Search

Restaurants produce significant food waste, which has major negative environmental, social, and economic impacts. Therefore, the prevention and reduction of food waste in restaurants needs to be planned, using appropriate management practices for the different stages of the process. The review will increase the understanding of food waste prevention and reduction, the stages of the management process, and the management practices involved. The results show that management practices are particularly related to menu planning, sourcing, preparation, serving, and customer service. In addition, the review identifies systematic management as an essential element in preventing food waste. However, achieving the objectives set will require raising the level of skills and integrating circular economy thinking into management practices. The suitability of management practices also depends on the geographical context, which is why more research on this topic is needed in Finnish restaurants.

Tässä pääkirjoituksessa keskitymme tarkastelemaan Matkailututkimus-lehden toimintaa vuosina 2018–2023 Journal.fi-alustan keräämien tietojen avulla. Kyseisellä ajanjaksolla lehdessä julkaistiin 92 artikkelia, joista 60 % julkaistiin suomeksi ja 40 % englanniksi. Lehdessä julkaistut, latauksiltaan suosituimmat artikkelit pitävät sisällään sekä vertaisarvioituja artikkeleita ja katsausartikkeleita että puheenvuoroja. Suosittuja teemoja ovat olleet erityisesti vapaa-ajan asuminen, lähimatkailu sekä kestävän ja vastuullisen matkailun erilaiset ulottuvuudet ja näkökulmat. Lähestulkoon kaikki suosituimmat artikkelit on julkaistu sen jälkeen, kun lehti siirtyi Journal.fi alustalle vuoden 2017 lopussa. Lehden suosio ja merkitys ovat nousseet erityisesti koronapandemian alkamisen jälkeen.

In this article, we study how language majority and minority youth (Finnish-, Swedish- and Sami-speaking youth) in Finland and Sweden perceive the possibility to use languages in their countries. Our theoretical underpinnings are inspired by language policy and language ecology with a special focus on possible impacts of national language policy on language ideologies and language praxis circulating in increasingly multilingual societies. The results show that several statistically significant differences can be revealed between the youth from different countries and with different first languages. The differences indicate that national policy seems to have an effect on language ideologies among the participants. Nevertheless, the youth shares a common belief of the importance of multilingualism even if they recognize the practical challenges that people who cannot use the majority language of the country can face. Language is perceived not only as a medium for communication but also as an important part of the individual’s identity and culture. The result of this study shows that the youth perceives the use of different languages in their country of residence as self-evident.

In this article, we focus on the language practices of teaching Swedish as second national language in Finnish-medium primary schools. We examine teacher perceptions of the linguistic repertoires of the student group as well as of language use and language choices in the classroom. The analysis is based on interviews with teachers of different Swedish syllabi. The results show that some Swedish teachers see their students and groups as monolingual, while others both see and strive to acknowledge the students’ multilingualism. In general, the Swedish teachers consider themselves aware of the students' linguistic backgrounds. The study further shows that there is variation in the use and dominance of individual languages in Swedish teaching, with focus on Swedish and Finnish, and that there are differences in how teachers perceive language use and language choice between the different actors in the classroom. These differences are related to the characteristics of the three syllabi and divergences in the local linguistic contexts. Although all teachers who participated in this study teach the subject of Swedish as second national language, their descriptions of the language practices varied in terms of language choices and multilingualism in the classroom. The pattern that emerges is that communication in the classroom according to the teachers is more Swedish-dominated in the native-level Swedish syllabus whereasthe classroom in the B1-Swedish syllabus is more Finnish-dominated. The linguistic practices in A-Swedish classrooms move between these two alternatives. The study gives insight to the de facto language policy of the classroom, which is of central importance for the possibility of enhancing a language pedagogy in accordance with today’s approach to language teaching and multilingualism.

Occupational health (OH) service providers, together with their client organizations co-operate in promoting health and work ability. Alongside with the so-called traditional services, more and more digital services are offered by OH service providers. However, little is known how the employer customers experience and use digital OH services. This study evaluates the types of digital OH services employer customers use and how they assess the usefulness and ease of use of these digital services. Furthermore, the aim is to find out factors associated the usefulness and ease of use. To determine these features of usefulness and ease of use of digital services the Technology Acceptance Model was utilized. A cross-sectional, electronic survey was carried out to the members of human resources (HR) and entrepreneur associations between December 2022 and January 2023. The survey was in Finnish. The research material consisted of the employer customers’ answers to the multiple-choice questions of the use, usefulness and ease of use of digital OH services. The data was analyzed by quantitative statistical analysis. A total of 455 respondents took part in the study, comprising 198 representatives of HR professionals and 257 entrepreneurs. Most of the respondents were women (65%) and over 50 years old (61%). HR professionals rated their information and communications technology skills significantly more often good or really good compared to the entrepreneurs, being 92 % and 62 %, respectively. The most frequently utilized digital OH services were the ability to update personnel’s information in the OH patient registry (48.0%) and remote action plan negotiations (37.1%). Less than one-third of the respondents (29.9%) took part in remote work ability negotiations, while approximately one-fifth (20.8%) participated in remote workplace surveys. In general, the HR professionals used digital OH services more frequently and estimate the usefulness and the use of digital OH services more positively compared to the entrepreneurs (p

