Search

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia Relationaalinen mieli monitoimijaisten terapiadialogien muutoshetkissä -projektin pariterapioiden tuloksellisuutta sekä pariterapian tuloksellisuuteen vaikuttavia tekijöitä hyvän ja huonon hoitotuloksen pariterapiatapauksissa. Tuloksellisuustutkimuksen perusteella valitsimme yhden hyvän ja yhden huonon hoitotuloksen pariterapiatapaukset. Tutkimuksen aineistona olivat projektiin osallistuneiden pariterapia-asiakkaiden täyttämät Outcome Ratings Scale (ORS)- lomakkeet, Jyväskylän yliopiston tutkimus- ja opetusklinikalla videoidut neljä pariterapiaistuntoa ja terapiaistuntojen ajalta asiakkaiden ihon sähkönjohtavuuden mittaukset. Projektiin osallistuneiden pariskuntien terapian tuloksellisuutta arvioitiin laskemalla ORS-lomakkeiden ensimmäisen ja viimeisen istunnon arvojen erotus, ja arvioimalla muutosta Reliable Change Index (RCI) avulla. Yhden hyvän ja yhden huonon hoitotuloksen pariterapioista tarkasteltiin neljää terapiaistuntoa, joista valittiin kahdeksan hetkeä joissa asiakkaiden autonominen hermosto oli poikkeuksellisen korkeasti virittäytynyt. Jokaisesta terapiaistunnosta määriteltiin yksi korkean vireystason hetki asiakasta kohden. Korkean vireystason hetkiä tarkasteltiin Dialogical Investigations of Happenings of Change- menetelmän, terapiaistuntojen videotallenteiden sekä niistä tehtyjen litterointien laadullisen havainnoinnin menetelmin. Tuloksellisuustutkimuksen mukaan 16,7%:lla asiakkaista tapahtui tilastollisesti merkitsevää myönteistä kehitystä ja kliinisesti merkitsevää muutosta tapahtui 8,1%:lla asiakkaista. 58%:lla asiakkaista ei tapahtunut mitattavissa olevaa muutosta ja tilastollisesti merkitsevää kielteistä kehitystä tapahtui 16,7%:lla asiakkaista. Hyvän ja huonon hoitotuloksen pariterapiaprosessien korkean vireystason hetkissä oli havaittavissa sekä yhtäläisyyksiä että eroja. Korkeiden vireystasojen hetkissä molempien pariskuntien pariterapiadialogeissa käsiteltiin vaikeita aiheita kuten luottamusta, luottamuksen menettämistä, pettämistä sekä yhteiseen arkeen liittyviä erimielisyyksiä. Korkean vireystilan hetkissä hyvän hoitotuloksen pariskunnalla dialogi muodostui asiakkaiden välille ja huonon hoitotuloksen pariterapiassa se muodostui enimmäkseen yhden asiakkaan ja yhden terapeutin välille. Huonon hoitotuloksen pariterapiaistunnoissa toinen asiakas vetäytyi dialogista korkean vireystilan hetkissä, mutta terapiaprosessissa ilmeni myös muita tekijöitä jotka saattoivat vaikuttaa huonoon hoitotulokseen. Tämän tutkimuksen perusteella autonomisen hermoston mittausten avulla voidaan mahdollisesti paikantaa hetkiä, jolloin terapiaistunnossa käsitellään asiakkaalle merkityksellisiä tai vaikeita aiheita. Tulevaisuudessa autonomisen hermoston aktiivisuutta voitaisiinkin tutkia useammissa terapiaprosesseissa ja useampien menetelmien kuten sydämensykevälivaihtelun avulla. Moments of high arousal in two couples therapy cases representing good and poor therapy outcomes. The purpose of the study was to investigate the therapeutic outcome of couples' therapies conducted in the Relational Mind project, which looks at events of change in multi-actor therapeutic dialogues. Our aim was to examine psycho-physiological and dialogical factors affecting the therapy outcomes in two couples therapy processes with good and poor outcomes. The data consisted of Outcome Rating Scale (ORS) questionnaires filled by clients (n=24), video recordings of four couples therapy sessions that were recorded in the Psychotherapy Training and Research Centre, and measurements of two couples’ electrodermal activity during the therapy sessions. The outcome of the couples’ therapies was counted by subtracting the initial ORS-ratings from the clients’ final ratings and assessed with Reliable Change Index (RCI). Eight moments of high level arousal were selected from two couples therapy processes. Moments of high level arousal were defined so that each client had one significant moment of high arousal per session. The high levels of arousal were examined by the Dialogical Investigations of Happenings of Change procedure, and by making observations of the video recordings and transcriptions written from the therapy sessions. According to our results 16.7% of clients were found to gain significant benefit and 8.1% improved clinically from the couples’ therapy. 58% of the clients showed no changes, and negative change was found in 16.7% of the clients. Similarities and differences were found in the moments of high level arousal. Both couples had discussions of controversial issues, such as trust, losing trust, adultery and conflict concerning everyday life. Dialogue was found to take place between clients at moments of high level arousal in the case of good therapy outcome. In the case of the poor therapy outcome dialogue was found to take place between client and therapist only, while the other client retreated from the conversation in moments of high level arousal. Furthermore, other factors were found in the therapy process that might have contributed to the poor outcome. According to this research, measurements of the autonomic nervous system could offer insight into locating moments and topics that are meaningful for the client. Hence, we suggest that the activity of the autonomic nervous system should be researched further in psychotherapy settings. Furthermore, other psycho-physiological measurements, such as heart rate variability, could bring insight into the effects of the autonomic nervous system in psychotherapy settings.

