Search

Historianopetuksen tavoitteet nykyisessä lukiossa ovat laajat ja keskittyvät sisältöjen, historian taitojen sekä demokratiakansalaisuuden oppimiseen. Tässä artikkelissa tarkastelemme, millaisia arviointimenetelmiä lukion historianopettajat käyttävät ja kuinka ne suhteutuvat opettajien näkemyksiin historian opetuksen tavoitteista. Tutkimus perustuu vuonna 2016 kerättyyn kyselyaineistoon, joka kerättiin lukion historianopettajilta (N = 151). Kysyimme heidän näkemyksiään lukion historianopetuksen tavoitteista, heidän käyttämistään opetusmenetelmistä sekä arviointitavoista. Tulosten mukaan opettajat painottavat sisältötietojen hallintaa riippumatta siitä, mitä tavoitetta he pitävät opetuksessa tärkeimpänä. Tuloksissa näkyy kuitenkin myös eroja muun muassa suhteessa tiedonmuodostuksen periaatteiden hallintaan. Tulokset kertovat opetuskulttuurista, jossa historianopetukselle määriteltyjä laajoja tavoitteita pyritään soveltamaan käytäntöön laaja-alaisesti. Artikkelin lopussa esitämme konkreettisia toimia, kuinka historianopetuksen tavoitteiden ja arvioinnin välistä suhdetta voidaan entisestään tiivistää., The objectives of history teaching in the general upper secondary school curriculum are wide, concentrating on the learning of contents, skills and democratic citizenship. In this article, we examine what kind of assessment methods history teachers use in general upper secondary schools. In addition, we study how history teachers’ use of assessment methods is connected to their views on the objectives of history teaching. The study is based on data collected by an online questionnaire completed by general uppers secondary history teachers (n = 151) in 2016. In the questionnaire, we asked the teachers their views on the objectives of history teaching. We also asked what kind of teaching methods and assessment methods history teachers use in their work. According to our results, teachers emphasise learning and assessment of contents irrespectively of the objectives that they consider the most important in teaching. However, the results also show differences, especially in relation to the construction of historical knowledge. At the end of the article, we present concrete activities for developing the relationship between the objectives and assessment of history teaching.

Historianopetuksen tavoitteet nykyisessä lukiossa ovat laajat ja keskittyvät sisältöjen, historian taitojen sekä demokratiakansalaisuuden oppimiseen. Tässä artikkelissa tarkastelemme, millaisia arviointimenetelmiä lukion historianopettajat käyttävät ja kuinka ne suhteutuvat opettajien näkemyksiin historian opetuksen tavoitteista. Tutkimus perustuu vuonna 2016 kerättyyn kyselyaineistoon, joka kerättiin lukion historianopettajilta (N = 151). Kysyimme heidän näkemyksiään lukion historianopetuksen tavoitteista, heidän käyttämistään opetusmenetelmistä sekä arviointitavoista. Tulosten mukaan opettajat painottavat sisältötietojen hallintaa riippumatta siitä, mitä tavoitetta he pitävät opetuksessa tärkeimpänä. Tuloksissa näkyy kuitenkin myös eroja muun muassa suhteessa tiedonmuodostuksen periaatteiden hallintaan. Tulokset kertovat opetuskulttuurista, jossa historianopetukselle määriteltyjä laajoja tavoitteita pyritään soveltamaan käytäntöön laaja-alaisesti. Artikkelin lopussa esitämme konkreettisia toimia, kuinka historianopetuksen tavoitteiden ja arvioinnin välistä suhdetta voidaan entisestään tiivistää. peerReviewed

Tässä tutkimuksessa selvitettiin, missä määrin lukion opintomenestys selittää yliopisto-opinnoissa menestymistä ja opintojen etenemistä. Aineisto muodostui 120:n vuonna 2006 opintonsa aloittaneen liikuntatieteiden tai kielten yliopisto-opiskelijan takautuvista opintotiedoista. Tutkittavista kerättiin lukiosuoritusten arvosanat, ja heidän yliopisto-opintojensa etenemisnopeutta ja suoritustasoa seurattiin vuoteen 2015 saakka. Aineisto analysoitiin korrelaatio- ja regressioanalyyseilla. Regressioanalyysissa selvisi, että tutkittavien lukion päättötodistuksen arvosanojen keskiarvo ja ikä opintojen aloitushetkellä selittivät yliopistossa suoritettujen arvosanojen keskiarvoa. Mitä parempi keskiarvo opiskelijalla oli lukion päättötodistuksessa ja mitä vanhempi hän oli opintojen aloitushetkellä, sitä parempia arvosanoja hän sai yliopistossa. Pro gradu -tutkielman arvosanojen vaihtelua ja valmistumista maisteriksi vuoteen 2015 mennessä selitti vain lukion päättötodistuksen arvosanojen keskiarvo. Mitä parempi päättötodistuksen keskiarvo opiskelijalla oli, sitä paremman arvosanan hän sai pro gradusta ja sitä todennäköisemmin hän valmistui vuoteen 2015 mennessä. Ylioppilastutkinnon arvosanojen keskiarvo ei selittänyt vaihtelua yliopisto-opintojen arvosanojen keskiarvossa tai pro gradun arvosanoissa. Laajempi tutkimus pitäisi toteuttaa Suomessa eri yliopistoissa sekä niin sanotuilla pehmeillä että kovilla tieteenaloilla, ja seurantaa olisi jatkettava myös työelämään. Yliopistojen valintamenettelyjen muutosta tulee harkita huolellisesti. peerReviewed

peerReviewed