Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää toiseuden kokemuksen vaikutusta tiedontarpeiden sisältöihin ja niiden artikulointiin. Tutkimuksen tavoitteena on myös lisätä ymmärrystä siitä miten sosiaalinen vetäytyminen vaikuttaa tiedon jakamisen tapoihin osana yksilöiden informaatiokäyttäytymistä. Empiirisenä aineistona hyödynnettiin Ylilauta.org-sivuston Hikikomero-keskusteluryhmää, joka on sosiaalisesti vetäytyneiden henkilöiden oma keskustelufoorumi. Tutkimuksessa haettiin vastauksia kolmeen keskeiseen kysymykseen: 1) Mihin asioihin kohdistuvia tiedontarpeita voidaan tunnistaa sosiaalisesti vetäytyneiden henkilöiden viesteistä, joita he lähettävät Hikikomero-keskusteluryhmään? Millä tavoin sosiaalinen vetäytyminen ja toiseuden kokemukset näyttäytyvät tiedontarveartikulaatioissa? 2) minkä tyyppistä tietoa Hikikomero-keskusteluryhmästä etsitään ja mikä on vertaistuen merkitys Hikikomero-keskusteluryhmässä? ja 3) millaisia yhteisöllisiä tiedon jakamisen piirteitä sosiaalisesti vetäytyvien henkilöiden keskusteluryhmässä voidaan havaita ja kuinka toiseus ilmenee Hikikomero-keskusteluryhmän osallistujien jakamissa näkemyksissä ja kokemuksissa? Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui Elfreda Chatmanin ”pienen maailman” ja normatiivisen käyttäytymisen teorian sekä Reijo Savolaisen elämäntapaa tiedonhankinnan ohjaajana koskevan teoreettisen jäsennyksen avulla. Tutkimusstrategia perustui sosiaalisen konstruktionismin metateoriaan ja hermeneuttiseen lähestymistapaan, joka avulla tutkittavaa ilmiötä analysoitiin. Analyysimenetelminä on käytetty sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista sisällönanalyysiä. Tutkimusaineistoon sisältyi yhteensä 446 Hikikomero-keskusteluryhmän viestiketjua, joissa oli yhteensä 6910 keskusteluryhmäviestiä, jotka oli kirjoitettu 20.2.2011 -13.9.2013 välisenä aikana. Analyysissä tunnistettiin yhteensä erilaista 1041 tiedontarvetta, jotka jaoteltiin aihepiirien perusteella 12 tiedontarveryhmään. Kolme suurinta tiedontarveryhmää olivat 1) raha, toimeentulo, asuminen ja arjen askareet (18,4 %), terveys ja sairaus (15,4 %) sekä sosiaalinen vetäytyminen ja hikikomori-ilmiö (10,3 %). Kvalitatiivisessa sisällönanalyysissä havaittiin toiseuden ilmenevän esitettyjen tiedontarpeiden aihepiireissä ja esitettyjen kysymysten näkökulmavalinnoissa. Havaitut tiedontarpeet jaoteltiin autenttisiin, johdettuihin, reaktiivisiin ja täsmentäviin tiedontarpeisiin. Viestiketjuissa syntyy uusia tiedontarpeita, jotka muotoutuvat keskustelun myötä. Vertaistuki on tärkeää sosiaalisesti vetäytyneille ja Kokemus samanlaisen toiseuden jakamisesta voi vaikuttaa siihen että keskusteluryhmässä jaettua tietoa pidetään luotettavana Samanlaisen toiseuden kokemus ja sen eksplikointi keskusteluryhmässä yhdisti osallistujia ja rohkaisi näin jakamaan omia tuntemuksiaan ja turvautumaan keskusteluryhmän muilta osallistujilta saatavaan informaatioon. Vertaistuen lisäksi ryhmästä etsittiin usein toimintaa ohjaavaa tai päätöksenteon tueksi tarvittavaa tietoa aihepiireistä, joissa ryhmän keskustelijat jakoivat samanlaisen toiseuden kokemuksen. Keskusteluviestejä analysoitaessa havaittiin myös, että eräissä tapauksissa keskusteluryhmässä esitetyt kysymykset ja niihin saadut vastaukset representoivat yhteiskunnan normien ja arvojen vastaisia näkemyksiä. Tähän kategoriaan kuuluvaa informaatiota kutsutaan tutkimuksessa disnormatiiviseksi informaatioksi. Keskusteluryhmän toiminnassa ei havaittu selvää pyrkimystä yhteisöllisen tiedon muodostukseen vaan pikemminkin kyse oli yksilölähtöisen tiedontarpeen tyydyttämiseen pyrkivästä tiedon jakamisesta. Tiedon jakamista tarkasteltaessa keskusteluryhmän käyttäytymisessä oli kuitenkin havaittavissa eräitä ryhmäajattelun piirteitä, kuten ryhmän ulkopuolisten sterotypisointi ryhmän omat ajatusvahdit, toisinajattelijoiden painostus ja itsesensuuri. Tutkimus osoitti, että toiseus ja elämäntapa ovat keskinäisessä vuorovaikutussuhteessa ja ne vaikuttavat tapoihin, joilla sosiaalisesti vetäytyneet ilmaisevat tiedontarpeistaan ja jakavat tietoa muille internetin keskusteluryhmässä. Hikikomero-keskustelupalsta muodosti sosiaalisesti vetäytyneille henkilöille