Search

Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiolle on asetettu paljon odotuksia niin palveluiden laadun, saavutettavuuden kuin tehokkuuden osalta. Asiakas- ja potilastietojärjestelmiltä odotetaan paljon tavoitteiden saavuttamiseksi. Asiakastietojärjestelmät ovat laajasti käytössä sosiaalialalla, mutta niiden käyttöä työvälineenä ja niiden avulla saavutettuja hyötyjä on tutkittu ammattilaisten näkökulmasta vain vähän. Keväällä 2019 kartoitettiin ensimmäistä kertaa valtakunnallisesti sosiaalialan ammattilaisten käyttäjäkokemuksia asiakastietojärjestelmistä. Tässä artikkelissa kuvataan kyselytutkimuksen toteutus ja tulokset eniten käytettyjen tuotemerkkien osalta. Tutkimus toimii pilottina vuonna 2020 toteutettavalle sosiaalialan ammattilaisten käyttäjäkokemuskyselylle, joka on osa valtakunnallista Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien seurannan ja arvioinnin hanketta (STePS 3.0). Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2019 sähköisellä kyselyllä, joka pohjautui lääkäreille ja hoitajille aiemmin toteutettuihin käyttäjäkokemuskyselyihin. Sosiaalialan kyselyn teemoina olivat tekninen toimivuus, käytettävyys, tuki asiakastapauksen hahmottamiselle ja oman työn hallinnalle, yhteistyö ja tiedonkulku sekä järjestelmien hyödyt ja haitat. Aineisto koostui 1145 eri tehtävässä ja toimintaympäristössä toimivan sosiaalialan ammattilaisen vastauksista. Tätä artikkelia varten aineistosta on analysoitu vastaajien eniten käyttämien asiakastietojärjestelmien tuotemerkkien osalta joukko edustavia väittämiä kyselyn eri teema-alueista. Kaikkien asiakastietojärjestelmien kouluarvosanojen keskiarvo oli 6,7. Asiakastietojärjestelmiä pidettiin teknisesti vakaina ja toimivina, mutta arviot tiedonkulussa ja monialaisen yhteistyön tuessa, asiakkuuksien hallinnassa ja asiakkaasta saatavan kokonaiskuvan hahmottamisessa tietojärjestelmissä olivat varsin kriittisiä. Käyttäjien kokemuksia tutkimalla on mahdollista saada arvokasta tietoa asiakastietojärjestelmien kehittämisen ja suunnittelun tueksi. Jatkotutkimuksen aiheena on yksityiskohtaisempia ja fokusoidumpia analyysejä laajasta kyselytutkimusaineistosta muun muassa eri vastaajajoukkojen osalta., Digitalization of social and health care comes with many expectations regarding the quality of services, accessibility and efficiency. Central tools are client and patient information systems. Client information systems are widely used in social services, but little research on their use and benefits from the professionals’ perspective has been conducted. Social care professionals’ user experiences on client information systems were collected nationwide in Finland in spring 2019 for the first time. This article describes the implementation of the survey and results for the most used systems. This study acts as a pilot study for a similar survey in year 2020 included in a nationwide project to monitor and evaluate social and health care information systems in Finland (STePS 3.0). The data was collected in spring 2019 through an electronic questionnaire that was based on previous user experience surveys on physicians and nurses. The themes of the survey were technical functioning, usability, support for perceiving the client case as a whole and managing own work, collaboration and flow of information, as well as the benefits and disadvantages of the systems. The data includes responses from 1145 professionals working in different roles and environments in social services. For this article, a set of representative statements from each theme were analyzed for the most used client information systems among respondents. The mean of the grade point averages for all client information systems was 6.7. The systems were considered to be technically stable and functional, but evaluations of collaboration and the flow of information, time management, and perceiving the client’s network in the systems were quite critical. Valuable information to support the development and design of client information systems can be gained by studying users’ experiences. Further studies will include more detailed and focused analyzes of this extensive survey data, for example, on different groups of respondents.