Search

peerReviewed

peerReviewed

Denna studie utgår från perspektivet att alla elever i den svenska gymnasieskolan på ett eller annat sätt är flerspråkiga. Den virtuella kontexten och globalisering har bidragit till att ungdomar i gymnasieåldern möter och engagerar sig i sociala kontexter där engelskan fyller ett viktigt kommunikativt syfte. Det teoretiska underlaget för studien är sociolingvistisksuperdiversitet vilket är en vidareutveckling av Vertovecs (2007) teori om hur migration påverkar och utvecklar språket. Data samlades in genom en videoinspelning omfattande ungefär två timmar när deltagarna spelade spelet It Takes Two, ett co-op spel som bygger påatt spelarna samarbetar. Data bearbetades via en teoridriven innehållsanalys som fokuserade på att identifiera och analysera funktionen av engelska i kommunikationen mellan två svensktalande personer. Resultatet av studien visar att kommunikationen sker genom ett transspråkande där deltagarna fritt varierar och blandar och använder sig av alla sina tillgängliga språkliga resurser. Detta resultat är viktigt för driva frågan om språkundervisning enbart ska drivas på målspråket. Digitaliseringen och globaliseringen har bidragit till att engelskan blir ett allt mer vardagligt språk för elever i 2020-talets svenska skola. Detta är en resurs som skolan inte tillvaratar. På så vis måste frågan lyftas om vilket språk som ska tillåtas i svenskundervisningen då språkanvändarna fortsatt, som alltid, skapar språket som de behöver. Tämän tutkimuksen perustana toimii näkökulma, jonka mukaan jokainen ruotsalainen lukiolainen on tavalla tai toisella monikielinen. Tutkimus perustuu teoreettiseen käsitteeseen sosiolingvistinen superdiversiteetti, joka on jatko Vertovecin (2007) teoriaan siitä miten muuttoliike vaikuttaa ja kehittää kieltä. Tiedot kerättiin noin kaksi tuntia kestävän videotallenteen kautta, jossa osallistujat pelasivat yhteistyöhön perustuvaa ja vaativaa videopeliä It Takes Two. Tietoja käsiteltiin teorialähtöisellä sisältöanalyysillä, joka keskittyi tunnistamaan ja analysoimaan englannin kielen käyttöä kahden ruotsinkielisen lukiolaisenvälisessä viestinnässä. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että englannin kielen käyttö on suuri osa kommunikaatiota. Se joka tulee esiin limittäiskielisyydessä jossa osallistujat vapaasti vaihtelevat ja sekoittavat kieliä, ja käyttävät kaikkia saatavilla olevia kieliresurssejaan kommunikoidakseen. Tämän tutkimuksen tulos kyseenalaistaa näkemyksen, jonka mukaan kielenopetus pitäisi aina tehdä kohdekielellä. Yhteiskunnan digitalisoituminen ja globalisoitumen on johtanut siihen, että englannin kieli on tullut oppilaille enemmän ja enemmän arkikäyttöön 2020-luvun koulussa Ruotsissa. Tämä on resurssi, jota koulu ei hyödynnä. On siis nostettava esiin kysymys siitä, kieli pitäisi sallia ruotsin äitinkielenopetuksessa, kun kielenkäyttäjät jatkavat tarvitsemansa kielen luomista myös jatkossa. This study is based on the perspective that each student attending the Swedish upper-secondary education is bilingual. This bilingualism stems from the fact that young in the digitalized world of the 2020s spend more time in social activities, such as videogames, or other forms of media with English as the primary language. Based on the theoretical framework of sociolinguistic superdiversity which is an evolution of the theory first introduced by Vertovec in 2007. Data was collected through a two-hour-long video recording when the participants played the video game It Takes Two, a co-op game that requires cooperation and teamwork to progress. The data were analyzed through theory-driven content analysis which focused on identifying and analyzing the function of English in communication between two Swedish-speaking students. The results suggest that the use of English constitutes a large part of the communication, this takes its form through translanguaging as the participants used all of their available linguistic resources to create meaning. The result of this study challenges the view that language education should always be conducted in the target language. In the digitalized and globalized society of the 21st century, the use of English is becoming more widespread and is already an integral part of most students’ everyday vocabulary. Therefore, it is important to question the current, mostly negative, views on translanguaging in first language education (L1 education).

