Search

Diplomityön tavoitteena on parantaa työturvallisuutta Agnico Eagle Finland Oy:n Kittilän kaivoksen rikastamon kunnossapidossa. Työn tilaus tuli kaivoksen työturvallisuusosastolta. Syynä työn tilaamiseen oli rikastamon kunnossapidossa aikaisemmin sattuneet tapaturmat ja rikastamon alueella sijaitsevat haastavat työkohteet. Työturvallisuus on keskeisessä roolissa Agnico Eagle Mines Ltd:n kaivoksilla. Työturvallisuuden suunnittelu lähtee nolla tapaturmaa -ajattelusta, jonka tukena Agnico Eagle käyttää työkortti- ja valvontamallijärjestelmää. Työn teoriaosassa perehdytään kaivoksen rikastusprosessiin, kunnossapidon toimintaan, vallitsevaan työturvallisuuslainsäädäntöön, tapaturmien sekä työperäisten sairauksien syntyyn, riskien hallintaan ja riskien hallinnan työkaluihin. Työssä selvitään millaisia tapaturmia rikastamon alueella esiintyy, kuinka paljon niitä esiintyy ja mitkä ovat rikastamon kunnossapidon riskialtteimmat työkohteet. Kittilän kaivoksen nykyistä työturvallisuuden tasoa verrataan olemassa olevia mittareita käyttäen muihin Agnico Eagle Mines Ltd kaivoksiin. Tiedon saatavuuden mukaan vertailua tehdään myös muihin Suomessa sijaitseviin vastaaviin kaivoksiin. Työturvallisuuden kehittämiseksi pyritään käyttämään uusimpia tutkimustuloksia työhyvinvoinnin ja turvallisuuden alalta. Kunnossapidon riskialttiimmille kohteille tehdään riskiarviot, joiden pohjalta työohjeita ja työtapoja pyritään kehittämään. Muina keinoina työturvallisuuden ja hyvinvoinnin parantamiseksi käytetään perinteistä henkilöstön haastattelua sekä turvallisuuskierroksia. Tehdyt toimenpiteet ja ehdotukset työturvallisuuden parantamiseksi eritellään työn lopussa. Toimenpiteiden vaikuttavuutta, hyötyjä ja kustannuksia pyritään arviomaan. Arvioinnissa otetaan turvallisuustason parantumisen lisäksi huomioon muita tekijöitä, esimerkiksi kustannustehokkuuden tai tuotantovarmuuden kasvu. Työn tärkeimpinä kehityskohteina olivat perehdytyskäytäntöjen yhtenäistäminen ja autoklaavin alueen työturvallisuuden kehitys, muun muassa työtasojen ja välineiden parantamisen muodossa. Diplomityössä käytetyt menetelmät ja tulokset ovat sellaisenaan käytettävissä muualla Kittilän kultakaivoksella ja yleisesti teollisuudessa. The goal of master’s thesis is to improve work safety in Agnico Eagle Finland mill maintenance. Work order came from mines health and safety department. Work order for this project was issued due to previous accidents that took place at the mill and related issues in working safety conditions of the area. Work safety is in crucial part at Agnico Eagle Mines Ltd. The basis of work safety optimization is zero accidents paradigm that is endorsed via supervison formulas and work card usage. Theory part of the thesis addresses the processes of mine enrichment, maintenance operation, legislation of working safety, origin of accidents and work related diseaces, risk control and equipment of risk control. Thesis describes the types and prevalence of accidents occurring in mill area and reports in more detail work protocols and destinations that implicate high-risk related to work safety. Work safety level of Kittilä gold mine is compared to other mines under Agnico Eagle Mines Ltd as well as similar mines located in Finland. In order to find possible improvements newest research results will be used at the field of work safety. In mill maintenance, the work protocols and conditions carrying the highest risk will be risk evaluated. Using this risk evaluation together with employee interviews, safety inspections and research literature, future impovements for work safety protocols will be charted. Executed operations and recommendations made to improve working safety are specified at the end of this thesis. Operations are evaluated by their effectiveness, benefits and expence estimation. In addition to work safety, evaluation includes cost efficiency and increase of production reliability. Most important development in this work was made in unification of introduction procedures and improves made in autoclave areas work safety by means of better worksurfaces, work applications and work methods. Methods used to make this master’s thesis are applicable elsewhere at Kittilä gold mine and generally in industry.

