Search

Sukupuoleen liitetyt aikalaiskäsitykset ja ennakkoluulot vaikuttivat pitkälle kylmään sotaan asti turvallisuus- ja tiedusteluviranomaisten tapaan palkata naisia lähinnä toimistotehtäviin. Naisvakoojia puolestaan tarkasteltiin usein vaarallisen viettelevinä toimijoina. Tässä artikkelissa käsittelen, miten tällaiset käsitykset vaikuttivat Suomen valtiollisen poliisin (Etsivä Keskuspoliisi / Valtiollinen poliisi) toiminnassa vuosien 1919–1944 välillä. Kolmen esimerkkihenkilön kautta piirtyy kuva siitä, miten naiset näkyivät ja toimivat valtiollisen poliisin valvonnan arjessa. Orvokkia (s. 1912), Selmaa (s. 1889) ja Sylviä (s. 1907) erottaa heidän sijoittumisensa vakoilun, vastavakoilun ja valtiollisen valvonnan eri puolille, mutta miestoimijat tarkastelivat heitä jossain määrin samanlaisten käsitysten läpi. Käsitykset olivat kuitenkin ristiriitaisia. Nainen saattoi ennakkoluuloista huolimatta toimia valtiollisen poliisin arvostamana tiedustelijana, mutta samanaikaisesti miesetsiviä varoitettiin naistiedustelijoihin ihastumisen vaaroista. Viranomainen salli yksittäisille sen palveluksessa olleille naisille heidän tehtäväkuvaansa laajemman roolin valtiopetoksellisen toiminnan jäljittämisessä, mutta ylläpiti muuten tiukkaa rajaa nais- ja miestyöntekijöiden välillä. Valvontaviranomaiset eivät juuri saaneet näyttöä, että vakoilusta kiinni jääneet naiset olisivat pyrkineet seksuaalisuutensa avulla hankkimaan – tai saaneet hankituksi – valtiosalaisuuksia.

Summer schools are an important element of universities’ international strategies. During the COVID-19 pandemic, however, they often had to be canceled due to health-related concerns and political guidelines. The partner universities A (Finland) and B (Germany) decided to offer their summer schools in a virtual format in 2021 to allow students to gain international experience from their home country and to maintain international relations during the pandemic. By evaluating the success of their summer schools and sharing their experiences, they found that virtual summer schools have great potential. For certain students (with jobs, limited financial resources, mobility impairments, families to care for, etc.), virtual summer schools are particularly suitable and might even represent the only possibility to gain international experience. For virtual summer schools to be successful, however, universities have to consider organizational and pedagogical questions. In this article, organizers from A and B share their lessons learned as an inspiration for other institutions planning virtual summer schools that are immersive and engaging.

Kulkutaudilla tarkoitetaan nopeasti leviävää bakteerien tai virusten aiheuttamaa tartuntatautia, epidemiaa. Tautien historiallisen tarkastelun voi sanoa alkaneen jo tuhansia vuosia sitten. Eurooppalaiseen tautien historian kirjoitukseen vaikutti pitkään ateenalaisen Thukydideen yksityiskohtainen ja monipuolinen kuvaus Ateenan taudista, jota on usein kutsuttu Ateenan rutoksi. Tauti riehui Ateenassa ja muualla Kreikassa 430–426 eaa. Thukydideen kuvaus taudista ja sen yhteisöllisistä vaikutuksista toimi myöhemmin monille kulkutaudeista kirjoittaneille mallina heidän kuvatessaan oman tarkastelunsa kohteena olevaa aikakautta. Thukydides tiedostaa kulkutautien historiantutkimuksen kaikkein perustavanlaatuisimman ongelman – miten taudit ovat jälkikäteen tunnistettavissa. Vaikka Thukydideen kuvaus Ateenan taudista on yksityiskohtainen verrattuna moniin muihin antiikin aikaisiin tai myöhempiin tautikuvauksiin, niin sen perusteella taudin tunnistaminen ei ole onnistunut. Ehdolla on ollut lukuisa määrä nykyisin tunnettuja kulkutauteja, kuten pilkkukuume, tuhkarokko, isorokko ja influenssa. Yksikään niistä ei voi selittää kaikkia hänen kuvaamiaan taudin oireita, ja toisaalta kuvauksesta puuttuu oleellisia oireita määrittämään tiettyä tautia. Koska kulkutauteja on monia ja niiden tutkimushistoriassa on luonnontieteellisten menetelmien lisääntyvän käyttöönoton myötä tapahtunut merkittäviä muutoksia, käsittelen tässä artikkelissa erikseen vain eräiden historiallisesti merkittävien kulkutautien, kuten ruton, koleran ja influenssan, tutkimushistoriaa.