virtuaalisen ”pienen maailman”, jonka yhteisenä nimittäjänä oli samanlaisen toiseuden kokemus. The study examines the impact of otherness on information needs and their articulation among socially withdrawn people. The study also aims at deepening our understanding about how social withdrawal impacts on information sharing as a mode of individuals´ information behavior. The empirical material used in this study was collected from Hikikomero, a Finnish online discussion group, which is part of the Ylilauta.org. discussion board. Hikikomero is a forum dedicated to socially withdrawn people. The three main research questions were: 1) How do the experiences of otherness and social withdrawal manifest themselves in messages sent to the Hikikomero discussion group and how do they affect the articulation of information needs 2) What kind of orientation and practical information was sought from the Hikikomero discussion group and what is the significance of peer support in the discussion group for socially withdrawn people?, and 3) What kinds of features of collaborative information sharing can be identified in the messages written by socially withdrawn people, and how are the experiences of otherness reflected in the opinions in the socially withdrawn people’s discussion group, and how does otherness occur in the opinions and experiences shared within the discussion group? The theoretical framework of the study draws on Elfreda Chatman’s construct of “small world”, normative behavior theories, and Reijo Savolainen’s model of everyday life information seeking. The research strategy makes use of the ideas of social constructionism and hermeneutics. The empirical analysis is based on qualitative and quantitative content analysis. The empirical data consist of 446 discussion threads containing 6,910 messages posted to the Hikikomero discussion forum. The empirical analysis identified 12 main categories of information need topics. The three most frequent categories were 1) economic problems, livelihood, housing and everyday life chores (18.4 %), 2) health and sickness (15.4 %), and 3) social withdrawal and the hikikomori phenomenon (10.3 %). The qualitative analysis revealed that that otherness manifests itself in the themes of information needs and in the ways in which questions are articulated. The observed information needs were categorized into authentic, derived, reactive, and focusing information needs. It was found that, in the discussion groups, new information needs come to exist as the online conversation goes on, and new information needs arise in the discussion forum. It also appeared that the experiences of sharing similar otherness may increase the perceived reliability of information available in the messages written by the participants. Sharing the experience of similar otherness through the messages posted by the participants may unite them as a group and encourage them to share their own feelings and resort to information given by the other participants of the discussion group. In addition to peer support, guidance and information for decision-making was often sought in areas in which the participants shared the experience of similar otherness. The empirical findings indicate that, in some cases, the questions asked and the answers provided by the participants represented norms and values not found acceptable in society. This kind of information was termed disnormative. The findings indicate that there is no genuine collaborative knowledge formation in the Hikikomero discussion group. Instead, in most cases, information was just shared within the group when answers were provided to questions posed by individual participants. The study revealed some features of groupthink behavior, e.g. stereotyping outsiders, control of thoughts, pressure of dissidents, and self-censorship. According to this study, otherness and the way of life interact, and both have an effect on the information seeking process. The Hikikomero discussion forum functioned as a virtual “small world” for the socially withdrawn individuals, and the experience of similar otherness was the main common factor among these people.