Pro-gradu tutkielmassani tarkastelen subliimin erämaagotiikan kerrontaa ja tematiikkaa Margaret Atwoodin (1939) romaanissa Surfacing (Yli Veden) (1972/1986). Tutkimukseni selvittää, millä tavoin kerronnassa kuvatut subliimin kauhun kokemukset ilmentävät kertojan sisäistä maailmaa ja millaisia merkityksiä erämaalle tässä kuvauksessa annetaan. Luennassani subliimi kauhu ilmenee erityisesti rajalla olon tematiikan kautta. Erämaan synnyttämät pelon ja kauhun tuntemukset liittyvät sekä luonnon ja kulttuurin välisen rajan, että ihmismielen rajojen tarkasteluihin. Tutkielmani teoreettisena pohjana toimivat etenkin Edmund Burken Immanuel Kantin ajatukset subliimin psykologisesta luonteesta sekä uudenlaiset käsitykset subliimista ihmismielen rajoja pohtivana tulkintojen tilana. Gotiikkaa tarkastelen teemoina ja kerronnallisina keinoina, ja sen teorioiden kautta tutkin kauhun psykologisia ja yliluonnollisia piirteitä ja niiden yhteyttä subliimiin. Merkitykselliseksi nousee myös romaanin kerronnallinen ja temaattinen monimerkityksisyys, jota lähestyn narratologian teorioiden kautta. Tutkimuksessani on myös historiallinen näkökulma, jossa luen romaania osana kanadalaisen kirjallisuuden historiaa ja sen goottilaista perinnettä. Tässä tukeudun kanadalaisen kirjallisuuden tutkimukseen, jossa isossa osassa ovat Atwoodin omat huomiot kanadalaisen kirjallisuuden luontosuhteesta. Tutkielmassani osoitan, että Surfacingia voidaan tutkia osana subliimin ja gotiikan traditiota. Tutkimuksestani käy ilmi, että nämä kentät yhdistyvät romaanin kerronnassa ilman selkeää rajaa kertojan kokemuksellisessa yhteydessä luontoon. Tässä subliimi gotiikka merkitsee hämäräperäisyyden, pelon ja kauhun tuntemuksia, joissa vihjaillaan ihmiselle tuntemattomien voimin uhasta. Lisäksi osoitan, kuinka erämaahan kohdistuvasta subliimista kauhusta tulee kertojan psyykkisen tilan paljastaja. Tässä tulkinnassa erämaa näyttäytyy psyykkisenä muistojen tilana, jossa kertojan käsitykset itsestään ja omasta kulttuuristaan problematisoituvat. Romaanin kerronnan häilyminen toden ja epätoden sekä yliluonnollisen ja mielen tuotosten välillä herättää myös kysymyksen subliimin kokemuksen alkuperästä. Tutkimuksessani kertojan subliimin kauhun kokemuksille annetaankin kaksi vaihtoehtoa. Joko niiden voidaan nähdä palautuvan takaisin kertojan mielen prosesseihin tai niiden alkuperä sijoitetaan johonkin luonnossa itsessään olevaan, yli-inhimilliseen todellisuuteen. Tässä osoitan, kuinka lukijan näkökulmasta romaanin yliluonnolliset tapahtuvat voivat näyttäytyä kertojan hajoavan mielen kuvauksina, mutta kertojalle kokemuksissa on kyse todellisesta, spirituaalisesta yhteydestä luontoon. Kerronnan avoin loppu jättää kuitenkin pysyvän epävarmuuden tunnelman romaaniin, mikä ilmentää mielestäni hyvin subliimiin gotiikkaan kuuluvaa rajalla olon tematiikka. Kertoja joutuu hyväksymään ymmärryksensä rajallisuuden, jolloin subliimi luonto jää saavuttamattomaksi.

