelpoisuus yhtenäistettiin opetushenkilöstön kelpoisuuksia koskevassa asetuksessa. Tähän raporttiin on koottu yhteenveto opinto-ohjaajien koulutusmäärästä Suomessa vuosina 1971-2020. Viidenkymmenen vuoden aikana yli 6000 opiskelijaa on hankkinut opinto-ohjaajan kelpoisuuden. Vuonna 2020 opinto-ohjaajien suomenkielistä koulutusta järjestetään kahdessa yliopistossa ja viidessä ammattikorkeakoulussa. Opinto-ohjaajien ruotsinkielistä koulutusta on toteutettu viimeksi vuonna 2012 Åbo Akademissa.

This paper summarises how countries participating in the ICCDPP symposium are innovating and addressing change in career development practice and policy. Some innovations are concerned with the development and implementation of guidance policies while others focus on new ways to design and organise the career development services and innovations. nonPeerReviewed

Raportissa jatketaan aiemmin aloitettua elinikäisen ohjauksen alueel- lisen koordinaation tarkastelua. Empiirinen aineisto koostuu kyselyai- neistosta, johon ovat vastanneet alueelliset ryhmät. Aineiston perus- teella ELO-ryhmien toiminta näyttää kokonaisuutena vakiintuneen alueilla ja ryhmien edustajat ovat sitoutuneita alueellisen toiminnan kehittämiseen. Keskeisenä haasteena on ELO-ryhmien erilaiset toi- mintaedellytykset alueilla ja ohjaushenkilöstön täydennyskoulutuksen kansallinen koordinaatio. Haasteena on alueellisen ohjauksen yhteis- työn koordinaatio tulevan maakuntauudistuksen edetessä, ja osa ryhmistä on jo integroinut ohjauksen yhteistyön kehittämisen valmis- teilla oleviin hallintorakenteisiin. Aineiston perustella näyttää, että on tarve valtakunnalliselle kokoavalle yhteistyölle tieto- ja viestintätekno- logian käytön kehittämiselle sekä asiakastyössä, tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kokonaisuuden mallintamisessa ja toiminnan kehit- tävässä arvioinnissa.

peerReviewed

nonPeerReviewed

This chapter describes the work undertaken by European Lifelong Guidance Policy Network, ELGPN during 2007-15, including the progress of lifelong guidance policy adaptation and implementation processes of the member countries at national, regional and local levels. In an evaluation of ELGPN’s work, members report that participation in the Network enriched their awareness of possible responses to common challenges and given them fresh perspectives and new insights into their national provision. A key strength of the Network was the strong ownership of its activities expressed by the national delegations. ELGPN member countries stress the importance of continuing structured European co-operation between the EU member-states, the Commission and the European authorities responsible for educational, employment and social policies. peerReviewed

nonPeerReviewed