Lukivaikeus on neurobiologinen erityistarve, joka liittyy esimerkiksi tekstin lukemisen ja kirjoittamisen ongelmiin. Suomen Yleisradio tai Yle on suomen valtakunnallinen yleisradioyhtiö, joka tavoittaa noin puoli miljoonaa uniikkia käyttäjää viikoittain. Ylen roolin vuoksi sen on pystyttävä palvelemaan kaikkia käyttäjiään heidän erityistarpeistaan riippumatta, ja sen yleinen käytettävyys on huomioitu Esteettömyys Huomioitu-leimalla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli testata Ylen Uutispalvelun käytettävyyttä lukivaikeuksisten henkilöiden näkökulmasta, kartoittaa kirjallisuuden pohjalta kerättyjen ratkaisujen subjektiivista ja objektiivista luettavuutta katseenseurantatestien ja nettikyselyn avulla. Nettikyselyssä ja katseenseurantatesteissä kartoitettiin muun muassa kirjasimen koon, värin, tyypin, rivivälin ja merkkivälin subjektiivista ja objektiivista luettavuutta. Testeissä verrattiin myös Ylen normaaleja uutisartikkeleita ja niiden helpotettuja versioita, niin sanottuja selkouutisia toisiinsa muutamassa kategoriassa. Ylen sivusto suoriutui kirjallisuuskatsauksen pohjalta suoritetusta tutkimuksesta hyvin, joskin sen sivuissa löytyi jonkin verran parannettavaa esimerkiksi sivuston elementtien kontrastien ja sivuston yleisen asettelun, eli layoutin osalta. Katseenseuranta- ja internet-kyselytestien datan pohjalta ei löydetty montaa tilastollisesti merkittävää subjektiivista tai objektiivista parannusta, mutta niistä saatu data ja vapaa käyttäjäpalaute antoivat useita mahdollisia suuntia jatkotutkimuksia ajatellen.

Tutkin pro gradu -työssäni vokatiivisten eli erillisellä sanalla tapahtuvien puhutteluiden kääntämistä South Parkin televisio- ja DVD-tekstityksissä. Tutkimuskysymyksiä oli kaksi: Miten televisio- ja DVD-tekstitykset eroavat toisistaan vokatiivisten puhutteluiden kääntämisen suhteen? Onko alatyyliset vokatiivit sisällytetty käännöksiin, ja jos on, miten? Tarkastelin puhuttelusanojen kääntämistä kahdesta näkökulmasta. Ensin selvitin, miten suuri osa minkäkin tyyppisistä puhuttelusanoista on sisällytetty tekstityksiin ja eroavatko käännöstavat. Tätä varten ryhmittelin alkutekstissä esiintyvät puhuttelusanat niiden tyypin mukaan kahdeksaan ryhmään. Toiseksi tutkin, vaikuttaako puhuttelusanan funktio siihen, päätyykö puhuttelusana tekstitykseen. Tätä varten jaottelin alkutekstissä esiintyvät puhuttelusanat niiden funktion mukaan kuuteen ryhmään. Tutkimusaineistona oli kolme sarjan kolmannen kauden jaksoa tekstityksineen. Vertasin tekstityksissä esiintyviä puhuttelusanoja määrällisesti toisiinsa ja alkutekstiin sekä tutkin yksittäisiä käännösratkaisuja laadullisesti sana- ja lausetasolla tekstianalyysin keinoin. Selkein ero tekstityksissä oli määrällinen: DVD-tekstityksissä oli enemmän puhuttelusanoja jokaisessa jaksossa, vokatiiviryhmässä ja tehtäväluokassa. Laadullisesti televisiotekstitykset noudattelivat av-kääntämisen konventioita paremmin kuin DVD-tekstitykset. Suomalaisen puhuttelukulttuurin konventiot näyttävät myös vaikuttavan tekstityksiin. Alatyylisyys sarjan olennaisena tyylikeinona näkyy myös tekstityksissä. Eri vokatiiviryhmistä nimenomaan