Työn aiheena oli toteuttaa elektromekaanisen täristimen taajuudensäätö. Tavoitteena oli tehostaa täristimellä suoritettuja kiihtyvyysantureiden testauksia. Aikaisemmissa testauksissa tehollisarvo pyrittiin pitämään vakiona säätämällä täristimen tärinän amplitudia taajuuden mukaan. Toiminnan tehostamiseksi nähtiin tarpeelliseksi toteuttaa sama mittauslaitteisto takaisinkytkennän avulla, jossa PID-säädin hoitaisi amplitudin asettamisen.

Tässä tutkimuksessa kuvataan ja analysoidaan markkinoinnin suorituskyvyn mittaamista pk-yrityksessä. Tutkimusongelma on jaettu kahteen osaongelmaan: 1) Mitkä ovat tärkeimmät pk-yrityksen markkinoinnin suorituskyvyn tekijät nyt? 2) Mitkä ovat tärkeimmät pk-yrityksen markkinoinnin suorituskyvyn tekijät tulevaisuudessa? Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan missä määrin yrityksen koko voi vaikuttaa yrityksen markkinointiin ja sen suorituskyvyn mittaamiseen. Markkinointi koetaan usein pk-yrityksissä tärkeäksi kehittämisen kohteeksi ja kasvukeinoksi. Väitetään myös, että oleellinen osa suomalaisesta osaamisesta jää hyödyntämättä, koska sitä ei osata jalostaa kuluttajaa kiinnostavaksi palveluksi tai tuotteeksi, eikä saada markkinoille oikealla tavalla. Toiminnassa menestyminen edellyttää myös mittaamista. Ei ole mahdollista edes puhua varsinaisesti menestymisestä, ellei käytössä ole tunnuslukuja, joiden avulla tavoitteiden saavuttaminen voidaan todeta. Markkinoinnin suorituskyvyn mittaaminen on saanut viime vuosina osakseen laajaa huomiota niin akateemisessa kuin yritysmaailmassakin. Markkinoinnin suorituskyvyn mittaamisella tarkoitetaan sille asetettujen tavoitteiden arvioimista. Mittaamisen ongelmaksi nousee, mikä on markkinoinnin onnistumisen kriteeri eli se tekijä, jolla markkinoinnin suorituskykyä pitää arvioida ja millä mittarilla tätä tekijää mitataan. Tämä tutkimus on tehty laadullisella menetelmällä, ja tutkimusstrategiana on käytetty tapaustutkimusta. Kohdeyrityksenä tutkimuksessa käytettiin Ikihirsi Oy:tä. Tutkimuksen empiirinen aineisto on hankittu teemahaastatteluilla. Haastatteluihin osallistui neljä kohdeyrityksen edustajaa. Tutkimuksen tulokset korostavat sitä, että markkinoinnin suorituskyvyn mittaaminen on moniulotteinen prosessi, jossa on otettava huomioon myös yrityskohtaiset tekijät. Ikihirsi Oy:n markkinointia leimaa pk-yritykselle tyypilliset piirteet, kuten resurssien pienuus ja suunnittelemattomuus. Markkinoinnin selkeä organisoiminen on vielä suhteellisen alussa, jolloin myös mittaaminen on alkutekijöissä. Haastattelujen perusteella mielipiteet siitä, mitkä tekijät markkinoinnin suorituskyvyn mittaamisen kannalta ovat tärkeitä, olivat kuitenkin yhtenäisiä. Tietäessään, mihin Ikihirsi Oy pyrkii eli sillä on selkeät tavoitteet markkinoinnin eri osa-alueille, myös niiden saavuttamista voidaan alkaa mitata. Asiasanat: markkinoinnin suorituskyky, mittaaminen, pk-yritys