This article examines teachers’ reflections on their practices regarding linguistic diversity in linguistic and semiotic landscapes (LSLs) in Swedish-medium early childhood education and care (ECEC) in Finland. Data comprising 14 videos and written assignments were collected during in-service training for ECEC staff. Based on a qualitative thematic analysis, four practices related to the interplay between the language of instruction and children’s other languages were identified and related to different spatial frameworks in the physical learning environments. The findings reveal a distinct promotion of the language of instruction throughout the landscapes. Linguistic and semiotic resources were produced or emplaced by the teachers to enhance interaction in and learning of the language of instruction for all children. Other languages were displayed, especially in the entrance hall, with caregivers as the primary audience, welcoming the families to the unit and providing a means of disseminating information, but not as a learning resource for the whole group. While the study reveals that teachers are aware of the potential of using LSLs as a part of their pedagogical work, it also reveals a lack of systematic planning when it comes to developing the landscape to support language awareness for all children.

Tämä artikkeli tarkastelee, miten Suomen kouluissa käsitellään pakolaisuuteen liittyviä aiheita ja pakolaistaustaisten oppilaiden kokemuksia. Artikkeli pohjautuu vuoden 2022 lopussa opettajilta, rehtoreilta ja koulunkäynninohjaajilta kerättyyn kyselyaineistoon (n = 267) ja kyselyä tarkentaviin puolistrukturoituihin opettajahaastatteluihin (n = 15). Tätä artikkelia varten on analysoitu kaksi kyselyn avokysymystä ja kaksi kysymystä opettajien haastatteluista. Tulokset osoittavat, että koulujen henkilökunta toivoo lisää tietoa ja koulutusta siitä, miten pakolaisuutta voi käsitellä iänmukaisesti, turvallisesti ja sensitiivisesti koulun arjessa. Useilla opettajilla oli pelko, että pakolaisuudesta puhuminen voi kuormittaa tai traumatisoida oppilaita. Vastauksissa korostuivat opettajien pyrkimykset rakentaa turvallista ilmapiiriä ja kohdella sekä pakolaisoppilaita että luokan muita oppilaita kunnioittavasti. Nämä pyrkimykset vaikuttivat siihen, miten opettajat lähestyivät pakolaisaiheita luokissa. Lähestymistavat jakautuivat kolmeen ryhmään, joita kutsumme tasapainoiluksi, tilan antamiseksi ja näkymätisöinniksi. Pakolaisuuden ja muiden vaikeiden aiheiden käsittely koulussa vaatii hyvää oppilaantuntemusta, sujuvaa tiedonkulkua, tarpeeksi pieniä ryhmäkokoja ja riittäviä työaikaresursseja. Ukrainan sota ja sotaa paenneiden oppilaiden siirtyminen perusopetuksen piiriin lisää aiheen ajankohtaisuutta suuressa osassa Suomen kouluja.

Today’s demographic shift towards an aging population is increasing health challenges, and technologies need to be developed to support older people. The national policy in Finland is that older people have the right to live in their own homes for as long as this is safe and meets their needs. However, introducing technology comes with ethical challenges and requires new skills of care personnel. The ethical aspects of technology need to be discussed in more depth. This study aimed to explore the ethical competence of care professionals who work with older people concerning the introduction of technology that supports living at home and to reveal the issues in this area that need development. The study was based on an electronic survey of 14 care professionals working in home care and used a descriptive qualitative study design. Inductive content analysis revealed four main categories: professional ethics, decision-making, change brought about by technology, and factors affecting the introduction of technology. This study shows that care professionals, regardless of their level or field of education, recognize professional ethics as a factor that guides their everyday work. However, it seems that ethics are not always realized in practice. To meet older peoples’ needs and wishes decision-making and individual assessment play an important role when introducing technology. The introduction of technology to support living at home among older people has a strong ethical dimension and requires strong professional ethics. The present study suggests that care personnel have insights into these ethical aspects, but that training, guidelines and operative models are needed to support care professionals’ ethical thinking and decision-making. The results of this study can help health care organizations identify care personnel's training needs and requirements for a clear, uniform process to introduce technology.

Digital healthcare services have been implemented increasingly during and after the COVID-19 pandemic. They have been expected to improve access, reduce inefficiencies, improve the quality of care, lower the cost of healthcare, and provide more personalised care. This study focuses on digital visits: digital health care services that replace a general practitioner (GP) appointment in primary care. The aim of this review is to assess the perspectives used in studying digital visits, and to describe the services studied in terms of modalities used and patient segments targeted. We aim to find how digital visits were studied prior to their becoming a necessity during the COVID-19 pandemic. This is a scoping review of English language papers published between 1.1.2010-31.5.2020. The papers were eligible for the review if they focused on a digital primary care visit which replaced a face-to-face appointment with a GP. In total, 36 papers were included. Ten of the studies described services tailored to the needs of a patient segment. The rest of the studies (26/36) did not differentiate between patient segments. The most often-used perspective was that of the clinician (16/36 studies). Fifteen studies were descriptive. The costs and outcomes were rarely utilised as a perspective: the costs were used in only one study and outcomes in six. Patient experience was the perspective chosen in 11 studies. Among all the interventions, the most common modality was by phone call (20), and the second most common was asynchronous messaging and video consultation (10 each). Prior to the COVID-19 pandemic, digital visits had mostly been developed for the entire population instead of a particular segment of patients. We argue that developing them to fit the needs of a patient segment would help make them more acceptable and suitable for patients. More studies from the patient perspective are needed to develop these services to better fit the needs of patients. The situation is likely to have changed during the pandemic, as a large number of studies has been published since May 2020.