alatyylisistä puhutteluista oli sisällytetty suhteellisesti suurin osa sekä DVD- että televisiotekstityksiin. Alatyyliset puhuttelut oli käännetty joko alkutekstissä olleen sanan kanssa suunnilleen samanvahvuisella sanalla tai hieman lieventäen. Puhuttelusanan poistamista kompensoitiin lisäämällä käännökseen korvaava alatyylinen ilmaisu. Kohdissa, joissa alatyylinen puhuttelusana oli poistettu eikä sen merkitystä ollut muillakaan keinoin tuotu esiin, ratkaisu todennäköisesti johtui tilanpuutteesta. Puhuttelusanan tehtävä vaikuttaa siihen, miten todennäköisesti puhuttelusana sisällytetään käännökseen. Mielenkiintoista on, että DVD- ja televisiotekstityksissä vokatiivien tehtävien tärkeysjärjestys on tekstityksiin sisällytettyjen vokatiivien määrien perusteella arvioitu samanlaiseksi mutta aiemmista, ulkomaisista tutkimuksista selkeästi poikkeavaksi. Jotta tällä tutkimustuloksella olisi merkitystä, pitäisi tutkia, päteekö tulos esimerkiksi kokonaisen kauden jaksojen tekstityksissä vai oliko se vain tarkastelemieni kolmen jakson tekstityksissä esiintynyt sattuma. ENGLISH SUMMARY

Hakutermit: brändi, olut, mainonta, mielikuva, semiotiikka Pro gradu -tutkielmassani analysoin kahdeksaa suomalaista olutmainosta vuodelta 2002. Tavoitteenani oli avata mainoksien välittämiä merkityksiä ja niiden perusteella ottaa kantaa kysymykseen siitä, mitä mainokset oikeastaan myyvät: tuotteita, ideologiaa vai sekä että. Samalla tutkin, miten mainostamisen ammattilaisten tärkeänä pitämä brändinrakentaminen näkyy mainostamisen käytännössä. Valitsin tutkimuskohteekseni olutmainokset kahdesta syystä. Tuoteryhmä on homogeeninen ja niinpä sen mainostaminen vaatii vahvojen mielikuvien käyttöä tuotteiden differoimiseksi. Olutmainonta on mielenkiintoista myös siksi, että sitä rajoittaa alkoholilaki. Oluenkäytön seurausta eli humaltumista ei ole lupa mainoksissa esittää, joten mainosten sisältö tulee etsiä jostain muualta. Tutkimusmenetelmänä oli semioottinen analyysi. Analysoin mainosten kuvien, tarinoiden ja kielen luomia merkityksiä sekä merkityksen ensimmäisellä denotaatiotasolla sekä toisella, myyteistä, konnotaatiosta ja symbolismista rakentuvalla tasolla. Kaikki mainokset välittivät myös muita kuin olueen itseensä liittyviä merkityksiä ja mielikuvia. Mainosten antama kuva oluen käyttäjistä oli useimmiten maskuliininen. Suurin osa mainoksista kiersi alkoholimainontaa koskevaa lakia viittaamalla siinä kiellettyihin asioihin epäsuorasti. Kaikki mainokset möivät oluen lisäksi myös arvoja, kuten suomalaisuutta, miehekkyyttä, erityisyyttä ja iloista elämänasennetta. Brändääminen näkyi mainoksissa vaihtelevasti. Lapin Kullan vahva brändi tuli selkeästi ja johdonmukaisesti esiin mainoksessa, samoin kuin Olvin brändi Olvi Specialin mainoksessa. Olvi Tumma poikkesi brändin linjasta, ja Legendan mainos ei onnistunut rakentamaan brändiä ollenkaan. Brändäämisen teoria ei aina kohtaa käytäntöä. Tulosten perusteella mainonta tuoteinformaation lisäksi välittää myös ideologiaa. Arvojen myymisen osuus mainoksissa vaihteli pienestä sivuroolista siihen, että olut näytti olevan vain merkityksetön sivuasia ideologian myynnin rinnalla.