Search

Liikkeenjohdon konsultoinnin merkitys on yhteiskunnallisesti suuri, koska alan rakenne, laatu ja kehittyminen vaikuttavat voimakkaasti koko sen toimintaympäristöön. Yrityksillä on yhä voimakkaampi tarve keskittyä ydinosaamiseensa ja ulkoistaa muita toimintoja. Tämä näkyy myös kasvavana kiinnostuksena käyttää ulkopuolisia liikkeenjohdon asiantuntijoita. Alan kehittymisen keskeisinä tekijöinä ovat sitä koskeva tutkimustieto ja sen hyödyntäminen käytännössä.

Pro gradu –tutkielma käsittelee 1990-luvun liikkeenjohtoajattelua ja foucault’laista valtakäsitystä sekä hallinnoimisen teemaa. Tutkielman aineisto koostuu Yritystalouslehden artikkeleista vuosilta 1990–1999. Lopulliseen aineistoanalyysiin on valikoitunut 20 henkilöstöjohtamisen aluetta käsittelevää artikkelia. Tutkimus on tekstianalyysia. Tarkastelun kohteena on se, mistä tutkimusaineistossa puhutaan ja minkälaiseksi liikkeenjohtamisen tehtävät ja kohteet aineistossa käsitetään. Diskurssianalyyttisesta näkökulmasta pyrkimyksenä on tarkastella ja analysoida ajattelujärjestelmiä sekä tehdä henkilöstöjohtamisen käytännöt ja valtavaikutukset näkyviksi. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu Michel Foucault’n valtakäsityksen ja Foucault’a peräisin olevan hallinnoimisen teeman hahmottamisesta. Tutkielman tarkoituksena on tuoda foucault’lainen vallan ja hallinnoinnin näkökulma liikkeenjohtoajatteluun. Keskeistä on erityisen lähestymistavan muodostaminen Foucault’n teoksia analysoivan kirjallisuuden avulla. Liikkeenjohtamisen ymmärtämisessä ja aineiston analysoinnissa tärkeäksi nousee Foucault’n valtakäsitys: ajatus vallan tuottavasta luonteesta, käsitys tiedon ja vallan suhteesta, vaihtoehtoinen tapa ymmärtää subjekti sekä biovallan ja hallintamentaliteetin käsitteet ja problematiikka. Tutkielman aineistoanalyyseissa liikkeenjohtamisideologioista oli löydettävissä käytäntöjä tai tekniikoita, joiden valtavaikutukset avautuvat nimenomaan foucault’laisen valtakäsityksen näkökulmasta tarkasteltuna. Keskeisenä tutkielman päätelmänä on hallinnoinnin intensifioitumisen korostuminen 1990-luvun liikkeenjohtoajattelussa.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkielmassa tarkastellaan suomalaisissa talousalan lehdissä tuotettavaa kuvaa johtajuudesta. Tutkimusaineistona on käytetty vuonna 2003 Talouselämä- ja Kauppalehti Optio -lehdessä julkaistuja 22 artikkelia, joissa haastatellaan yritysjohtajia. Tutkielmassa joukkoviestinten katsotaan osallistuvan todellisuuden määrittelyyn ja niillä ymmärretään olevan keskeinen vaikutus ihmisten mielipiteisiin. Johtajuus käsitetään sosiaaliseksi konstruktioksi, jota tuotetaan ja uusinnetaan lehdissä julkaistuissa johtajien haastatteluissa. Tutkielman tarkoituksena on tuottaa tietoa vallitsevan, julkisen johtajuuskuvan muodostumisesta. Tutkimuskysymyksenä on, miten ja millaista johtajuuskuvaa nykypäivänä talousalan lehdissä tuotetaan. Lisäksi pohditaan, mitä seurauksia näin tuotettavalla kuvalla on. Taustana tutkimusasetelmalle esitetään vallitseva liikkeenjohdollinen tapa käsittää johtajuus ja johtaminen. Tämä ideologia vaikuttaa voimakkaasti organisaatiojohtamisen kentällä ja sen ulkopuolella, mutta sitä on myös kritisoitu ankarasti. Tutkielmassa käytetty konstruktivistinen näkökulma edustaa uudempaa johtajuustutkimusta, joka on keskittynyt johtamisen ja johtajuuden rakentumisen tarkasteluun esimerkiksi juuri liikkeenjohdollista ideologiaa edustavissa teoksissa. Tutkimusmenetelmänä käytetään sosiaalisen konstruktionismin ajatuksille perustuvaa diskurssianalyysiä. Analyysissä lehdissä tuotettua johtajuusdiskurssia kuvaamaan on muodostettu neljä tulkintarepertuaaria. Repertuaarit on nimetty keskeisimmän ominaisuutensa mukaan pätevyys-, määrätietoisuus-, humaanius- ja sankaruusrepertuaareiksi. Repertuaarit ovat sekä toisiaan täydentäviä että keskenään ristiriitaisia. Repertuaareihin vetoaminen tarjoaa puhujille tietynlaisia rooleja, ja niillä on omat funktionsa ja seurauksensa johtajuuden tuottamisessa. Analyysissä todettiin, että johtajuus muodostuu artikkeleissa haastateltavien yksilölliseksi ominaisuudeksi ja se rakentuu suurelta osin perinteisen, liikkeenjohdollisen johtamisen ideologian tarjoaman johtajuuskuvan mukaisesti. Tekstit sekä legitimoivat johtajien asemaa että osoittavat johtamisen merkityksellisyyden toimintona. Artikkelien voidaan siten todeta lähinnä vahvistavan jo vallitsevaa johtajuuskuvaa sen uudistamisen sijasta. Mahdollisuudet johtajuuskuvan muuttamiseksi nähtiin artikkelien toimijoiden – toimittajan ja haastateltavien – osalta melko heikoiksi. Johtajuus näyttää artikkeleissa vastaavan nyky-yhteiskunnan haasteisiin esiintymällä kokonaisvaltaisena haastateltavien elämää jäsentävänä ilmiönä ja luomalla kuvan menestyjistä, jotka hallitsevat tälle ajalle tyypillistä epävarmuutta. Siten sen voidaan tulkita kuvaavan yleisemmällä tasolla ihannetta elämän hallinnasta ja yhtenäisen elämäntarinan rakentamisesta. Tutkielman viitekehys perustuu Peter Bergerin ja Thomas Luckmannin esittämään ajatukseen maailmasta sosiaalisena konstruktiona, jonka soveltamisessa Mika Aaltosen ja Anne Kovalaisen teos johtamisesta sosiaalisena konstruktiona on toiminut tärkeänä lähteenä. Katsauksessa aiempaan konstruktionistiseen johtajuustutkimukseen pääasiallisina lähteinä ovat toimineet Pauli Juutin teos "Johtamispuhe" ja Staffan Furustenin "The Managerial Discourse". Kiinnostavan tutkimuksellisen vertailukohdan on tarjonnut Anna-Maija Lämsän ja Tanja Tiensuun tutkimus diskursiivisesti tuotetusta naisjohtajuudesta talousalan lehdissä. Lisäksi on käytetty liikkeenjohdollisen johtamisen suuntauksia käsittelevää kirjallisuutta.