Tutkimuksessa tarkastellaan sosiaalityön asiantuntijuutta aktivointisuunnittelun kontekstissa. Aktivointisuunnittelu on pitkäaikaistyöttömien työllistymisen edistämiseen tähtäävää palvelua. Työkäytäntö sisältyy lakiin kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001). Palvelussa on keskeistä aktivointisuunnitelman laatiminen. Suunnitelma on kirjallinen sopimus toimista, joiden on tarkoitus edistää pitkäaikaistyöttömän asiakkaan työllistymistä. Aktivointisuunnitteluun osallistuu työvoimaviranomainen, sosiaaliviranomainen sekä heidän yhteisasiakas. Tutkimusaihetta käsitellään työvoimaneuvojien näkökulmasta. Sosiaalityön asiantuntijuuteen on valittu näkökulmaksi asiantuntijuutta kuvaavat käsitteet. Käsitteitä ovat työn tavoitteellinen tehtävä, työn kohde, tieto, sekä työmuodot. Näitä käsitteitä käytetään asiantuntijuuden tarkasteluun sekä tutkimuksen teoreettisessa että empiirisessä osuudessa. Tutkimusta varten on haastateltu seitsemää työvoimaneuvojaa kolmella eri paikkakunnalla. Aineisto on kerätty teemahaastattelumenetelmällä. Haastatteluaineiston analysoinnissa on käytetty sekä teoria- että aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimuksen mukaan aktivointisuunnittelun kontekstissa ilmenevä sosiaalityön asiantuntijuus on työvoimaneuvojien näkökulmasta pitkäaikaistyöttömän asiakkaan arjen perusasioiden ja muuhun kuin ammatillisiin valmiuksiin liittyvän elämäntilanteen asiantuntijuutta. Sosiaalityöntekijä käyttää tietoaan ja osaamistaan asiakkaan elämäntilanteen kokonaisvaltaiseen kartoittamiseen ja esiintuomiseen työllistymisen kannalta merkittävässä valossa. Haastatellut työvoimaneuvojat näkevät sosiaalityön roolin hyvin samansuuntaisesti kuin aikaisemmissa aktivoinnin kontekstissa tehtävää sosiaalityötä käsittelevissä tutkimuksissa on nähty. Sosiaalityön asiantuntijuus näyttäytyy tutkimusaineistossa pitkäaikaistyöttömän työllistymistilanteen edistämisen kannalta merkityksellisenä. Sosiaalityöntekijä kiinnittää asiantuntemuksensa avulla aktivointisuunnitteluun osallistuvien huomiota työllistymisen kannalta merkittäviin, muihin kuin asiakkaan ammatillisiin valmiuksiin liittyviin tekijöihin tämän elämäntilanteessa. Nämä tekijät käsittävät laaja-alaisesti useita elämän aspekteja. Sosiaalityöntekijä kiinnittää aktivointisuunnittelussa huomiota erityisesti asiakkaan perhetilanteeseen, asumisolosuhteisiin, terveyteen sekä elämänhistoriaan. Tällaiset seikat tulevat aktivointisuunnittelussa esille työllistymisen edellytyksinä, niiden puutteina tai työllistymisen esteinä. Haastatellut työvoimaneuvojat kokivat tällaisten tekijöiden kartoittamisen tärkeänä aktivointisuunnittelussa. Yhteistyö työ- ja sosiaaliviranomaisten välillä pitkäaikaistyöttömien työllistymistilanteen edistämisessä vaikuttaa tutkimustulosten perusteella hyödylliseltä. Avainsanat: Aktivointi, aktivointipolitiikka, aktivointisuunnittelu, aktivointisuunnitelma, sosiaalityö, sosiaalityön asiantuntijuus

Aineisto on Opiskelijakirjaston digitoimaa ja Opiskelijakirjasto vastaa aineiston käyttöluvista