The school system in Finland is primarily divided into Finnish-medium and Swedish-medium schools, where pupils with Finnish as first language as a rule attend Finnish-medium schools while pupils with Swedish as first language attend Swedish-medium schools. In both Finnish- and Swedish-medium schools, there are also bilingual pupils, with Finnish and Swedish as their first languages. Since 2004, the national curriculum includes a school subject intended for these bilingual pupils at Finnish-medium schools, although only few of them are given the chance to study this subject and thus to participate in teaching that would deepen their Swedish skills and strengthen their bilingual identity. Our study shows that neither principals nor Swedish teachers are even familiar with this syllabus and they are thus not fully acquainted with the official language policy of the national curriculum. These findings show that there is a gap between the official language policy expressed in the national curriculum and the language practices of the schools. Our results further indicate that the language practices for teaching bilingual pupils vary a lot. In the few schools that offer the Swedish syllabus intended for bilingual pupils, the teaching is put into practice in different ways, e.g., through differentiated teaching within mixed groups or by forming specific teaching groups for bilingual pupils. Our research shows a clear need for more knowledge about and promotion of this under-researched and largely unknown syllabus.

Nursing leaders in charge of operational management in acute care environments need continuous real-time information regarding workflow, human resources, and patient situations to support their immediate decision making. However, nursing leaders report that the current information systems do not provide sufficient support to help their decision making. The aim of this study was to develop an instrument for the evaluation of situational awareness of nursing leaders in operational management into the hospital setting. First, an established situational awareness scale was combined with literature to develop a draft for the instrument. Second, an expert panel assessed the content validity of the instrument, and finally, the psychometric properties of the instrument were evaluated by a cross-sectional online survey. The final version of the instrument consisted of three dimensions: Demands of patient care (5 items), Human resources (5 items) and Materials (6 items). The scale content validity index for all 16 items was 0.88. The instrument was tested with nursing professionals in charge of operational management (n=349). The overall situational awareness was 4.18, the highest dimension was the human resources (mean 4.63), while lowest score was seen for the dimension patient care (mean 3.84). The construct validity and internal consistency of the instrument was deemed good. The instrument may support systematic assessments of situational awareness, pinpointing areas of information management that need improvement. It may support evaluation of development projects, interventions, or implemented information systems. As situational awareness is an integral element of operational management in all health care, future research should explore it in other clinical environments and with other professions.

Terveydenhuoltoalan työhyvinvointi on ollut maailmanlaajuinen huolenaihe erityisesti covid-19-pandemian seurauksena. Työpaikkaostrakismia eli työpaikalla sosiaalisesta vuorovaikutuksesta ulossulkemista on tutkittu maailmalla varsin paljon, mutta suomalaisissa työ- ja organisaatiotutkimuksissa se on jäänyt hyvin vähäiselle huomiolle. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on lisätä tietoa ja ymmärrystä työpaikkaostrakismiin liittyvistä tekijöistä. Tutkimukseen osallistuivat kahden suomalaisen yliopistosairaalan eri ammattiryhmien työntekijät ja johtajat (N=569). Tutkittavat vastasivat puolistrukturoidulla kyselylomakkeella erilaisiin työhyvinvointia mittaaviin väittämiin, joilla selvitettiin käsityksiä työtovereilta ja lähijohtajalta saadusta tuesta, vaikutusmahdollisuuksista työtahtiin, sosiaalisesta ilmapiiristä (QPSNordic) sekä koetusta ja havaitusta työpaikkaostrakismista (WOS). Aineisto analysoitiin lineaarisella regressioanalyysillä. Analyysin mukaan keskeisesti työpaikkaostrakismiin yhteydessä olevia tekijöitä olivat työtovereilta saatu tuki ja hyvä sosiaalinen ilmapiiri, jotka suojasivat työpaikkaostrakismilta. Tulokset osoittavat, että kokemus osallisuudesta tukee merkittävästi työhyvinvointia.

The Swedish Tekniska Nomenklaturcentralen TNC (2000–2018 Terminologicentrum TNC) hasbeen Sweden's national center for special languages and terminology work for more than 75 years. Since its founding in 1941, the TNC has been active not only in Sweden, but also in establishing and maintaining international contacts. The article describes the contacts between actors in the Swedish and Finnish terminology field, looking in particular at the contacts between the TNC and actors in the Finnish higher education sector between the 1940s and the 1990s. The method utilized is close reading and content analysis. The research material used is the collection of foreign correspondence in the TNC's document archive, and in particular the section stored in connection with the code Ufin, i.e. sections concerning communication between the TNC and Finnish actors. The article describes the topics covered in the communication, the objectives and consequences of the communication and the results achieved. The article focuses especially on the contacts between the TNC and two active actors in Finland, professor Jarl Salin at the Åbo Akademi University and professor Christer Laurén at the University of Vaasa. In the analysis, the Ufin themes of the letters were categorized in four main categories: publications, communication, information and language issues. In professor Jarl Salins letters, the most common theme were language issues, whereas Professor Christér Laurén contacted TNC especially in connection with publications and publishing.

