Search

Särmäys on eniten työvoimaa sitova levytyövaihe. Särmäystä ohjataan eräitä joustamattomia massatuotantolinjoja lukuun ottamatta manuaalisesti. NC-ohjatut särmäyskoneet tarvitsevat aina käyttäjän huolehtimaan työkalun vaihdosta ja kappaleenkäsittelystä, lataamaan NC-ohjelmat sekä säätämään koneparametreja materiaalin paksuus-, lujuus- ja tasomaisuusvaihteluiden takia. Tutkimuksessa kehitettiin särmäystä tavoitteena miehittämätön tuotanto. Särmäykseen ja taivutukseen kehitettiin joustavaan kappaleiden käsittelyyn pystyvä kappaleenkäsittelyjärjestelmä, jossa käytetään uuden sukupolven kehittynyttä robottia. Särmäyspuristimelle kehitettiin työkalunvaihtojärjestelmä, jossa käytetään samaa robottia kuin kappaleenkäsittelyssä. Särmättävän levyn sijainti mitataan kamerajärjestelmällä, ja levyn asento korjataan oikeaksi mittauksen perusteella. Särmäyspuristimessa ei tarvita takavasteita. Särmäysyksikön etäohjelmointia kaupallisilla ohjelmistoilla selvitettiin. Kehitettiin 3D- rautalankamalliin perustuva etäohjelmointiympäristö, jossa käyttäjä ohjelmoi robotin liikeradat ja muut toiminnot interaktiivisesti liikuttamalla hiirellä tarraimen ja levyosan malleja kuvaputkella. Ohjelmisto saa kappaleen geometriatiedot suoraan CAD-järjestelmästä. Särmäyspuristinyksikköä ohjaa soluohjain, joka kontrolloi robottia, särmäyspuristinta ja levyn asentoa mittaavaa kamerajärjestelmää. Särmäyspuristinyksikköä testattiin todellisilla levytuotteilla. Testitulokset osoittavat, että kehitetty särmäyspuristinyksikkö soveltuu useimpien levytuotteiden särmäämiseen, joskin järjestelmän nopeutta tulee lisätä, kun sitä kehitetään edelleen kaupalliseksi tuotteeksi.

Puun entistä tarkempi talteenotto metsistä on lisännyt tyvilaajentumien kokoa ja haitallisesti tyvekkäiden tukkien määrää sahoilla. Tyvilaajentumat rasittavat kuorimakonetta, kuljettimia ja sahakoneita, aiheuttavat vinoja tukkipinoja, pienentävät sahauskapasiteettia erilaisten häiriöiden muodossa ja alentavat sahatavarasaantoa. Sievistyksen ansiosta vähenevät erilaiset häiriöt eikä sahausnopeutta tyvilaajentuman takia tarvitse hidastaa. Seurauksena on 2-5 %:n sahauskapasiteetin lisäys. Keskisuuren sahan kustannusrakenteen mukaan saavutetaan 4 %:n kapasiteetin lisäyksellä 7,2 mk:n hyöty kuutiometriä kohti. Sievistetyt tukit, pelkat ja sivulauta-aihiot ovat suunnattavissa sahakoneisiin sievistämättömiä tarkemmin, ja leveiden sivulautojen halkeamiset kehäsahauksessa vähenevät. Koesahauksissa todettiin sivulautasaannon lisääntyneen tukkiluokassa 270 - 280 mm 22,1 %:sta 23,1 %:iin ja luokassa 290 - 300 mm 16,9 %:sta 18,5 %:iin. Arvioitaessa sivulautasaannon lisääntyvän keskimäärin 0,2 prosenttiyksikköä hyöty on 1,50 mk/m3 sahatavaraa. Laskettaessa sievistystarve tyvitukkien osuuden ja tukin latvahalkaisijan 10 cm:llä ylittävän osan perusteella on jopa yli 40 % kaikista tuleista sievistettävä. Sievistäjä tulee mitoittaa siten, että vähintään 1/3 tukeista on sievistettävissä. Sievistyshake on luokiteltavissa selluhakkeeksi vain yhdellä sievistäjällä. Seulontakokeiden mukaan alle 6 mm:n jaetta on vähemmän kuin 10 % ja yli 32 mm:n jaetta alle 15 % kaikilla laitteilla. Sahatavaratuotannon ollessa 100 000 m3 sievistyy muuten hakkeeksi menevää puuta 400 1 300 k-m3. Tappioksi menetetystä selluhakkeesta on keskimäärin arvioitavissa 1 mk/m3 sahatavaraa. Parhaassa tapauksessa ovat sievistäjän hankintakustannukset kuoletettavissa vuodessa.

Puun entistä tarkempi talteenotto metsistä on lisännyt tyvilaajentumien kokoa ja haitallisesti tyvekkäiden tukkien määrää sahoilla. Tyvilaajentumat rasittavat kuorimakonetta, kuljettimia ja sahakoneita, aiheuttavat vinoja tukkipinoja, pienentävät sahauskapasiteettia erilaisten häiriöiden muodossa ja alentavat sahatavarasaantoa. Sievistyksen ansiosta vähenevät erilaiset häiriöt eikä sahausnopeutta tyvilaajentuman takia tarvitse hidastaa. Seurauksena on 2-5 %:n sahauskapasiteetin lisäys. Keskisuuren sahan kustannusrakenteen mukaan saavutetaan 4 %:n kapasiteetin lisäyksellä 7,2 mk:n hyöty kuutiometriä kohti. Sievistetyt tukit, pelkat ja sivulauta-aihiot ovat suunnattavissa sahakoneisiin sievistämättömiä tarkemmin, ja leveiden sivulautojen halkeamiset kehäsahauksessa vähenevät. Koesahauksissa todettiin sivulautasaannon lisääntyneen tukkiluokassa 270 - 280 mm 22,1 %:sta 23,1 %:iin ja luokassa 290 - 300 mm 16,9 %:sta 18,5 %:iin. Arvioitaessa sivulautasaannon lisääntyvän keskimäärin 0,2 prosenttiyksikköä hyöty on 1,50 mk/m3 sahatavaraa. Laskettaessa sievistystarve tyvitukkien osuuden ja tukin latvahalkaisijan 10 cm:llä ylittävän osan perusteella on jopa yli 40 % kaikista tuleista sievistettävä. Sievistäjä tulee mitoittaa siten, että vähintään 1/3 tukeista on sievistettävissä. Sievistyshake on luokiteltavissa selluhakkeeksi vain yhdellä sievistäjällä. Seulontakokeiden mukaan alle 6 mm:n jaetta on vähemmän kuin 10 % ja yli 32 mm:n jaetta alle 15 % kaikilla laitteilla. Sahatavaratuotannon ollessa 100 000 m3 sievistyy muuten hakkeeksi menevää puuta 400 1 300 k-m3. Tappioksi menetetystä selluhakkeesta on keskimäärin arvioitavissa 1 mk/m3 sahatavaraa. Parhaassa tapauksessa ovat sievistäjän hankintakustannukset kuoletettavissa vuodessa.