Search

Tiivistelmä. Tutkimukseni aiheena on iisalmelaislähtöisen Hanna Rannan (1885–1944) kasvu sosiaalidemokraattisen työväenliikkeen naisaktiiviksi 1800–1900-lukujen taitteessa. Tutkimukseni aikajänteenä ovat vuodet 1885–1909, mutta erityinen huomio kohdistuu Rannan poliittisen toiminnan alkuvuosiin 1906–1909. Hanna Ranta syntyi Iisalmessa mökkiläisperheeseen, joka jäi pian Rannan syntymän jälkeen asunnottomaksi. Perheen köyhyydestä huolimatta Hanna Ranta pääsi kansakouluun ja valmistui erittäin hyvin arvosanoin. Kansakoulun jälkeen hän pääsi palvelijattareksi Kuopioon ja muutti sieltä vuonna 1903 Helsinkiin, missä työskenteli kauppa-apulaisena. Helsingissä asuessaan hän liittyi Helsingin Työväenyhdistyksen naisosastoon ja SDP:n jäseneksi. Vuonna 1906 hän pääsi Helsingin Työväenyhdistyksen naisosaston stipendiaattina Lahdessa pidetyille SDP:n agitaatiokursseille. Agitaatiotyöstä tuli ajankohtaista erityisesti eduskuntauudistuksen myötä. Agitaatiokurssin jälkeen alkoi Rannan poliittinen ura. Hän toimi 1907 ensin agitaattorina Hämeessä ja kiersi sitten itäistä ja eteläistä Suomea Työläisnainen-lehden asiamiehenä. Vuodesta 1908 hän toimi Vaasan eteläisessä vaalipiirissä puhujana, piirisihteerinä, rahastonhoitajana ja luennoitsijana. Sovelsin tutkimuksessani mikrohistoriallisesti painottuneen biografisen historiantutkimuksen menetelmiä. Tällöin käytettävät lähteet ovat usein sirpaleisia tai epäsuoria ja tutkijan roolista tulee luova ja tulkitseva. Lisäksi kontekstista tulee merkittävä toimija, sillä sen kautta tutkija pystyy kuvaamaan, mikä kyseisessä tilanteessa on mahdollista tai todennäköistä. Tutkimuskohteestani ei ollut saatavissa niin sanottuja egodokumentteja, minkä vuoksi kaikki käyttämäni lähteet olivat toissijaisia lähteitä. Tutkimukseni pääasiallisia lähdeaineistoja olivat digitoidut sanomalehdet, Työväen arkistossa säilytettävät Helsingin Työväenyhdistyksen naisosaston pöytäkirjat vuosilta 1904–06, sekä valikoitu otos SDP:n Vaasan eteläisen vaalipiirin arkistomateriaalia vuosilta 1908–1909. Tutkielman tärkein löytö oli se, että kentällä toimivana naisagitaattorina Rannalla oli huomattava vaikutus alueensa ehdokkaana olleiden naisten vaalimenestykseen. Osoitin tutkimuksessani, että sekä vuoden 1907 että vuoden 1908 vaaleissa Ranta pystyi vaikuttamaan ehdokkaina olleiden, itselleen tuttujen naisten valituksi tulemiseen merkittävällä tavalla. Hanna Rannan myöhemmissä elämänvaiheissa riittää vielä tutkittavaa. Kansanedustajaksi valittu Ranta pakeni puolisonsa kanssa Neuvosto-Venäjälle, missä kuoli vuonna 1944. Hedelmällinen tutkimuskohde on myös vuosisadan alussa toimineiden kenttäagitaattoreiden vaikutus kokonaisuudessaan puolueen vaalityössä.