Search

Hämeenlinnan Evolla Valkea-Kotisen ympäristön yhdennetyn seurannan (YYS) alueella on tehty vuodesta 1987 lähtien tiivistä ja monipuolista ekosysteemin tutkimusta ja seurantaa. Valkea-Kotisen alue kuuluu YK:n Euroopan Talouskomission (UNECE) ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevan yleissopimuksen alaiseen seurantaohjelmaan, missä seurataan ja ennustetaan erityisesti kaukokulkeutuvien ilmansaasteiden sekä muiden ympäristömuutosten (mm. ilmastonmuutoksen) pitkän aikavälin vaikutuksia ekosysteemeihin. Valkea-Kotisen alue kuuluu myös Suomen pitkäaikaisen ekologisen tutkimuksen verkostoon (FinLTSER), ja on ollut sen myötä tarkastelualueena Suomen luonnon tuottamien ekosysteemipalvelujen haavoittuvuutta ja ihmisen sopeutumismahdollisuuksia selvittäneessä Euroopan Unionin Life+ -ohjelman VACCIA-hankkeessa vuosina 2009–2011. Eri tutkimuslaitosten ja yliopistojen tiiviillä yhteistyöllä Valkea-Kotisen YYS-alueelta on kertynyt yli 20 vuoden ajalta kansainvälisesti mittava ja tieteellisesti arvokas tutkimus- ja seuranta-aineisto ekosysteemin eri osa-alueilta. Tässä julkaisussa esitetään, millaisia vaikutuksia ja pitkäaikaismuutoksia ilman epäpuhtauslaskeuma sekä ilmaston vaihtelut ovat aiheuttaneet Valkea-Kotisen alueen metsien tilaan, veden laatuun ja vesieliöstöön, sekä maaperään ja pohjaveteen. Lisäksi arvioidaan, kuinka alueen ilmasto sekä ilman epäpuhtauskuormitus tulevat muuttumaan tulevaisuudessa, ja millaisia vaikutuksia niillä tulee olemaan alueen eri ekosysteemeille.

ERA-Nets are networks of research funding organizations with the aim of promoting the creation of jointly coordinated and funded research programmes. Developing the European Research Area (ERA) and ERANets as an instrument of networking research funders are one part of the implementation of the Lisbon strategy to combine resources of different Member States and to improve the coordination and focus ofresearch and innovation activities in Europe. In planning and carrying out joint calls ERA-Nets have gained experience, responded to numerous challenges and developed good practices. This report analyses experiences of the environmental ERA-Nets in the process of preparation and implementation of the transnational calls, and based on this experience draws ”good practices” for the transnational calls, that future ERA-Nets do not have to ”invent the wheel” when planning their joint calls. The report continues the series of two previous reports on management of transnational calls, carried out by the Finnish Environment Institute under SKEP ERA-Net. The report contains general recommendations for each step of the process and typology of the ERA-Nets with specific recommendations depending on a type of funding network. These recommendations and good practices of the environmental ERA-Nets can be used for planning of the future joint calls of the ERA-Nets and to further develop and enhance joint collaboration between funding agencies and researchers of the EU Member States.

Riippumaton kuusijäseninen kansainvälinen asiantuntijapaneeli arvioi SYKEn tutkimustoimintaa ja asiantuntija-palveluita marraskuussa 2008. Työssään se hyödynsi saamiansa taustamateriaaleja ja tekemiänsä kysely- ja haastatteluaineistoja. Arviointipaneelin mukaan SYKE on aktiivinen ja elinvoimainen laitos. SYKEn menetelmälliset vahvuudet ovat laitoksen kehittämissä tieteellisissä lähestymistavoissa ja työkaluissa, jotka pohjautuvat sen laajoihin ympäristötietovarantoihin. Panelistien keskeisimmät suositukset liittyvät tutkimuksen ja asiantuntijapalveluiden organisatoriseen jakoon, operatiivisiin 24/7-palveluihin, neuvottelukunnan rooliin sekä SYKEn rooliin ja asemaan ympäristönsuojelun kentässä, erityisesti ympäristöpolitiikan tukemisessa. Panelistien näkemysten mukaan SYKEllä on hyvät mahdollisuudet vahvistaa ennakoivaa roolia monessa: arvioida ympäristöpolitiikan toteutumista, kehittää kestävän kehityksen strategioita ja skenaarioita sekä tuottaa tietoa eri politiikkavaihtoehtojen ympäristövaikutuksista. Panelistit suosittelevat tutkimuksen ja politiikan välisen yhteyden vahvistamista luomalla osallistumiseen ja kokonaisvaltaiseen arviointiin perustuva lähestymistapa, jossa hyödynnetään SYKEn ympäristöosaamista ja sidosryhmien tarpeita. SYKEn ympäristöön liittyvät paikkatiedot ja sosio-ekonomiset tiedot mahdollistavat yhdessä innovatiivisten yhdennettyjen arviointien tekemisen. Panelistien näkemyksen mukaan tavoite lisätä SYKEn yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten yliopistojen kanssa, ympäristö ja luonnonvarat -konsortion perustaminen sekä osallistuminen strategisen huippuosaamisen keskittymien ohjelmiin ovat kaikki tärkeitä SYKEn kehittymisen kannalta.

Lieksassa Patvinsuon kansallispuistossa Hietajärven yhdennetyn seurannan alueella on tehty vuodesta 1987 tiivistä ja monipuolista ekosysteemin seurantaa. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus järjesti marraskuun 23. päivänä 2005 alueellisen ympäristön tilan seminaarin Joensuussa. Tilaisuuden aiheena oli ”Hietajärven alue - ympäristön seurannan helmi Pohjois-Karjalassa”. Tilaisuus oli kolmas ympäristön seurantaa ja sen tuottamaa tietoa käsittelevä seminaari Pohjois-Karjalassa. Nyt käsillä olevassa julkaisussa valotetaan Hietajärven alueen seurantatuloksien kautta, miten yhden alueen monipuolinen tutkimus ja seuranta useiden tahojen yhteistyönä tuottaa arvokasta tutkimustietoa mm. ilman kautta tulevasta laskeumasta ja sen vaikutuksesta metsä- ja vesiekosysteemiin sekä maa- ja pohjaveteen. Tätä tietoa käytetään kansainvälisesti, valtakunnallisesti ja alueellisesti arvioitaessa ja ennakoitaessa ympäristön muuttumista ja sen syitä.

The ERA-NET scheme, which is designed to support the networking of national research funding organisations, is among the means of the European Union to create an integrated European Research Area for innovative knowledge production. The SKEP ERA-NET aims at improving the co-ordination of environmental research, including among other things the management and assessment of research programmes. This report documents and analyses the practices of research programme planning and management in the EU and highlights some of the best practices available in environment-related research. Information on research programme management of thirtyseven case programmes of eight countries was collected through a questionnaire survey. In addition, interviews considering research programme management in seven countries and workshop discussions among twenty-one representatives from nine countries were used to gain comprehensive insight examples. There is a great deal of variation in countries' experience in programme management. Based on the country experiences from the study, readers are provided with set procedures and practices for the research programme management.The variety of funding structures and governance cultures, however, requires flexibility in implementing the recommended procedures, and the recommendations of the report should be interpreted in such a way. Working with stakeholders is an example of culture-dependent practice. Careful but flexible planning is needed despite the culture and context. Therefore, the report recommends that objectives and goals should be developed on the subject of the research programme but also for more general issues such as dissemination, evaluation and gender. A core management team is seen as the crucial operational tool of programme management and should thus be carefully planned to serve the programme. Evaluation finally reveals how well the programme has succeeded, also from the management point of view. For the sake of continuity i