Search

Artikkelissa tarkastellaan kuntatason perusopetuksen ylemmän johdon käsityksiä inkluusiosta ja inklusiivisen pedagogiikan johtamisesta perusopetuksessa. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä inklusiivisen pedagogiikan johtamiseen liittyvistä käsityksistä ja johtamistehtävän kompleksisuudesta johtamisen osa-alueilla (leadership, management), sekä tämän yhteyksistä inklusiivisen pedagogiikan johtamiseen. Artikkelissa analysoidaan, miten johtamisen osa-alueet ovat yhteydessä johtajien inkluusio-orientaatioon ja miten johtajat käsittävät inkluusion. Eri puolelta Suomea kyselylomakkeella (n=65) kerättyä aineistoa täydentävät haastattelut (n=6). Perusopetusjohtajien keskuudessa käsitys inkluusiosta vaihtelee. Tutkimuksen perusteella perusopetuksen johtajien työ painottuu asioiden johtamiseen (management), ja ihmisten johtamiselle (leadership) on työssä vähemmän sijaa. Leadership-johtamiseen painottuvat johtajat ovat ”asiajohtajia” valmiimpia tukemaan inkluusion toteutumista. Johtajat suhtautuvat inklusiivisten käytäntöjen käyttöönottoon vaihtelevasti. Inkluusion toteutuminen jokaisen koulun tasolla edellyttää johtajien myönteisen asennoitumisen lisäksi uusien käytäntöjen yhteisesti sovittua implementointia.

Artikkelissa tarkastellaan kuntatason varhaiskasvatuksen ylemmän johdon käsityksiä inkluusiosta ja inklusiivisen pedagogiikan johtamisesta varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksessa selvitetään kumpaan johtamisen osaalueeseen, leadership vai management, varhaiskasvatuksen johtajien toiminta painottuu. Tämän jälkeen analysoidaan, miten johtamisen osa-alueet ovat yhteydessä johtajien inkluusionäkemykseen, miten varhaiskasvatusjohtajat käsittävät inkluusion ja millaista inklusiivisen pedagogiikan johtaminen on varhaiskasvatuksessa. Aineisto on kerätty eri puolelta Suomea. Tämän tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että varhaiskasvatusjohtajien työ painottuu asioiden johtamiseen (management) ihmisten johtamisen (leadership) jäädessä vähemmälle huomiolle. Johtajan panos työyhteisön pedagogiselle johtamiselle edellyttää Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan muutosta toimintakulttuurissa. Johtajien asennoituminen inkluusiota kohtaan on myönteistä, mutta käytännön implementointiin tarvitaan vielä keinoja., This study focuses on the early childhood education (=ECE) heads´ perceptions of inclusion and inclusive leadership in early childhood education. We examined which areas of participants directorship (leadership; management) is emphasized. Then we analysed how the orientation of leadership and management emphasis affects inclusion, how early childhood education heads comprise inclusion and what is the inclusive leadership in early childhood education. The data have been gathered from all over the Finland. It seems that the work of the heads of ECE is more focused on management compared to leadership. A change in the operating culture requires pedagogical leadership. Heads’ attitudes towards inclusion are positive, but there are still challenges in implementation.

Tutkimuksessa tarkasteltiin ydin- ja uusperheiden isien asennoitumista vertaistukeen ja isien väliseen keskusteluun, lapsen syntymän jälkeisinä vuosina. Tutkimus on osa vuonna 2007 käynnistynyttä Hyvän kasvun avaimet -seurantatutkimusta, joka perustuu varsinaissuomalaisilta perheiltä kerättyyn tietoon (n = 1797). Tässä tutkimuksessa keskitytään samojen isien antamiin vastauksiin perheen lapsen ollessa vuoden (n = 1069) ja kolmen vuoden (n = 720) ikäinen. Konfirmatoriseen faktorianalyysiin perustuva mallinnus ja tulokset osoittivat, että isien vertaistuen tarve on tärkeää isille, etenkin lapsen ollessa vuoden ikäinen, mutta kyseessä ei ole pysyvä ilmiö, sillä tulosten mukaan vertaistuen tarve laskee lapsen kolmanteen ikävuoteen mennessä. Lisäksi tulokset osoittivat, että korkeamman ammattiaseman omaavat isät kokivat vähemmän tarpeelliseksi uuden vertaistoiminnan kehittämisen., This study examined Finnish nuclear and stepfamily fathers’ with small children and their attitudes towards peer support and development of father-to father discussion. We gathered the fathers’ self-reported answers when their children were one (n = 1069) and three years old (n = 720). The data for the current study were derived from the Steps to the Healthy Development and Well-being of Children follow-up study. Results from the Confirmatory factor analysis suggest that father-to-father discussion is important, especially for first-time fathers. Fathers with high socioeconomic status have less need to develop peer support during their children’s infant- to toddlerhood. Our results indicate that need of peer support and development of peer support is an important, but not permanent phenomenon that gradually decreases after children’s first years.