Search

Betoniin kohdistuu huomattavasti Suomessa tavanomaista pakkasrasitusta voimakkaampi rasitus alueilla, missä lämpötila laskee arvoihin -50 - -65 °C. Jotta betonin hyvä säilyvyys tällaisissakin oloissa voidaan turvata, tulee betonia huokoistaa normaalia enemmän. Kokeiden mukaan betonissa olevan ilman määrän tulisi olla arktisissa oloissa yli kaksinkertainen, suojahuokossuhteen yli puolitoistakertainen ja huokosjaon alle 75 % tavallisesti vaaditusta.

Kirjallisuustutkimuksessa selvitettiin elohopeaporosimetrin käyttöä tiilien, laastien ja betonien huokoskokojakaumien määritykseen, verrattiin elohopeaporosimetria muihin huokoisuuden määritysmenetelmiin ja etsittiin huokosrakenteiden ja pakkasenkestävyyden välisiä yhteyksiä. Kirjallisuustutkimuksen ja useiden asiantuntijoiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella todettiin, että tiilien pakkasenkestävyyttä ei voida määrittää luotettavasti elohopeaporosimetrillä mitatun huokoskokojakauman perusteella. Huokoskokojakauman lisäksi tiilien pakkasenkestävyyteen vaikuttavia tekijöitä on useita, esim. tiilimassan raaka-ainekoostumus, käytetyt lisäaineet ja polttolämpötila. Tutkittaessa elohopeaporosimetrillä betoneja todettiin, että ilmahuokoset tulostuvat liian pieninä, koska elohopean on tunkeuduttava suuriin huokosiin niihin johtavien pienien kapillaarien kautta. Ilmeisesti tästä syystä betonien pakkasenkestävyyttä ei pystytty arvioimaan luotettavasti elohopeaporosimetrimittausten avulla.

Kirjallisuustutkimuksessa selvitettiin elohopeaporosimetrin käyttöä tiilien, laastien ja betonien huokoskokojakaumien määritykseen, verrattiin elohopeaporosimetria muihin huokoisuuden määritysmenetelmiin ja etsittiin huokosrakenteiden ja pakkasenkestävyyden välisiä yhteyksiä. Kirjallisuustutkimuksen ja useiden asiantuntijoiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella todettiin, että tiilien pakkasenkestävyyttä ei voida määrittää luotettavasti elohopeaporosimetrillä mitatun huokoskokojakauman perusteella. Huokoskokojakauman lisäksi tiilien pakkasenkestävyyteen vaikuttavia tekijöitä on useita, esim. tiilimassan raaka-ainekoostumus, käytetyt lisäaineet ja polttolämpötila. Tutkittaessa elohopeaporosimetrillä betoneja todettiin, että ilmahuokoset tulostuvat liian pieninä, koska elohopean on tunkeuduttava suuriin huokosiin niihin johtavien pienien kapillaarien kautta. Ilmeisesti tästä syystä betonien pakkasenkestävyyttä ei pystytty arvioimaan luotettavasti elohopeaporosimetrimittausten avulla.

Betoniin kohdistuu huomattavasti Suomessa tavanomaista pakkasrasitusta voimakkaampi rasitus alueilla, missä lämpötila laskee arvoihin -50 - -65 °C. Jotta betonin hyvä säilyvyys tällaisissakin oloissa voidaan turvata, tulee betonia huokoistaa normaalia enemmän. Kokeiden mukaan betonissa olevan ilman määrän tulisi olla arktisissa oloissa yli kaksinkertainen, suojahuokossuhteen yli puolitoistakertainen ja huokosjaon alle 75 % tavallisesti vaaditusta.