The article provides a review of the recent developments and trends in the research on Circular Economy (CE) in tourism and identifies possible research gaps. CE is becoming one of the hot topics in tourism research due to its increased importance in policymaking, especially in Europe. However, the review shows that research on CE in tourism is in its early stages. The studies have mainly focused on CE in tourism at the micro level from environmental and business management perspectives especially in hotels and restaurants. In addition, emerging research themes include circular consumption behaviour, CE and smart tourism, cooperation and networking with the local supply chain as well as circular tourism destination development. Thus, tourism scholars are encouraged to shift their perspective more from micro to macro level to get a holistic picture of CE in tourism. The article outlines some ideas for a research agenda on CE in tourism.

Algebraic thinking is an important part of mathematical thinking, and researchers agree that it is beneficial to develop algebraic thinking from an early age. However, there are few examples of what can be taken as indicators of young students’ algebraic thinking. The results contribute to filling that gap by analyzing and exemplifying young students’ early algebraic thinking when reasoning about structural aspects of algebraic expressions during a collective and tool-mediated teaching situation. The article is based on data from a research project exploring how teaching aiming to promote young students’ algebraic thinking can be designed. Along with teachers in grades 2, 3, and 4, the researchers planned and conducted research lessons in mathematics with a focus on argumentation and reasoning about algebraic expressions. The design of teaching situations and problems was inspired by Davydov’s learning activity, and Toulmin’s argumentation model was used when analyzing the students’ algebraic thinking. Three indicators of early algebraic thinking were identified, all non-numerical. What can be taken as indicators of early algebraic thinking appear in very short, communicative micro-moments during the lessons. The results further show that the use of learning models as mediating tools and collective reflections on a collective workspace support young students’ early algebraic thinking when reasoning about algebraic expressions.

Artikkelissa tarkastellaan sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattilaisten arvioita käyttämistään asiakastietojärjestelmistä. Artikkelissa arvioidaan Sote-tieto hyötykäyttöön strategian tavoitteiden toteutumista sosiaalialan ammattilaisten näkökulmasta ja tuotetaan tuotemerkkikohtaista tietoa käyttäjäkokemuksista kehittämisen tueksi. Artikkelin tutkimuskysymyksenä oli: Minkälaisia arvioita sosiaalialan korkeakoulutetut ammattilaiset antavat käyttämilleen asiakastietojärjestelmille vuonna 2020 käyttäjäkokemuksiinsa perustuen? Tutkimusaineistona hyödynnettiin STePS 3.0 -hankkeessa syys-lokakuussa 2020 ammattiliittojen kanssa yhteistyössä kerättyä tutkimusaineistoa (n=990), josta tähän artikkeliin valittiin ne vastaajat, joilla oli käytössä sähköinen asiakastietojärjestelmä (n=974). Aineistoa analysoitiin kuvailevin menetelmin hyödyntämällä suoria jakaumia ja ristiintaulukointia. Kouluarvosanoista esitettiin keskiarvot, keskihajonnat, keskiarvojen 95% luottamusvälit sekä heikkojen ja kiitettävien arvosanojen osuudet. Tulokset osoittavat, että sosiaalihuollossa käytössä olevien tuotemerkkien välillä on vaihtelua toimivuudessa, käytettävyydessä, työn ja yhteistyön tuessa sekä koetuissa hyödyissä. Tuotemerkkien arvosanojen keskiarvot vaihtelivat kohtalaisesta (6) hyvään (8). Parhaimmat arviot saivat Nappula ja Domacare, joita käytetään yleensä rajatummissa sosiaalihuollon toimintaympäristöissä. Laajasti sosiaalihuollossa käytössä olevista asiakastietojärjestelmistä parhaimman arvion sai Pro Consona (tyydyttävä). Asiakastietojärjestelmien suunnittelu ja mukauttaminen pienemmän ja rajatumman käyttäjäryhmän tarpeisiin on luonnollisesti yksinkertaisempaa ja järjestelmän käytön oppiminen nopeampaa verrattuna suurten käyttäjäryhmien ja monipuolisten toiminnallisuuksien asiakastietojärjestelmiin. Kaikkien asiakastietojärjestelmien kehittämiskohteiksi tunnistettiin yhteistyön ja tiedonvaihdon tukeminen, asiakkaan palvelukokonaisuuden hahmottaminen sekä asiakkaan sähköisen asioinnin kehittäminen. Paikannetut kehittämiskohteet ovat merkittäviä tulevia hyvinvointialueita ajatellen. Asiakastietojärjestelmillä olisi potentiaalia tukea sote-uudistukselle asetettuja tavoitteita, mikäli niitä kehitetään tulevaisuudessa vastaamaan paremmin ammattilaisten tarpeisiin.