Denna studie syftar till att synliggöra material som kan främja flerspråkighet i förskolans fysiska miljö. Forskningsfrågorna som besvaras handlar om vad som framställs i miljön för att stödja flerspråkighet, för vem miljön är tillgänglig ur ett flerspråkigt perspektiv samt vilka språk somframträder i miljön och hur ofta dessa förekommer. Studien utgår från den sociokulturella teorin och genomfördes på två förskolor. En kvalitativ metod tillämpades i studien och datainsamlingen baserades på visuella fältanteckningar i form av fotografier samt skriftliga fältanteckningar. Vidbearbetning och tolkning av materialet användes en kvalitativ analys. Resultatet visar att materialsom kan främja flerspråkighet framställs i förskolans fysiska miljö genom alternativa kommunikationssätt som bilder och tecken. Flerspråkighet synliggörs även genom flaggor och textpå olika språk, samt böcker. The study aims to make visible material that can support multilingualism in the physical environment of the preschool. The research questions that this study aims to answer are what is presented in the environment to support multilingualism, for whom the environment is available from a multilingual perspective and which languages appear in the environment and how often these occur. The study is based on a sociocultural theory and was conducted at two preschools. A qualitative method was used and the collection of data consists of visual fieldnotes in the form of photographs and written fieldnotes. When processing and reading the material, a qualitative analysis was used. The result shows that material that can support multilingualism is represented in the physical environment of the preschool through alternative communication such as pictures and signs. Multilingualism has also been made visible through flags, texts and books. Tämän tutkimuksen tarkoitus on tuoda esille materiaalia joka voi tukea monikielisyyttä varhaiskasvatuksen fyysisessä ympäristössä. Tutkimuskysymykset koskevat mitä monikielisyyttätukevaa materiaalia ympäristössä esiintyy, kenelle ympäristö on suunnattu monikielisestä näkökulmasta sekä mitkä kielet esiintyvät ympäristössä ja kuinka usein. Tutkimuksen lähtökohtana oli sosiokulttuurinen teoria ja se toteutettiin kahdessa varhaiskasvatuksen yksikössä kvalitatiivisella menetelmällä. Materiaali kerättiin valokuvien ja muistiinpanojen avulla. Työstö jatulkinta toteutettiin käyttäen kvalitatiivista analyysia. Tulokset näyttävät että materiaali joka voi tukea monikielisyyttä esitetään varhaiskasvatuksen fyysisessä ympäristössä vaihtoehtoisten kommunikaatiomenetelmien kuten kuvien ja viittomien avulla. Monikielisyys esiintyy myöslipuissa, teksteissä ja kirjoissa.