The aim of the study was to search for relationships between entrepreneurship, management and success in farm businesses. Entrepreneurship (’yrittävyys’ in Finnish) is considered as a qualitative characteristic of a person. It is defined as the combination of certain values and attitudes, which are concept of human being; attitudes towards property, labour and uncertainty as well as innovativeness. Management is considered as a labour process on three levels: the institutional level, the economical level and the operative level. Entrepreneurship was measured with a one-dimensional construction called ideology of entrepreneurship. The effectiveness of management on different levels was measured with sum variables. The empirical data of the study was collected from bookkeeping farms in the region of Southern Finland. The main conclusions of the study are as follows. Well-educated farmers and farmers of large farms were more entrepreneurial and more effective as managers than those with lower education and smaller farms. The more entrepreneurial the orientation of the farmer, the higher the effectiveness of management on all the three levels. Innovative farmers and farmers who are willing to take risks were more effective as managers than the less innovative and the risk minimizers. The score on the measure of ideology of entrepreneurship and the coefficient of profitability were positively correlated. The correlation was higher on small farms than on large farms. Three out of five components of ideology of entrepreneurship correlated with the coefficient of profitability on a significant level. The components were attitudes toward property, labour and uncertainty. The scores on the measures of effectiveness on all the managerial levels had a stronger relationship with the technical success (average yield) than with the economical success (coefficient of profitability). Regression analysis demonstrated that besides arable area entrepreneurship is a significant predictor of economical success. Other variables in the model were forest area, insitutional effectiveness and the production line. The model explained 39 percent of the variance in the coefficient of profitability.

Liikkeenjohdon konsultoinnin professionaalistumista on Suomessa tutkittu vuosikymmenen puolivälissä. Tutkimuksen mukaan ala on nuori ja vain osittain järjestäytynyt. Konsulttien koulutustaso on kirjava, vaihtuvuus on suuri eikä alalle ole muodostunut markkinasuojaa. Monet ulkoiset muutostekijät luovat kuitenkin tarvetta professionaalistumisprosessin etenemiselle. Professio kuvaa joukkoa ihmisiä, joilla on samanlainen koulutuksellinen tausta, siihen liittyvä tiedeperusta ja näihin liittyvä yhteiskunnan hyväksyntä ammatillisine ja eettisine normistoineen. Artikkelissa käsitellään profession muodostumista liikkeenjohdon konsultoinnissa. Kirjoittaja näkee toimialan arvoketjuna. Sen muodostavat kaikki ne toiminnot, jotka tarvitaan palvelun ostajan odotusten täyttämiseksi. Professionaalistamisprosessi on arvoketjun alkupää. Liikkeenjohdon konsultoinnissa alan ongelmia ovat suuri vaihtuvuus sekä koulutuksen vähäisyys. Epäkohtiin voidaan vaikuttaa vain professionaalistumisen tietä., Business Management Consulting – A Young and Growing Field – A profession can be defined as a group of people who share the same educational background, the knowledge base related to that education, and a set of socially-approved professional and aesthetic norms. The article examines the ways in which the idea of a profession has been shaped in business management consulting. The author sees the field as a chain of values formed by all the activities needed to fulfil the buyer’s expectations. The professionalization process underlies this chain of values. The problems in the field of business management consulting are high personnel turnover and a lack of appropriate training. These problems can only be solved through professionalization.