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattilaisten kokemuksia kartoitettiin nyt ensimmäistä kertaa osana valtakunnallista Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden seuranta ja arviointi (STePS 3.0) -hanketta. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa Sote-tieto hyötykäyttöön -strategiassa määriteltyjen tavoitteiden toteutumisesta sosiaalialan ammattilaisten osalta. Tutkimuksessa kysyttyiin, miten kokeneita ja osaavia sosiaalialan ammattilaiset ovat tietojärjestelmien käyttäjinä, miten tietojärjestelmät tukevat sosiaalialan ammattilaisten tiedonhakua ja -vaihtoa ja miten hyvin asiakastietojärjestelmät tukevat sosiaalialan ammattilaisten työtä. Tutkimusaineisto muodostui sähköiseen kyselylomakkeeseen syys-lokakuussa 2020 vastanneiden 990 sosiaalialan ammattilaisen vastauksista, jotka työskentelivät julkisella, yksityisellä tai kolmannella sektorilla moninaisissa sosiaalialan työtehtävissä. Tulosten mukaan sosiaalialan korkeakoulutetut ammattilaiset ovat kokeneita tietojärjestelmien käyttäjiä, mutta järjestelmien tarjoama tuki työlle on paikoitellen heikkoa. Julkisella sektorilla työskentelevien sosiaalialan ammattilaisten arviot tietojärjestelmien tarjoamasta tuesta työlle olivat kriittisempiä muihin sektoreihin verrattuna. Tietojärjestelmiä hyödynnetään tiedonhaussa pääasiallisena asiakastiedon lähteenä, mutta edelleen turvaudutaan myös vanhanaikaisiin ja tietoturvaltaan heikkoihin tiedon haun menetelmiin. Sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoa ei vielä juurikaan hyödynnetä sosiaalialalla tiedonhaussa. Tutkimus nostaa esiin tarpeen tunnistaa tietojärjestelmien hyödyntämistä vaikeuttavat esteet sekä huomioida sosiaalialan vuorovaikutukseen ja sosiaalisiin verkostoihin kiinnittyvä käytäntö sekä erilaisiin ammatillisiin työtehtäviin liittyvät tarpeet paremmin tietojärjestelmien kehityksessä, jotta tietojärjestelmät voisivat jatkossa paremmin tukea sosiaalialan ammattilaisia heidän päivittäisessä työssään.

Copyright of Hoitotiede is the property of Hoitotieteiden Tutkimusseura HTTS r.y. and its content may not be copied or emailed to multiple sites or posted to a listserv without the copyright holder's express written permission. However, users may print, download, or email articles for individual use. This abstract may be abridged. No warranty is given about the accuracy of the copy. Users should refer to the original published version of the material for the full abstract. (Copyright applies to all Abstracts.)

Tarkastelemme artikkelissamme naisten ja miesten kokemuksia sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä tekniikan korkeakoulutettujen työpaikoilla. Aiemmat tutkimukset tekniikan alalla ovat selvittäneet naisten kokemaa syrjintää, mutta miesten kokemukset ovat jääneet pitkälti näkymättömiksi. Aineistomme koostuu syrjintää koskevista kysymyksistä tekniikan alan ammattiliiton toteuttamissa kahdessa selvityksessä: vuonna 2015 toteutetussa laajassa jäsentutkimuksessa sekä vuonna 2020 toteutetussa otostutkimuksessa. Tuloksemme todentavat aikaisempien tutkimusten mukaisesti naisten tekniikan alalla kohtaaman syrjinnän mutta tuottavat uutta tietoa sen yleisyydestä ja ilmenemismuodoista. Aineistomme osoittaa, että naisten kokema syrjintä liittyy vahvasti työpaikoilla vallitsevaan maskuliiniseen kulttuuriin. Rinnalle nousevat miesten kokemukset naisten suosimisesta, jotka myös liitämme tekniikan alalla vallitsevaan maskuliinisuusnormiin. Johtopäätöksenä esitämme, että maskuliinisuuden ensisijaisuus tekniikan alalla aiheuttaa naisten syrjintää ja toisaalta maskuliinisen etuoikeuden purkaminen synnyttää miehissä syrjinnän kokemuksia. Tarvittavan kulttuurimuutoksen onnistumisen edellytys on tasa-arvoon ja syrjintään liittyvien sukupuolten välisten näkemyserojen tunnistaminen ja tunnustaminen.

The primary goal of introducing digital information systems in healthcare organisations is to improve care processes and outcomes, however, studies that investigate the impact of digital information systems on the day-to-day operations management from the perspective of workflow and consumer satisfaction in emergency departments are scarce. Therefore, this study aimed to explore the impact of a digital clinical logistics system on the duration of patient care, consumer satisfaction and shift leaders' experience of workload in emergency departments. A longitudinal prospective design was used. Three units participated in the study; an intervention unit, a control unit A (no implemented system) and a control unit B (system already in use). We collected data on care duration, consumer satisfaction and shift leaders' experience of workload for four weeks at five time points both before system implementation (summer 2015, spring 2016) and after system implementation (summer 2016, autumn 2016, winter 2016). The average care duration time increased in the postimplementation period in the intervention and control B units (p < 0.001). Duration of care was higher in the intervention unit than control unit B in summer 2016 (p < 0.001) and winter 2016 (p = 0.009). Similarly, duration of care in control unit A was higher than control unit B in spring 2016 (p < 0.001). Consumer satisfaction decreased in the intervention unit, in winter 2016 (p < 0.001) and the experience of workload increased in the intervention unit, in summer 2016 and autumn 2016 (p < 0.05). However, the patients-to-nurses ratio was doubled in the intervention unit in the last time point postimplementation when compared to the first timepoint, while it remained similar in the control units throughout the study period. This work demonstrated that a digital care logistics system may support in increasing the number of patients treated with the same nursing resources. However, this seems to connect to other outcome variables such as increased care duration, increased experience of workload and decreased consumer satisfaction in some postimplementation time points.