nonPeerReviewed

Studiens syfte är att bidra med kunskap om hur lärare bemöter mångfald och flerspråkighet i under- visningen. För att besvara syftet har två forskningsfrågor skapats. Den första fokuserar på det för- hållningssätt som lärarna förmedlar till mångfald och flerspråkighet. Den andra frågan riktar in sig på undervisningen och belyser i vilka undervisningssammanhang som lärarna anser att flerspråkig- het förekommer. Studien utgår från ett interkulturellt- och sociokulturellt perspektiv för att undersö- ka hur lärare bemöter elevers mångfald och flerspråkighet i undervisningen. Det sociokulturella perspektivet belyser språkets betydelse för människan. Det interkulturella perspektivet utgörs av ett förhållningssätt som lärare bör stå i relation till i undervisningen. Vidare undersöker tillika studien i vilka undervisningssammanhang som flerspråkighet förekommer. Studien utgörs av en kvantitativ metod, där tillvägagångssättet för datainsamlingen utgjorts av en digitalenkät. Inriktningen av studi- en har varit mot en tvåspråkig gränskommun i Tornedalen för att tillföra kunskap om lärares yrkes- livserfarenhet om undervisning med mångfald och flerspråkighet. Studiens resultat visar att det finns variationer mellan lärares attityder gentemot elevers kulturella- och språkliga bakgrund. De flesta lärare har ett positivt ställningstagande till elevers mångfald och flerspråkighet. Resultatet vi- sar likaledes att flerspråkighet förekommer i varierande utsträckning i undervisningen, där de flesta lärare inte har tillgång till läromedel på elevernas modersmål. The purpose of the study is to contribute knowledge about how teachers respond to diversity and multilingualism in teaching. To answer the purpose, two research questions have been created. The first one is focused on which approach the teachers’ shows to diversity and multilingualism. The second question focuses on the teaching and focuses on which teaching contexts the teachers belie- ve that multilingualism occurs. The study is based on the intercultural and socio-cultural perspecti- ve to examine how teachers responds to pupils' diversity and multilingualism in education. The so- cio-cultural perspective highlights the importance of language for humans. The intercultural per- spective consists of an approach that the teachers should act in education. Further, the study also examines in which teaching contexts multilingualism appear. The study consists of a quantitative method, where the data collection is based on a digital survey. The results of the study show that there are variations between teachers’ attitudes towards pupils' cultural and linguistic background. Most teachers have a positive attitude towards pupils' diversity and multilingualism. The results also show that multilingualism appears in varying degrees in education, where most teachers do not have access to teaching aids in the pupils' mother tongue. Tutkimuksen tarkoitus on antaa tietoa siitä, miten opettajat näkevät monikulttuurisuuden ja moniki- elisyyden opetuksessa. Tarkoitukseen vastaamiseksi on luotu kaksi tutkimuskysymystä, joista en- simmäinen liittyy siihen, miten opettajat suhtautuvat monikulttuurisuuteen ja monikielisyyteen. To- inen kysymys keskittyy opettamiseen ja tuo esiin opetuskontekstit, joissa opettajat uskovat monikie- lisyyden esiintyvän.Tutkimus perustuu monikulttuuriseen ja sosiokulttuuriseen näkökulmaan siitä, miten opettajat suhtautuvat oppilaiden monikulttuurisuuteen ja monikielisyyteen opetuksessa. Sosi- okulttuurinen näkökulma korostaa kielen merkitystä ihmiselle. Monikulttuurinen näkökulma koostuu lähestymistavasta, johon opettajien tulisi liittyä opetuksessa. Lisäksi tutkimuksessa tar- kastellaan, missä opetuskonteksteissa monikielisyyttä esiintyy. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatii- vista menetelmää, jossa tiedonkeruun koostui digitaalisesta kyselystä. Tutkimuksessa painopiste on ollut yhdessä kaksikielisessä Torniolaakson rajakunnassa, jotta saataisiin lisää tietoa opettajien ko- kemuksesta moninaisesta ja monikielisestän opetuksesta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että opet- tajien suhtautuminen opiskelijoiden kulttuuriseen ja kielelliseen taustaan vaihtelee. Useimmat opet- tajat suhtautuvat myönteisesti opiskelijoiden moninaiuuteen ja monikielisyyteen. Tulokset osoitta- vat myös, että monikielisyyttä esiintyy vaihtelevassa määrin opetuksessa eikä useimmilla opettajilla ole oppimateriaalia oppilaiden äidinkielellä.