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli validoida mittari, jolla arvioidaan ammattikorkeakouluopiskelijan osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) sähköisten palveluiden kehittämisessä. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata ammattikorkeakouluopettajien näkemystä siitä tiedosta, taidosta ja osaamisesta, jota ammattikorkeakoulun sote-opiskelijoiden, informaatioteknologian (IT) insinöörien ja IT-liiketalouden opiskelijoiden sekä liiketalouden-opiskelijoiden tulee osata soten sähköisten palvelujen kehittämisestä valmistuttuaan ammattikorkeakoulusta. International Medical Informatics Association (IMIA) on laatinut suosituksen soten tiedonhallinnan biomedicine and health information (BMHI) opetussuunnitelmasta ja sitä sekä palvelumuotoiluosaamiskuvauksia oli käytetty viitekehyksenä laadittaessa opiskelijoiden osaamisen mittaria, jota nyt suomalaiset, virolaiset ja latvialaiset opettajat (n = 17) asiantuntijaryhmänä arvioivat. Mittari oli englanninkielinen. Arviointi tapahtui 4-portaisella Likert-asteikolla ei tärkeä – tärkeä ja ei soveltuva – soveltuva. Niistä laskettiin koko lomakkeen sisällön luotettavuusindeksi (S-CVI/Ave) ja osaamislausekohtaiset sisällönluotettavuusindeksit (I-CVI), joiden hyväksymisrajaksi määriteltiin 0,80 kirjallisuuden mukaan. Kyselyn 82 osaamislauseesta jäi opettajien arvioinnin jälkeen 35 osaamislausetta kuvaamaan opiskelijoiden tarvittavaa osaamista. Koko mittarin tärkeys (S-CVI/Ave) oli ensin 0,84 ja lauseiden vähennyksen jälkeen 0,94. Soveltuvuuden luotettavuusindeksi (S-CVI/Ave) oli ensin 0,72 ja vähennyksen jälkeen 0,91. Monialaisen vastaajaryhmän näkemykset osaamislauseiden tärkeydestä ja soveltuvuudesta oman alan opiskelijoille vähensivät erityisesti soveltuvuuden osalta osaamislauseita. Tutkimus osoittaa, että opettajat eivät vaadi yhtä laajaa osaamislauseiden määrää kuin kansainväliset suositukset esittävät. Mittarin validointia jatketaan selvittämällä kansallisesti ammattikorkeakoulujen opettajien näkemyksiä kandidaattitason opiskelijoiden osaamisen tarpeesta., The purpose of this study was to validate a measurement tool to evaluate the competence of students at the University of Applied Sciences (UAS) in the development of digital health and social care services. The aim of this study was to describe the view of UAS teachers regarding the knowledge, skills and competences that all UAS social and health care students, information technology (IT) engineers, business and business economics students need to know about developing digital services after graduation. The International Medical Informatics Association (IMIA) has drawn up recommendations for the biomedicine and health information (BMHI) curriculum, and the service design skills descriptions had been used as a reference framework for assessing the competence of students that is now evaluated by Finnish, Estonian and Latvian teachers in an expert group (n = 17). The evaluation took place on a four-step Likert scale, from unimportant to important, as well as unsuitable to suitable. The measurement tool was in English. These included the sum of the content validity index of the entire form (S-CVI/Ave) and the competence content-validity indexes (I-CVI), whose acceptance limit was determined by 0.80 acording to the literature. After the evaluation, 82 competence sentences were omitted from 35 competence sentences to describe the students’ competence. The importance of the S-CVI/Ave was initially 0.84, and after removing the sentences, it was 0.94. The S-CVI/Ave was initially 0.72, and after removal, it was 0.91. The multidisciplinary team assessed the importance and suitability of the students’ competences in their own fields, which reduced the number of competence sentences based on the content validity index. Consequently, this research demonstrates that teachers do not require the same broad range of expertise as stated by international recommendations. The validation of the measurement tool will be continued by studying the views of the teachers of University of Applied Sciences at national level on the need for competence of students at the Bachelor level.