Copyright of Journal of Professional & Vocational Education (JPVE) / Ammattikasvatuksen Aikakauskirja is the property of Finnish Vocational Education Research Association and its content may not be copied or emailed to multiple sites or posted to a listserv without the copyright holder's express written permission. However, users may print, download, or email articles for individual use. This abstract may be abridged. No warranty is given about the accuracy of the copy. Users should refer to the original published version of the material for the full abstract. (Copyright applies to all Abstracts.)

The Internationalization of the Curriculum (IoC) has become a more important focus in higher tourism education in recent years. However, despite several studies, its key definitions and dominant conceptual frameworks have not been adopted by the tourism education literature. Therefore, this qualitative study extends the current understanding of IoC in higher tourism education from lecturers’ perspective by applying the key definitions and dominant conceptual frameworks from the IoC literature (Leask, 2001; 2009; 2011; 2013a; 2013b; 2015; Leask & Bridge, 2013). The study provides further insights into how IoC is perceived in action in the context of tourism education in a non-English speaking European country: Finland. The findings reveal that IoC in Finnish higher tourism education is still fragmented and based on ad hoc practices. Conversation should be initiated to develop shared understanding and to answer the questions about IoC at the institutional and degree program level. A number of suggestions are made for the program managers and lecturers to support them in evaluating the current state of IoC and help them to ensure the competitiveness of the degree programs.

Artikkelissa tarkastellaan sitä, millaisia merkityksiä haavoittuvuudelle on annettu datavetoista yhteiskuntaa ja digitaalista subjektia koskevassa tutkimuskirjallisuudessa. Artikkeli perustuu kirjallisuuskatsaukseen, joka on tehty vuosina 2015–2020 ilmestyneistä haavoittuvuutta datafikaation kontekstissa käsittelevistä tieteellisistä julkaisuista. Kirjallisuushaut tehtiin yhteiskuntatieteiden alojen keskeisistä tietokannoista ja digitaalisista kirjastoista. Hakujen pohjalta tutkimuskirjallisuus järjestettiin neljään teemakokonaisuuteen: 1) datavalvonnan tuottamat haavoittuvuudet, 2) data tietämisen tapana ja osallisuutena, 3) digitaalisten subjektien kategorisointi ja näkyvyyden säätely sekä 4) haavoittuvuus suhteessa autonomiaan ja ontologiaan. Kartoitetun tutkimuskirjallisuuden perusteella datan kerääminen ja digitaaliset toimintaympäristöt tuottavat haavoittuvuutta, joka ilmenee niin subjektien muotoutumisessa, näkyvyydessä, kategorisoinnissa, osallisuudessa, suhteissa kuin digitaalisen olemassaolon ontologisessa luonteessa. Artikkelissa esitetään, että haavoittuvuuden käsitettä olisi hyvä hyödyntää teoreettisena työkaluna, jonka avulla tutkia datafikaatioon liittyviä mahdollisuuksia ja toiminnan ehtoja. Haavoittuvuuden kokemuksellisuutta datasuhteissa voitaisiin lähestyä tunnerakenteena ja eettisenä resurssina.

Kasvatuksellisen ja koulutuksellisen tasa-arvon toteutuminen monikielistyvässä Suomessa edellyttää entistä kielitietoisempaa varhaiskasvatusta (Puukko ym., 2019). Monikulttuurisuuden kohtaaminen on arvioitu yhdeksi keskeisimmäksi varhaiskasvatuksen tulevaisuuden osaamistaidoksi (Karila ym., 2013), ja monikielisyyden lisääntyminen haastaa ja kannustaa kehittämään entistä sensitiivisempiä, vuorovaikutuksellisia pedagogisia käytänteitä (Karila, 2016). Teimme keväällä 2017 verkkokyselyn, jonka tavoitteena oli kerätä tietoa ja näkökulmia monikielisyyden kohtaamisesta sekä kielitietoisista työskentelytavoista suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Kysely oli suunnattu monikielisessä lapsiryhmässä työskentelevälle varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Tässä kirjoituksessa tarkastelemme sitä, millaisia uusia taitoja ja toimintamahdollisuuksia varhaiskasvatuksen henkilöstö kyselyn perusteella kaipaa monikielisyyden kohtaamiseen ja tukemiseen omassa työympäristössään.

