Search

Valtaosa nykypäivänä luotavista ohjelmista toimii internetiin perustuen. Verkkosivut ovat ajan myötä kehittyneet staattisista HTML-sivuista kokonaisvaltaisiksi ohjelmiksi, jotka suoritetaan palvelimen sijaan käyttäjän verkkoselaimessa. Web-ohjelmointiin on muodostunut useita menetelmiä, joista reaktiivinen ohjelmointi on yksi suosituimmista. Funktionaalisen ohjelmoinnin alkuperä on 1930-luvulla kehitetyssä lambdakalkyylissä ja sitä ennen matematiikassa. Sen periaatteena on matemaattisen funktion käsite. Funktionaalisten ohjelmointikielien kehitys alkaa 1950-luvun Lispistä ja jatkuu edelleen nykypäivän Clojureen, Scalaan sekä Haskelliin. Tässä diplomityössä tutkitaan funktionaalisen ohjelmoinnin soveltuvuutta nykyaikaiseen web-ohjelmointiin. Tutkimusta varten on suoritettu sekä haastattelututkimus että kyselytutkimus Solita Oy:n työntekijöiden keskuudessa. Tutkimukseen on valittu työntekijöitä, joilla on kokemusta web-ohjelmoinnista sekä funktionaalisilla että imperatiivisilla kielillä. Työn tuloksena todetaan, että funktionaalinen ohjelmointi soveltuu web-ohjelmistokehitykseen erittäin hyvin. Monet funktionaalisen ohjelmoinnin periaatteista ja menetelmistä sopivat luonnostaan web-ohjelmointiin, ja vaikutus ohjelmiston laatuun on muutenkin huomattava. Funktionaalisen ohjelmoinnin riskit ovat lähinnä tekijöiden löytämisessä ja kouluttamisessa.

Ohjelmistotuotannossa uuden ohjelmistoversion julkaisu sekä tuotantoasennus on usein työläs ja arvaamaton vaihe, mihin on varattava aikaa ja henkilöresursseja. Tuotantoasennuksia tehdään harvoin ja niistä seuraa usein odottamattomia ongelmia. Uusien toiminnallisuuksien ja korjausten saaminen tuotantoon voi kestää kuukausia ja manuaaliseen testaukseen joudutaan usein panostamaan. Tässä diplomityössä perehdytään jatkuvan toimittamisen käytäntöihin ja tutkitaan niiden vaikutuksia ohjelmistotuotantoon. Jatkuvalla toimittamisella tarkoitetaan sitä, että järjestelmästä on asennettavissa testattu uusi versio loppukäyttäjille lähes jokaisen ohjelmakoodimuutoksen jälkeen. Jatkuva toimittaminen pohjautuu ajatukseen, että kaikki ohjelmiston kääntämiseen, integraatioon, testaukseen, palvelinten konfiguraatioon ja ohjelmistojen asentamiseen liittyvät toiminnot on oltava automatisoitu. Tutkimuksen tulokset perustuvat kolmeen Solita Oy:llä toteutettun asiakasprojektin ohjelmistokehittäjien haastatteluihin ja kokemuksiin projekteista, joissa jatkuvan toimittamisen käytäntöjä on pyritty noudattamaan. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina yksilöhaastatteluina. Vaikka tutkimustulokset perustuvat vain kolmen ohjelmistokehittäjän henkilökohtaisiin kokemuksiin, oli jatkuvan toimittamisen käytäntöjen hyödyt todistettavissa. Tuotantoasennuksen käynnistäminen oli helppoa, ja asennus epäonnistui äärimmäisen harvoin tai ei koskaan. Jatkuvan integraation sekä kattavan testiautomaation ansiosta kaikki projektit olivat päivittäin tilassa, jossa tuoreen tuotantoasennuksen voisi tehdä. Virheisiin ja muutostarpeisiin voitiin reagoida jopa tuntien viiveellä ongelmitta. Vaikka käytäntöjen noudattamiseen erityisesti testiautomaation osalta kului aikaa, piti jokainen haastateltava panostusta kannattavana. Kaiken sijoituksen koettiin maksavan itsensä takaisin projektin aikana vähentämällä korjauksiin ja selvittelyyn kuluvaa aikaa, sekä tuomaan luottoa siitä, että järjestelmän toiminnallisuus on eheä.