Search

Koronaviruspandemia hiipuu ja vähitellen voidaan puhua pandemian jälkeisestä ajasta. Tieteellisten kirjastojen tilanne on erilainen kuin kaksi vuotta sitten. Nyt on aika luoda katsaus siihen, mitä oikeastaan tapahtui, ja pohtia vaikutusten kauaskantoisuutta. Tässä artikkelissa kirjastolaiset — kevään 2020 Signumin koronakirjeenvaihtajat — jatkavat koronaraportointia omista kirjastoistaan ja analysoivat mennyttä poikkeusaikaa.

Avointa julkaisemista edistetään tarjoamalla siihen tutkijan kannalta merkityksellisiä kannustimia. Lisäksi tulee tarjota riittäviä ja monipuolisia palveluita julkaisemisen tueksi.

Kesän LIBER-konferenssi järjestettiin teemalla Kirjastot ja avoin tieto: Visiosta toteutukseen. Konferenssin keskeisiä aiheita olivat digitaalisen kirjasto ja tutkimuksen tarpeet, avoin toimintakulttuuri, avoin julkaiseminen ja avoin data. Päivät tarjosivat kiinnostavan näkymän tämän päivän tieteellisten kirjastojen ja tutkimuspalveluiden asiantuntijatyöhön.

Avointa julkaisemista edistetään tarjoamalla siihen tutkijan kannalta merkityksellisiä kannustimia. Lisäksi tulee tarjota riittäviä ja monipuolisia palveluita julkaisemisen tueksi. nonPeerReviewed

publishedVersion

Kirjasto koordinoi Itä-Suomen yliopiston (UEF) avoimen tieteen palveluita. Kirjasto on aktiivisesti edistänyt avointa julkaisemista ja datapolitiikan luomista sekä rakentanut tukipalveluita yhdessä IT-palvelujen ja hallintopalvelujen kanssa. Vuonna 2019 toteutimme kyselyn tutkijoille avoimen tieteen tukipalveluista. Tulosten perusteella näyttää siltä, että tutkijoita ohjaa avoimessa tieteessä eniten rahoittajien vaatimukset ja oman lähiyhteisön tavoitteet ja arvot. Tutkijat arvostavat eniten heitä auttavia palveluita ja asiantuntijoita.

Tutkimusaineistot ja -menetelmät ovat niin avoimia kuin mahdollista ja niin suljettuja kuin välttämätöntä. Aineistoja hallitaan tarkoituksenmukaisesti FAIR-periaatteiden toteuttamista tavoitellen. Tutkimusmenetelmät ja -aineistot, mukaan lukien tutkimusdata, tunnistetaan itsenäisiksi tutkimustuotoksiksi. Yleisellä tasolla tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus ja hyvä hallinta parantavat mahdollisuuksia tutkimusten todentamiseen sekä edistävät olemassa olevien aineistojen ja menetelmien tarkoituksenmukaista uudelleenkäyttöä. Avoimuus lisää globaalia yhdenvertaisuutta, koska tutkimusaineistoja tarjotaan maailmanlaajuisesti tutkijoiden käyttöön. Tämä puolestaan edesauttaa uusien innovaatioiden syntymistä. Aineistojen ja menetelmien avoimuuteen liittyy merkittäviä tutkimuseettisiä ja lainsäädännöllisiä kysymyksiä sekä rajoitteita, jotka tutkijoiden ja muiden aineistonhallinnan parissa työskentelevien tulee tuntea.