Keskustelussa kaksikielisistä kouluista ja kieliryhmien välisestä yhteistyöstä mainitaan usein samoissa tiloissa sijaitsevat suomen- ja ruotsinkieliset koulut, ns. kieliparikoulut, joiden katsotaan lisäävän kontakteja toiseen kotimaiseen kieleen. Keskustelu ja tutkimus tilojen jakamisen vaikutuksesta ovat keskittyneet lähes yksinomaan opiskelijoihin. Aiempi tutkimus on osoittanut, että kontaktien luominen kieliryhmien välille vaatii tietoisia toimia koulujen johdolta ja henkilökunnalta. Opettajien kontakteja toiseen kieliryhmään tai toiseen kotimaiseen kieleen työpaikallaan ei ole juuri tutkittu. Tässä artikkelissa tarkastelemme tilojen jakamisen vaikutusta opettajien kontakteihin toiseen kotimaiseen kieleen kaksikielisellä lukiokampuksella. Tarkastelemme kyselytutkimuksen avulla opettajien itseraportoituja kontakteja toiseen kotimaiseen kieleen syksyllä 2012 koulujen ensimmäisen kokonaisen yhteisen lukuvuoden alkaessa ja uudestaan syksyllä 2014. Tarkastelemme opettajien vastauksia (n=63) liittyen heidän kontakteihinsa toisen kotimaisen kielen kanssa työssä ja työpaikalla ja vertaamme tuloksia samoissa kouluissa tehtyyn vastaavaan kyselyyn opiskelijoiden parissa. Tulokset osoittavat, että opettajien kontaktit toiseen kotimaiseen kieleen lisääntyvät opiskelijoita enemmän koulujen jakaessa samat tilat ja että ruotsinkielisen koulun opettajat raportoivat enemmän kontakteja suomen kieleen kuin suomenkielisen koulun opettajat ruotsin kieleen.

Tarkastelemme artikkelissa tiedon yhteistuottamista asuinalueiden kehittämisessä. Asuinalueiden kehittämishankkeet tuovat yhteen erilaisia toimintakulttuureita, toimijoita ja tiedon muotoja, mikä synnyttää tarpeen tarkastella, millaisen tiedon tai kenen asiantuntijuuden pohjalta asuinalueita kehitetään ja millaisia menetelmiä ja valmiuksia tämä edellyttää. Tarkastelemme kahdessa tamperelaisessa lähiökehittämishankkeessa, miten tietoa asuinaluekehityksessä yhteistuotetaan. Tesoman osallistuvan budjetoinnin ja Annala-Kaukajärven yhteiskehittämishankkeen aineisto on kerätty toimintatutkimuksella ja havainnoimalla. Jäsennämme tiedon yhteistuottamisprosessia teema-areenan käsitteellä teeman luonnetta ja kontekstia, toimijoita, vuorovaikutuksen paikkoja ja keskustelun kulkua analysoimalla. Tiedon yhteistuottaminen edellyttää organisaatiolta epävarmuuden sietoa ja yhteistuottamisen ymmärtämistä kahdensuuntaisena vuorovaikutusprosessina. Se vaatii resursseja, vastuiden määrittelyä ja strategista suunnittelua. Organisaatioiden sisäiset vuorovaikutus- ja viestintäprosessit ja tiedon yhteistuotannosta vastaavien ammattilaisten vuorovaikutustaidot vaikuttavat prosessin onnistumiseen.

Det övergripande syftet med denna artikel är att analysera och beskriva yngre elevers uppfattningar av det matematiska i ett algebraiskt uttryck och utifrån det diskutera vad som kan utgöra kritiska aspekter för utvecklandet av mera kvalificerade uppfattningar. Artikeln bygger på data från ett forskningsprojekt där elever i förskoleklass, årskurs 1 och årskurs 4 intervjuades med syfte att analysera de aktuella elevernas kvalitativt skilda sätt att uppfatta det matematiska i algebraiska uttryck. Intervjuerna analyserades fenomenografiskt. Studiens resultat visar tre kvalitativt skilda kategorier av yngre elevers uppfattningar av det matematiska i algebraiska uttryck. Det matematiska i ett algebraiskt uttryck erfars som ”något som kan och bör räknas ut”, ”något som beskriver en relation mellan komponenter” och ”något som representerar en situation”. Vidare identifierades tre kritiska aspekter i relation till kategorierna. De kritiska aspekter som ger eleverna möjlighet att kvalificera sina uppfattningar för att utveckla ett mer komplext kunnande av algebraiska uttryck är att kunna urskilja att 1) ett uttryck består av olika komponenter som har olika funktioner, 2) en och samma variabel i ett uttryck har samma värde och 3) värdet på en variabel i ett uttryck bestäms relationellt. Att urskilja sådana kritiska aspekter kan hjälpa eleverna att kvalificera sitt kunnande. Således måste de kritiska aspekterna beaktas vid utformningen av undervisningen. Abstract in English The overall purpose of this article is to analyze and describe younger students’ conceptions of or ways of experiencing the mathematics in an algebraic expression and to discuss what can be critical aspects for the development of more qualified conceptions. The article is based on data from a research project where students in preschool class, Grade 1 and Grade 4 were interviewed with the aim of analyzing the students' qualitatively different ways of experiencing the mathematics in algebraic expressions. The interviews were analyzed with phenomenography. The results show three qualitatively different categories of younger students’ conceptions of the mathematics in algebraic expressions. The mathematics in an algebraic expression is experienced as ”something that can and should be calculated", ”something that describes a relationship between components”, and ”something that represents a situation”. Furthermore, three so-called critical aspects the students need to discern were identified in relation to the categories 1) an expression consists of different components that have different functions, 2) one and the same variable in an expression has the same value and 3) the value of a variable in an expression is determined relationally. Discerning such critical aspects may help the students to qualify their ways of knowing. Thus, the critical aspects need to be considered in the design of teaching. FULL TEXT IN SWEDISH.