Tämän tutkielman tarkoituksena on kartoittaa ruotsin opettajien kokemuksia maahanmuuttajien opettamisesta suomalaisessa peruskoulussa sekä opettajien käsityksiä omista taidoistaan opettaa ja kohdata maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Tutkimuksessa otettiin myös selvää, miten oppilaiden erilaiset kulttuuriset ja kielelliset taustat vaikuttavat koulun arkeen laajemmin ja miten ruotsin opet-tajat kokevat yhteistyön maahanmuuttajavanhempien kanssa. Aineisto kerättiin tutkimushaastattelun avulla. Haastatteluun osallistui viisi yläkoulun ruotsin kielen opettajaa kahdesta eri kaupungista. Suurimpana haasteena ruotsin kielen oppimisessa opettajat nimesivät oppilaiden puutteellisen suomen kielen taidon. Myös monikielisyyden koettiin sekoittavan oppilaita, etenkin jos oppilaalla ei ole teoreettisia taitoja omasta äidinkielestään tai selkeästi vahvinta kieltä. Opettajat eivät kuitenkaan halunneet tehdä yleistyksiä monikielisten oppilaiden kyvystä oppia ruotsia. He painottivat, etteivät maahanmuuttajaoppilaat ole homogeeninen ryhmä suomen kielen taitojen suhteen, ja ruotsin ja muiden vieraiden kielten opiskelussa suomen kieli ei ole yhtä suuressa roolissa kuin esimerkiksi reaaliaineissa. Tämän vuoksi opettajien mukaan vieraat kielet eivät ole erityisen vaikeita kouluaineita niille oppilaille, joiden suomen kielen taito on heikompi. Opettajilla ei myöskään ollut tarvetta nostaa esille maahanmuuttajien opettamiseen liittyviä haasteita, sillä kaikkien oppilaiden kohdalla menestys on enemmän riippuvainen esimerkiksi lahjakkuudesta ja motivaatiosta kuin kulttuurisesta ja kielellisestä taustasta. Monikielisyydessä nähtiin myös mahdollisuuksia, sillä ruotsin opettajien mukaan monikieliset oppilaat näkevät yleensä kaikki kielet rikkautena. Opettajien mukaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suhtautuminen ruotsin opiskeluun on pääasiassa positiivinen tai aine nähdään aineena muiden joukossa. Heidän vanhemmillaan ei myöskään ole suomalaisilla vanhemmilla usein esiintyviä negatiivisia asenteita. Opettajien mukaan maahanmuuttajavanhempien yleinen suhtautuminen suomalaiseen kouluun on positiivinen ja heillä on usein korkeita odotuksia lastensa koulumenestyksen suhteen. Etenkin nuoremmat opettajat kokivat, ettei heillä ole tarpeeksi tietoa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opettamisesta sekä erilaisista kielistä ja kulttuureista. Myös aineenopettajankoulutuksessa monikulttuurinen koulu oli heidän mukaansa sivuutettu. Jatkokoulutustarjonnan määrä vaikutti olevan koulukohtaista. Vanhemmat opettajat puolestaan olivat sitä mieltä, että he olivat kokemuksen kautta omaksuneet tarvittavat tiedot ja taidot.

Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka tärkeänä kolmannen polven ruotsinsuomalaiset pitävät suomalaista taustaansa. Lisäksi selvitettiin, millainen identiteetti heillä on. Koska ruotsinsuomalaisten koulujen kielikäytäntö poikkeaa kaksikielisen opetuksen vuoksi käytännöstä, jota esimerkiksi kunnalliset koulut noudattavat, halusin selvittää, kuinka opettajat integroivat suomen kielen ja kulttuurin opetukseensa. Tutkimusaineisto koostuu sekä oppilaiden että opettajien kyselylomakkeiden vastauksista. Aineisto kerättiin keväällä 2013 ja tutkielmaani osallistui viisi ruotsinsuomalaista koulua eri puolilta Ruotsia. Vastaajina oli yhteensä 150 peruskoulun 4.–9. luokkalaista lasta ja nuorta. Lisäksi neljästä koulusta osallistui 14 opettajaa. Kyselylomakkeen vastausten analysoinnissa käytettiin deskriptiivistä tilastoa sekä kvalitatiivista sisällönanalyysia. Tutkimus osoitti, että oppilaiden ikä vaikutti siihen, kuinka tärkeäksi suomalainen tausta koettiin. Yläkoulun 7.–9. luokkalaiset kokivat suomalaisuuden kaksi kertaa merkityksellisemmäksi kuin alakoulun 4.–6. luokkalaiset. Vaihtelua esiintyi myös ruotsinsuomalaisten identiteettikäsityksissä. Tämä johtuu oppilaiden erityisen heterogeenisistä perhetaustoista, sillä usein jompikumpi vanhemmista tulee jostakin muusta kulttuurista kuin suomalaisesta tai ruotsalaisesta. Ruotsin kielellä oli huomattavasti vahvempi asema niin oppilaiden välisessä kommunikoinnissa, välitunneilla kuin vapaa-ajanharrastuksissakin. Sen sijaan suomi vaikutti olevan kieli, jota käytettiin useimmin opettajien ja muun henkilökunnan kanssa koulussa. Opettajien kielikäytännöt vaihtelivat siten, että luokanopettajat käyttivät alemmilla luokilla enimmäkseen suomea, kun taas ruotsin kielen osuus lisääntyi ylemmille luokille mentäessä. Myös suomen ja ruotsin kielen opetus tapahtui ainoastaan kohdekielellä. Useimmiten opetus kuitenkin oli kaksikielistä, ja oppilaat tutustuivat suomen kulttuuriin esimerkiksi teemapäivien, juhlien sekä teatteri- ja kuorotoiminnan kautta.

Tutkielmani tarkoitus on tutkia ja ymmärtää niitä motiiveja ja syitä, joita kaksikielisillä perheillä on suomenkielisessä kunnassa valitessaan tiettyä päiväkotia lapsilleen. Tärkeimmät tutkimuskysymykseni ovat, mitkä ovat tärkeimmät syyt ja motiivit, kun kaksikieliset perheet suomenkielisessä kunnassa valitsevat päiväkotia lapsilleen ja mitkä tekijät vaikuttavat valintaan eniten. Lisäksi haluan tietää, kuinka motiivit ja syyt eroavat, kun kyseessä on vertailuperhe, jolla on myös kaksikielinen tausta, mutta joka on tehnyt erilaisen valinnan. Tutkimukseni on luonteeltaan laadullinen ja metodina käytin tutkimushaastattelua. Halusin saada sisällöltään kattavia vastauksia sekä ymmärtää kuinka haastateltavat ajattelevat ja tuntevat sekä tietää heidän kokemuksistaan. Haastattelin perheet talven 2009 aikana. Haastateltavana oli yhteensä neljä perhettä, joilla kaikilla oli kaksikielinen tausta. Kolme perhettä oli valinnut ruotsinkielisen päiväkodin ja vertailuperhe oli valinnut suomenkielisen päiväkodin. Odotin tutkimukseni tuloksien olevan vaihtelevia, koska kaikkien perheiden taustat ovat erilaiset. Huomasin motiiveissa todella olevan joitakin eroavaisuuksia perheiden välillä, mutta syyt liittyivät suureksi osaksi perheiden taustoihin, jotka siis vaikuttivat eniten päiväkodin valintaan. Lisäksi päiväkodin valintaan vaikuttivat esimerkiksi päiväkodin hyvät ominaisuudet sekä tarkoitus vahvistaa lapsen kielitaitoa. Suurin ero löytyi vertailuperheen motiiveissa ja syissä valita suomenkielinen päiväkoti. Perheen äiti on suomenruotsalainen ja on asunut koko ikänsä suomenkielisessä kunnassa ja käynyt koulunsa suomenkielellä. Heilläkin siis kielellinen tausta vaikuttaa päiväkodin valintaan, mutta tämä perhe myös haluaa lapsiensa oppivan kaikki tärkeät asiat yhdellä kielellä (suomi), koska aikomuksena on laittaa lapset myös suomenkieliseen kouluun. Myös perheen asuinpaikka vaikuttaa päiväkodin valintaan, sillä he asuvat ympäristössä, jossa suomi on valtaväestön kieli.

Tämä pro gradu-tutkielma keskittyy tutkimaan oppilaiden kokemuksellista monikielisyyttä sekä oppilaiden yksilöllisiä kielirepertuaareja. Tarkoituksena on tutkia oppilaita monikielisinä kielenkäyttäjinä sekä tutkia mitä kieliä ja kielimuotoja heidän kielirepertuaareihinsa lukeutuu. Tutkielma pyrkii vastaamaan myös siihen, millainen rooli koulussa opiskeltavilla kielillä oppilaiden elämässä on. Erityisesti kiinnostuksen kohteena toimii toisen kotimaisen kielen ruotsin asema ja oppilaiden suhtautuminen ruotsin kieleen. Oppilaiden oma kokemus on avaintekijänä ja tutkimus lähtee heidän näkökulmastaan ja kokemusmaailmastaan. Tutkimuksen painopiste on oppilaiden yksilöllisessä kokemuksellisuudessa, mutta aineisto antaa vastauksia myös siihen millainen arvo ja status eri kielillä on oppilaiden keskuudessa. Tutkimuksen multimodaalinen aineisto kerättiin kielielämänkerrallisilla metodeilla, jotka mahdollistivat keskittymisen oppilaan lähtökohtiin ja ajatusmaailmaan. Aineistona toimi oppilaiden monikieliset kieliportfoliot. Tässä tutkimuksessa ne koostuvat kielisilhuetin värittämisestä, taustatietolomakkeesta sekä silhuetin pohjalta käydystä teemahaastattelusta. Aineistoa verrataan aiemmin toteutettuihin vastaavantyyppisiin tutkimuksiin ja analyysissä hyödynnetään visuaalisen aineistoon ja värien käyttöön liittyvää tutkimusta. Tutkimus toteutettiin kahdeksalletoista kahdeksasluokkalaiselle, jotka lukevat saksaa valinnaisena kielenä. Tulokset kertovat virallisesti yksikielisten oppilaiden olevan itse asiassa monikielisiä. Yli puolet oppilaista koki olevansa monikielisiä ja kaiken kaikkiaan oppilaiden kielirepertuaareissa esiintyi 15 eri kieltä ja kielimuotoa. Koulussa opiskeltavat kielet ovat läsnä poikkeuksetta jokaisen oppilaan portfoliossa, mutta kielten arvoissa ja oppilaiden suhtautumisessa kieliin paljastuu eroja. Oppilaiden suhtautuminen ruotsin kieleen oli kaksijakoista ja noudatti valtakunnallisia tutkimustuloksia. Kielten sijoittelussa silhuettiin ja värivalinnoissa on havaittavissa runsaasti säännönmukaisuuksia merkittävimpien kielten kohdalla.

Tämän pro-gradu tutkielman tarkoitus on selvittää opettajien käsityksiä ja uskomuksia maahanmuuttajaoppilaista englannin ja ruotsin kielten oppijoina sekä maahanmuuttajaoppilaiden käsityksiä omasta vieraiden kielten oppimisestaan. Lisäksi tarkastelen miten maahanmuuttajaoppilaat on otettu huomioon suomalaisen koulun arjessa ja opetuksessa ja millaisia tietoja ja taitoja opettajilla on kohdata maahanmuuttajaoppilaita. Aineistoni koostuu englannin ja ruotsin kielten opettajien parihaastattelusta, englannin ja ruotsin tunneilla suorittamistani observoinneista sekä maahanmuuttajaoppilaiden piirrustuksista, joissa he kuvaavat omaa englannin ja ruotsin kielen oppimistaan ja opiskeluaan. Aineiston analyysi on laadullista sisällön analyysia, jossa on mukana piirteitä myös etnografisesta tutkimuksesta. Opettajien kokemukset maahanmuuttajaoppilaista olivat pelkästään positiivisia. Englannin ja ruotsin opettajien mukaan maahanmuuttajaoppilaat ovat aktiivisia, kohteliaita, ahkeria ja kunnianhimoisia oppilaita, jotka menestyvät koulussa hyvin. Opettajien mukaan oppilaat pärjäävät tavallisessa luokassa kun heillä on riittävän hyvä suomen kielen taito. Sellaiset oppilaat, jotka eivät hallitse suomea hyvin tai joilla on muita oppimisvaikeuksia ovat erityisopetuksessa. Käsitykset ja uskomukset ohjaavat ihmisten toimintaa. Käsitykset maahanmuuttajista yleensä ja maahanmuuttajaoppilaista ovat usein negatiivisia. Useat tutkimukset omani mukaan lukien ovat kuitenkin osoittaneet, että maahanmuuttajaoppilaissa on myös menestyjiä ja maahanmuuttajaoppilaat rikastuttavat suomalaista koulua. Positiivisia kokemuksia pitäisi tuoda enemmän esille. Suurin hidaste maahanmuuttajien vieraiden kielten oppimiselle on huono suomen kielen taito. Myös opettajien koulutusta maahanmuuttajaoppilaiden opettamiseen tulisi lisätä, jotta opettajat ymmärtäisivät nykyistä paremmin oppilaan oman äidinkielen merkityksen vieraiden kielten opiskelussa.