Search

When building materials are in contact with indoor air they have some effect to moderate the variations of indoor humidity in occupied buildings. But so far there has been a lack of a standardized quantity to characterize the moisture buffering capability of materials. It has been the objective of a recent Nordic project to define such a quantity, and to declare it in the form of a NORDTEST method. The Moisture Buffer Value is the figure that has been developed in the project as a way to appraise the moisture buffer effect of materials, and the value is described in the paper. Also explained is a test protocol which expresses how materials should be tested for determination of their Moisture Buffer Value. Finally, the paper presents some of the results of a Round Robin Test on various typical building materials that has been carried out in the project.

When building materials are in contact with indoor air they have some effect to moderate the variations of indoor humidity in occupied buildings. But so far there has been a lack of a standardized quantity to characterize the moisture buffering capability of materials. It has been the objective of a recent Nordic project to define such a quantity, and to declare it in the form of a NORDTEST method. The Moisture Buffer Value is the figure that has been developed in the project as a way to appraise the moisture buffer effect of materials, and the value is described in the paper. Also explained is a test protocol which expresses how materials should be tested for determination of their Moisture Buffer Value. Finally, the paper presents some of the results of a Round Robin Test on various typical building materials that has been carried out in the project.

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että sisäilmaan rajoittuvilla hygroskooppisilla materiaaleilla on mahdollista tasata sisäilman kosteuden vaihteluita. Tasaisen sisäilman kosteuden on todettu parantavan sisäilman laatua ja viihtyvyyttä. Hygroskooppisten materiaalien sisäilman kosteutta tasaavasta vaikutuksesta voidaan käyttää nimitystä kosteuden puskurointikapasiteetti. Sisustusmateriaalien kosteuden puskurointikapasiteettia voidaan tarkastella erityyppisillä kaupallisilla laskentaohjelmilla. Laskelmien lähtötiedoiksi tarvitaan joukko materiaaliominaisuuksia, joiden kokeellinen määrittäminen standardien mukaisilla menetelmillä vaatii paljon aikaa. Kirjallisuudesta ja ohjelmista löytyvien materiaaliominaisuuksien käyttö lisää laskennallisen kapasiteetin suuruuden epävarmuutta. Diplomityössä esitetään pohjoismaisessa Nordtest- hankkeessa kehitetty kokeellinen menetelmä, jolla materiaalien ja tuotteiden kosteuden puskurointikapasiteetti voidaan määrittää nopeasti. Menetelmän keskeisin idea on luoda sellainen testimenetelmä, jota voitaisiin kohtuudella soveltaa myös laboratorio-olosuhteiden ulkopuolella. Kehitetty menetelmä perustuu 24 tunnin mittaisiin sykleihin, joihin sisältyy 8 tunnin mittainen kostutusjakso ja 16 tunnin mittainen kuivumisjakso. Punnitustulosten avulla määritetään, materiaalin kosteuden puskurointikapasiteetti 8 tunnin kostutusjakson aikana. Työssä esitetään kokeellisesti määritetyt kosteuden puskurointikapasiteetit tavanomaisille rakennusmateriaaleille. Lisäksi selvitetään eri tekijöiden vaikutusta koetuloksiin ja arvioidaan kosteuden puskurointikapasiteetin käytännön hyödynnettävyyteen vaikuttavia tekijöitä. Kosteuden puskurointikapasiteetin käytännön vaikuttavuuden arvioimiseksi kehitettiin yksinkertainen laskentamenetelmä, jolla voidaan arvioida eri tekijöiden vaikutusta tilojen kosteusoloihin. Esimerkkilaskelman perusteella makuuhuoneen yöllisestä kosteuskuormasta aiheutuvaa suhteellisen kosteuden nousua pystyttiin pienentämään hygroskooppis

Building materials and furnishing used in contact with indoor air have some effect to moderate the variations of indoor humidity in occupied buildings. Very low humidity can be alleviated in winter, as well as can high indoor humidity in summer and during high occupancy loads. Thus, materials can possibly be used as a passive means of establishing indoor climatic conditions, which are comfortable for human occupancy. But so far there has been a lack of a standardized figure to characterize the moisture buffering ability of materials. It has been the objective of a Nordic project, which is currently being completed, to develop a definition, and to declare it in the form of a NORDTEST method. Apart from the definition of the term Moisture Buffer Value, the project also declares a test protocol which expresses how materials should be tested. Finally as a part of the project, some Round Robin Tests have been carried out on various typical building materials. The paper gives an account on the definition of the Moisture Buffer Value, it outlines the content of the test protocol, and it gives some examples of results from the Round Robin Tests.