Rasismi-sanaan liittyy epävarmuutta siitä, mitä se on ja missä yhteyksissä sitä voi käyttää. Yksi syy hämmennykseen on se, että sanaa on opittu varomaan. Myös osa rasismintutkijoista käyttää tutkimuksessaan muita termejä välttyäkseen rasismi-sanan aiheuttamalta vastareaktiolta. Kun rasismia on ryhdytty korvaamaan ”turvallisemmilla” termeillä, niiden merkityssisällöt ovat alkaneet hämärtyä. Tutkimuskirjallisuudessa käytetään rinnakkain ja jopa samaa tarkoittavina syrjintää, toiseuttamista, ksenofobiaa, rodullistamista ja rasismia ilman, että termien välisiä merkityseroja useinkaan pohditaan tai avataan kunnolla. Sanahämmennyksen seurauksena rasismikeskustelua käydään tutkimuksessa – ja myös laajemmin yhteiskunnassa – ilman selkeää käsitystä siitä, miten ilmiökentän termit tulisi ymmärtää ja miten niitä käyttää. Tässä artikkelissa tarkastelen sitä, miten rasismi ja sen lähikäsitteet on nähty suomenkielisessä mediatutkimuksen kirjallisuudessa. Sen jälkeen käyn läpi keskeisten termien eroja ja merkityssisältöjä suomalaisen ja kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Päämääränä on helpottaa termien käyttöön liittyvää epävarmuutta ja epätietoisuutta.

Monikielisyyden tukeminen on vahvasti esillä uusimmissa varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmissa. Tarkastelemme tässä artikkelissa varhaiskasvatuksen toimijoiden kokemuksia monikielisyydestä ja kielitietoisista toimintatavoista. Tutkimus perustuu monikielisessä lapsiryhmässä työskentelevälle henkilöstölle suunnattuun kyselyaineistoon (n = 86). Aineisto analysoitiin temaattista analyysia ja sisällön erittelyä hyödyntävän sisällönanalyysin keinoin. Artikkelin päähuomio kohdistuu siihen, miten varhaiskasvattajat ovat suhtautuneet toimintaympäristön monikielistymiseen, ja mitä tämä osaltaan kertoo monikielisyysja kielenoppimiskäsitysten murroksesta. Lisäksi kuvaamme henkilöstön kokemuksia siitä, miten jo käytössä olevat kielitietoiset toimintatavat on lapsiryhmässä ja laajemmin työyhteisössä otettu vastaan. Tulosten perusteella monikielisyyden haasteet kietoutuvat ennen kaikkea vuorovaikutukseen ja epävarmuuden kokemuksiin mutta myös näkemyseroihin ja puutteellisiin resursseihin. Iloa puolestaan tuottaa erityisesti lasten avoimuus ja ylpeys oppimisesta, arkisen huumorin jakaminen sekä mahdollisuus avartaa ajattelua ja oppia itsekin uutta.

Useat Suomen mediassa viime vuosina julkaistut otsikot yhdessä kansainvälisten työn ja perhe-elämän yhteensovittamista tarkastelleiden tutkimusten kanssa ovat osoittaneet, että yksinhuoltajaäitien työ epätyypillisinä aikoina, esimerkiksi iltaisin, öisin ja viikonloppuisin, voi vahvistaa perheiden arjessaan kohtaamia haasteita. Äitien vuorotyö sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen haasteet voivat heijastua kielteisesti myös lapsen hyvinvointiin. Vaikka Suomessa naisten epätyypilliset työajat ovat yleisiä, tutkimustietoa yksinhuoltajaäitien kokemuksista ei ole juuri ollut saatavilla. Väitöskirjatutkimukseni kysyikin, kuinka yksinhuoltajaäidit Suomessa, Alankomaissa ja Isossa-Britanniassa kokevat työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen silloin, kun äidit työskentelevät epätyypillisinä aikoina. Nämä kolme maata valittiin tutkimukseen, koska ne eroavat toisistaan muun muassa niin varhaiskasvatusjärjestelmien kuin myös äitien työaikakulttuurin osalta. Tulokset paljastivat, että yksinhuoltajaäidit kaikissa kolmessa maassa kokivat epätyypilliset työajat ensisijaisesti haasteena työn ja perheelämän yhteensovittamiselle. Sosiaalipoliittiset ratkaisut ja yhteiskunnalliset palvelut ovatkin ratkaisevia yksinhuoltajaperheiden arjen sujuvuuden ja epätyypillistä työaikaa tekevien äitien ja lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi.