Search

Lähtökohta tutkimukselle oli tutkia, että soveltuuko ketterä prosessimalli BI-projektin kehitysprojektin prosessimalliksi ja lähinnä etsiä mitä tekijöitä täytyy ottaa huomioon perinteisen BI-projektin ja alati nopeasti muuttuvan liiketoimintaympäristön näkökulmasta. Läpinäkyvyys, kommunikoinnin paraneminen, tiimin sitoutuminen, priorisoidut työtehtävät sekä iteratiivisuus ja nopea arvontuotto asiakkaalle voitaisiin lukea etuihin. Myös tiimin ja asiakkaan jaettu vastuu sekä systemaattiset toimintamallit auttavat haluttujen tavoitteiden saavuttamisessa. Menetelmän tulee olla myös joustava, jotta sitä voidaan hyödyntää eri laajuisissa asiakasprojekteissa. Tiettyjä esivalmisteluja vaativan teknisen ympäristön ja mahdollisesti monitoimittajaympäristön hallitsemiseksi on tarpeen saavuttaa ketterä projektinhallintamalli. Voitaisiin ajatella myös useammassa kehitysputkessa kulkevien iteraatioiden tarpeellisuudesta, jossa jokaisella kehitystiimillä ja tiiminjäsenellä on oma vastuualueensa. Arkkitehtuurin suunnitteluvaiheessa herää myös kysymys, että saadaanko kaikki tehtäväkokonaisuudet ositettua riittävän pieniin ja hallittaviin tehtäviin? Ratkaisun kehittämisen läpinäkyvyys ja muutostenhallinta paranevat, kun asiakas ja tuotteenomistaja ovat sitoutuneet menetelmään. Vähimmilläänkin menetelmän voisi ajatella sopivan BI-järjestelmän ylläpito- ja pienkehitystöihin sekä hallitun kokoisiin kokonaisratkaisun toimituksiin. Jatkuva toiminnan kehittäminen retrospektiivin avulla on myös selkeä hyöty, koska iterointi tapahtuu riittävän nopeissa sykleissä ja kannustaa tiimejä sekä yksilöitä jatkuvan kehittämisen periaatteeseen. Mielenkiintoinen ja laaja aihe, josta on ollut tavoitteena löytää oikeat vaiheet menestyksekkääseen projektinhallintaan BI-projekteissa.

Ohjelmistojärjestelmän suorituskyky voi jäädä vähälle huomiolle ohjelmistokehityksessä, mikäli järjestelmän suorituskyky koetaan riittäväksi. Ohjelmistojärjestelmän suorituskykyä tulisi kuitenkin hallita läpi ohjelmiston elinkaaren aina uuden tuotteen arkkitehtuurisuunnittelusta ohjelmiston ylläpitoon. Suorituskyvyn hallinnan laiminlyönti voi johtaa siihen, että järjestelmän suorituskyvyn osatekijöitä ei täysin tunneta. Se puolestaan vaikeuttaa suorituskyvyn kehittämistä tarvittaessa. Tutkielma käsittelee laajan jo käytössä olevan ohjelmistojärjestelmän suorituskyvyn hallintaa. Tutkielmassa pyrittiin löytämään uusia keinoja järjestelmän suorituskyvyn tunnistamiseen ohjelmistoprojektin aikaisemmassa vaiheessa. Tutkimusmetodina käytettiin laadullista toimintatutkimusta ja aineistonkeruumenetelminä osallistuvaa havainnointia ja haastatteluja. Järjestelmän suorituskyvyn hallinnan haasteita tarkasteltiin laaja-alaisesti kattaen ohjelmistokehitysorganisaation, sen toimintamallit ja suorituskykytehtävien käytännön haasteet. Tutkija toimi samalla järjestelmän suorituskyvystä vastaavana projektijohtajana. Tutkielman keskeisin havainto oli se, että suorituskyvyn hallinnan puutteiden taustalla oli suorituskyvyn matala prioriteetti tuotekehitysorganisaatiossa ja heikko suorituskyvyn hallintaprosessin noudattaminen. Tämän seurauksena oli muodostunut käytäntö, jossa järjestelmän suorituskyky lähinnä todettiin järjestelmätasolla ohjelmistoprojektin lopussa. Järjestelmän suorituskykyä ei systemaattisesti suunniteltu ja kehitetty ohjelmistoprojektin aikana. Työn päätuloksena syntyi suorituskyvyn hallinnan prosessikonsepti, jonka perustana on suorituskyvyn jatkuva analyysi ohjelmistokomponenttitasolla. Jatkuvalla analyysillä tavoitellaan sitä, että ohjelmistokehittäjä saa lähes reaaliaikaisen tiedon komponentin suorituskyvystä ohjelmistokoodimuutoksen jälkeen.

Tämän diplomityön tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa toimiva selattavan web-sisällön suodatusjärjestelmä ja käydä läpi aiheeseen liittyvää teoriaa sekä kuvata järjestelmän rakenne. Järjestelmän rakenteesta esitetään arkkitehtuuri, käyttöliittymät ja tärkeät prosessit. Työssä pohditaan myös järjestelmän tietoturvaa, julkaisua sekä järjestelmän jatkokehitysmahdollisuuksia. Järjestelmä muodostuu Google Chrome-selaimeen asennettavasta laajennuksesta (asiakasosa) sekä palvelinosasta. Selainlaajennukseen kirjaudutaan sähköpostiosoitteella ja salasanalla. Uusi käyttäjä voi rekisteröity käyttäjäksi selainlaajennuksen rekisteröintinäkymästä. Selainlaajennus tuo käyttäjälle web-selaimessa näkyvään näkymään hallintakerroksen, joka mahdollistaa suodatettavan sisällön valinnan sekä suodattamisen. Suodatettava sisältö määrittyy käyttäjän määrittelemänä. Tämän tutkimuksen lopputuloksena on saatu toimiva ja julkaistavissa oleva sisällönsuodatusjärjestelmä.

Testaus on kriittinen vaihe ohjelmistotuotannossa, jolla varmistetaan, että ohjelmistot ovat toimivia ja laadukkaita. Testauksessa löytynyt virhe on paljon helpompaa ja edullisempaa korjata, kuin vasta valmiissa ohjelmistossa ilmenevä ongelma. Näin ollen testaus on kannattavaa sekä taloudellisesti että yrityksen maineen kannalta. Diplomityön tarkoituksena on tutustua ohjelmistotestaukseen akateemiselta näkökannalta. Tavoitteena on tutustua ohjelmistotestausta käsittelevään kirjallisuuteen ja tutkimuksiin ja esittää näiden avulla selkeä kokonaisuus tästä ohjelmistotuotannon osasta. Diplomityössä tutustutaan aluksi ohjelmistotuotantoon yleisesti ja huomioidaan, miten testaus on mukana sen erilaisissa menetelmissä. Sen jälkeen perehdytään itse ohjelmistotestaukseen käymällä läpi testauksen periaatteita, sen menetelmiä, työvälineitä ja suunnittelua.

Testauksen ja testiautomaation merkitys on kasvanut ohjelmistoprojekteissa vuosikymmenen aikana, koska sovelluksista on tullut monimutkaisempia ja niiden käyttäjämäärät ovat kasvaneet. Tässä diplomityössä automatisoitiin web-sovelluksen regressiotestaus, minkä tarkoituksena on nopeuttaa ja parantaa laadunvarmistusta. Työ jakaantuu kahteen osaan: teoriaan ja käytäntöön. Aluksi työssä esitellään testauksen teoriaa lähteiden kautta, jonka jälkeen perehdytään Robot Framework automaatiotestaustyökaluun. Lopuksi esitellään ja analysoidaan työn tulokset eli syntyneet automaatiotestit. Työssä automatisoidut testitapaukset olivat: uuden asiakastilin rekisteröinti, kirjautuminen asiakassivulle, ostoksen tilaaminen ja navigointi sovelluksen jokaiselle sivuille. Työn lopputuloksena syntyi neljä automatisoitua testiä.

Suomalaisessa teollisuudessa on vielä huomattava määrä potentiaalia tehokkuuden parantamiseen ja tuottavuuden lisäämiseen. Poistamalla hukkaa prosessista eri vaiheissa, voidaan sen tehokkuutta parantaa ja läpäisyaikaa lyhentää huomattavasti ilman suuria lisäresursseja. Tämän työn tarkoitus on kehittää tietojärjestelmiä Luvata Pori Oy:n konepajalle niin, että ne tukevat lean-ajatteluun pohjautuvaa toimintaa. Lean-menetelmillä saadaan poistettua hukkaa pienentämällä välimatkoja, lisäämällä visuaalisuutta, yksinkertaistamalla työtapoja, kehittämällä materiaali- ja tietovirtaa sekä tuotannonohjauksen keinoin pienentämällä eräkokoja. Analysoimalla koko arvovirta voidaan siinä esiintyvät hukat tunnistaa ja niiden juurisyyt eliminoida. Työ oli osa konepajalle tehtyä isompaa kehitysprojektia. Työ koostuu kirjallisuustutkimusosasta sekä käytännönosasta. Kirjallisuustutkimusosassa pääpaino on lean-filosofiassa ja relaatiotietokannoissa. Käytännönosassa esitellään prosessi, tuotteet sekä tehdyt tietojärjestelmä muutokset. Kehitysprojekti jaettiin neljään osa-alueeseen, eli materiaali- ja tietovirrat, konetehokkuus, suoritusjohtaminen sekä ihmiset. Järjestelmäkehityksellä voitiin edistää kaikkia kyseisiä alueita. Merkittävimmät parannukset saatiin aikaiseksi materiaali- ja tietovirtojen hallinnassa. Monia aikaisemmin manuaalisesti tehtyjä töitä saatiin automatisoitua. Työssä tehdyt ratkaisut sekä muutokset koettiin erittäin onnistuneiksi. Ne tukivat merkittävästi kehitysprojektin tarpeita. Työn tuloksena varastoja saatiin pienennettyä, läpimenoaikaa lyhennettyä sekä materiaali- ja tietovirtaa selkeytettyä huomattavasti. Toimitusvarmuus loppuasiakkaalle parani huomattavasti, vaikka samanaikaisesti luovuttiin kalliista tuotteiden lentorahdeista

Tämän diplomityön tarkoituksena oli ratkaista rakennusmassan tilannekuvan puuttumisen ongelma ja luoda kokonaisvaltainen tilannekuva paikkatietojärjestelmällä. Aiheen rajaamiseksi valittiin tilannekuvien luomisen tavoitteeksi ajankohtaiset aiheet Kuntaliiton vuonna 2015 teettämästä kirjallisuus ja kehittämistarve selvityksestä. Työssä luotiin rakennusmassan perustiedon, sisäilmaston, vuosikorjaustarpeiden ja energiatehokkuuden tilannekuva paikkatietojärjestelmällä. Tiedon keräämiseksi kentältä suunniteltiin ja toteutettiin tietojärjestelmäartefakti vuosikorjaustarvetiedon keräämiseen ja analysoimiseen paikkatietojärjestelmässä. Reaaliaikaisen tiedon keräämiseksi rakennuksien automaatiojärjestelmistä, suunniteltiin ja toteutettiin tietojärjestelmäartefakti automaatiojärjestelmän ja paikkatietojärjestelmän rajapintoja hyödyntäen. Artefakteissa ja tilannekuvien luomisessa onnistuttiin organisaation tavoitteisiin nähden hyvin. Rakennuksien sähkönkulutusmittareiden reaaliaikaisen datan hyödyntämiseksi paikkatietojärjestelmällä suunniteltiin projektiryhmän avulla tietojärjestelmäartefakti. Toteuttamisvaihe jäi kuitenkin tässä työssä kesken, mutta testidata saatiin toimimaan. Prototyypin kehittämistyötä jatketaan projektiryhmässä tämän diplomityön jälkeenkin, sillä prototyyppiä ei resurssien vuoksi ehditty tekemään valmiiksi. Paikkatietojärjestelmän hyödyntämisestä rakennuksien kunnossapidon suunnittelussa ja vuosikorjauksien päätöksenteossa todettiin arviointien ja testauksien avulla olevan merkittävää hyötyä myös liiketoiminnallisesti ja kiinteistöyhtiön organisaation jokaisella johtamisen tasolla. Paikkatietojärjestelmän tilannekuvien kehittämisessä kehitettiin myös organisaation prosesseja ja tietojohtamista. Paikkatietojärjestelmien avulla kehitetty rakennusmassan tilannekuva auttoi organisaation johtoa hahmottamaan kokonaisuutta.

Sucros Oy valmistaa sokerijuurikkaasta sokeria ja tarvitsee siihen mahdollisimman laadukasta sokerijuurikasta. Sokerijuurikkaan hyvä laatu on tärkeää, koska se takaa hyvän ja tasaisen juurikaskäynnin. Suomessa saadaan tuottaa EU:n määräyksestä 80 900 tonnia sokeria vuodessa ja sen tuottamiseen tarvitaan noin 550 000 tonnia sokerijuurikasta. Tämä sokerimäärä vastaa noin 40 % Suomen sokeritarpeesta. Sokerijuurikkaan laadussa tapahtuu käyntikauden aikana muutoksia jo pelkästään aumaa-misessa, jossa sokerijuurikas menettää sokeripitoisuuttaan ja heikentyy muutenkin laadullisesti. Suomen syksy aiheuttaa lisäksi myös ongelmia lämpötilan muutoksen suhteen aumatulle juurikkaalle; juurikas ei kestä suuria lämpötilan vaihteluja. Erityisesti muutos pakkasesta takaisin plusasteille aiheuttaa juurikkaan mädäntymisen. Sokerijuurikkaan aumaamisessa on käytetty erilaisia peitteitä suojaamaan sokerijuurikkaita pakkaselta, mutta Sucroksella ei ole ollut mahdollisuutta varmistaa, ovatko aumat varmasti olleet peitettynä silloin, kun on ollut pakkasta. Ratkaisua haettiin GrowerMap – ohjelmasta. GrowerMap on ollut käytössä jo muutamissa konsernin tehtaissa, mutta sitä ei ole käytetty aumojen peittämisen seuraamiseen. Sucroksella ohjelmaa käytettäisiin aumojen merkitsemiseen ja peittopäivän merkitsemiseen.

Tässä diplomityössä esitellään järjestelmä, jonka tarkoituksena on ohjata kaikki työsuoritukseen liittyvien vaiheiden tehtävät. Näitä ovat työn ilmoittaminen, sen hakeminen, työsopimuksen tekeminen, tehdyn työn laskutus, verojen ja pakollisten maksujen maksaminen, kirjanpito ja ansioluettelon täydentäminen. Kaikki vaiheet pyritään automatisoimaan, jolloin suoritettavan työn osapuolien aikaa vapautuu muihin asioihin. Järjestelmään kirjaudutaan tunnuksella, jonka on todennettu pankkitunnuksilla rekisteröitymisvaiheessa. Työ ilmoitetaan kaikkine vaadittuine tietoineen järjestelmään. Työtä hakiessa näytetään vain ansioluettelon tietojen perusteella sopivat työt. Halutun työn löydyttyä ilmoittaudutaan ehdokkaaksi työn suorittamiseen. Työntarjoaja valitsee ja hyväksyy halutun ehdokkaan. Tällöin järjestelmä luo ilmoitetun työn tietojen pohjalta työsopimuksen. Työnsuorittaja ilmoittaa työntarjoajalle, kun työ on suoritettu. Työntarjoaja saa laskun hyväksyessään työsuorituksen, jolloin työnsuorittajalle merkitään ansioluetteloon työkokemus sekä laskutustapahtuma kirjanpitoon. Laskun maksamisen yhteydessä suoritetaan verot, pakolliset maksut ja työnsuorittajalle kuuluvan osuuden työnsuorittajan verotustietojen perusteella. Nämä tapahtumat merkitään molempien osapuolien kirjanpitoon. Avoimen lähdekoodin käyttö järjestelmän toteutukseen antaisi mahdollisuuden tutkia ja kehittää järjestelmää vapaammin sekä mahdollistaisi useamman osapuolen osallistumista. Projektissa käytettävä prototyyppimenetelmä tarjoaisi parempaa pohjaa rahoitukselle sekä innovaatioille. Tietoturvassa pyritään mahdollisimman tehokkaaseen menetelmään sekä noudattamaan Suomen lainsäädäntöä. Järjestelmän toteutuessa jatkokehityksen mahdollisuudet laajentuvat muun muassa älypuhelin- ja tablettisovelluksina, kalenteritoimintona sekä muiden järjestelmien sisäistämisellä. Näitä ovat esimerkiksi sopimus-, laskutus-, koulutus-, potilastieto- ja ajoneuvorekisterijärjestelmät. Työn tärkeimpänä tavoitteena on herättää kiinnostusta ja halua järjestelmän eteenpäin viemiseen sekä sen toteutumiseen. Tällä tarkoitetaan kaikkia tahoja maailmassa aina yksityiseltä taholta lähtien sekä yliopiston sekä yritysmaailman tahoille asti. This thesis presents a system, which purpose is to guide all stages of work performance related tasks. These are a job notification, search, making contract of employment, the billing of the work, taxes and mandatory payments, accounting and supplementing curricula vitae. All possible steps are tried to make automated, when the work carried out party time is freed up for other things. The system login is performed by using an account that is being authenticated with bank identifiers during registration. Work provider shall inform the work with everything requisite information to the system. Searching for a job is only displaying suitable work on the basis of curriculum vitae data. The desired job has been found, the employee enrols a candidate for executing the work. Work provider selects and accepts wanted candidate. In this case, the system creates contract of employment basis on the work declared data. The worker will notify to the work provider when the work is complete. Work provider accepts completed work and gets the bill. In this case, work experience is recorded in the worker's curriculum vitae and the billing event to accounting. During invoice payment will performed taxes, mandatory fees, and the share of worker based on worker's tax information. These events are recorded in the accounts of both parties. The open source operating system, the implementation would provide an opportunity to explore and develop the system more freely, as well as several of the parties involved. The project used a prototype approach will provides a better basis for the financing and innovation. Data security will seek the most effective method, as well as to comply with the laws of Finland. The system realized the possibilities for further development, including expanding by software to smartphone and tablet devices, calender function and other systems internalisation. These include, for example, contracts, billing, education, patient information and vehicle registration systems. The main objective of the work is to arouse the interest and desire to push ahead with the system and its implementation. That means all parties in the world always private entity, through the University until the business world parties.

Tämän diplomityön tarkoituksena oli tutkia dokumenttien metadatan hyödyntämismahdollisuuksia. Tarkastelussa käytettiin hyväksi kirjoittajan työelämässä kertynyttä kokemusta vakuutusliiketoiminnasta sekä metadatan merkityksestä erilaisissa yhteyksissä keskittyen liiketoimintaan ja asiakkuuteen liittyviin dokumentteihin. Työssä keskeistä oli tutkia erilaisista metadata-attribuuteista ja niiden kombinaatioista saatavaa tietoa sekä säännöllistä ja toistuvaa raportointia. Lisäksi tarkasteltiin näin saadun tiedon käyttöä joko itsenäisesti tai yhdistettynä muualta saatavaan tietoon. Tutkimuksen tuloksena oli, että dokumenttien metadatasta saadaan monipuolista säännöllistä raportointia. Tätä raportointia voidaan sellaisenaan tai yhdistettynä muualta saatavaan tietoon käyttää vakuutusliiketoiminnan kehittämiseen sekä kustannusten seurantaan ja hallintaan. Tietotekniikan operatiivisia kustannuksia voidaan seurata ja vaikuttaa niiden suuruuteen. Dokumenttien metadatasta saadaan tietoa, jota vakuutusliiketoiminta voi käyttää suunnitellessaan uusia tuotteita ja asiakaspalveluita sekä paljastamaan mahdolliset väärinkäytökset. Tämän tutkimuksen perusteella saatu lopputulos on, että hyvälaatuista dokumenttien metadataa ja siitä saatavia raportteja voidaan käyttää monipuolisesti yhtenä tietolähteenä ohjaamaan liiketoiminnan suunnittelua ja hallintaa sekä hallitsemaan tietotekniikan kustannuksia.

RFID eli radiotaajuinen etätunnistusmenetelmä on langaton kommunikointimenetelmä, jota käytetään tuotteiden ja asioiden havainnointiin, tunnistamiseen ja yksilöintiin tai ympäristön olosuhdetilojen mittaamiseen sensoreiden avulla. RFID ja sensorit ovat jo pitkään olleet tunnettua teknologiaa, joka on nopeasti yleistymässä. RFID- ja sensoritekniikkaa on nykyisin alettu hyödyntämään kaupallisesti eri sovelluskohteissa. Diplomityön tarkoituksena oli perehtyä RFID:n historiaan, teknologiaan, sensoreihin ja niiden järjestelmiin sekä liikkuvaan olosuhdemittaukseen. RFID ja langattomien sensoriverkkojen tulevaisuudennäkymiä pyrittiin arvioimaan maailmanlaajuisesti. Työssä käsitellään RFID-tekniikkaan liittyen myös sensorijärjestelmiä ja niiden tekniikkaa. Varsinkin langattomaan sensoriverkkoteknologiaan perustuvien sovellusten odotetaan lähitulevaisuudessa voimakkaasti kasvavan. Langattomat sensorijärjestelmät ovat verrattain uusi tieteenala. Käyttöalueita löytyy lukemattomia teollisuudesta ja ympäristön monitoroinnista kotitalouksia hyödyttäviin sovelluksiin. Työssä tarkastellaan RFID-perusteisten olosuhdemittauspilotin ja järjestelmän perusominaisuuksia ja arvioidaan niiden toimintaa sekä tutkitaan niiden hyötynäkökohtia nykyisissä sovellutuksissa. Radio-frequency identification (RFID) is a wireless communication method that is commonly used for observation and identification. The sensor systems use this method for measuring the environmental conditions such as temperature and humidity. RFID and sensors have a long history for being well-known technology and is quickly becoming more standardized. The technology today is becoming more available and commercially used by various application businesses. The purpose of this thesis was to examine RFID-technology from general aspects. The thesis starts with the historical aspect of RFID-technology and its revolution. The main focus in the thesis is in physical environmental measurements and studying how wireless sensor systems can utilize them. Also the possible future prospect is being studied. The thesis studies RFID-technology also in relation to the sensor systems. Wireless sensor network-based applications are expected to grow strongly in the near future. Sensors and RFID-technology are well-known but the wireless sensor systems are relatively new field of science. The sensor systems can be utilized in many different areas for monitoring and measuring purposes. This study examines one pilot project that is featuring the implementation of sensor system for measuring the environmental conditions. The study explores aspects that are beneficial for the current and future application development.

Avoimella tiedolla tarkoitetaan digitaalista tietoa, joka on vapaasti saatavissa. Avoimien tietovarantojen hyödyntäminen on nouseva trendi maailmalla. Diplomityön tavoitteena oli toteuttaa elektroninen prosessiopas, joka havainnollistaa miten avoimia tietovarantoja hyödynnetään teknisesti. Tässä tutkimuksessa keskityttiin vapaasti saatavilla oleviin JavaScript-pohjaisiin web-tekniikoihin. Tutkimuksen tuloksena kehitettiin elektroninen prosessiopas, joka perustui pienten ohjelmistoyksiköiden prosessistandardiin käyttämällä moderneja web-kehitystyökaluja. Lisäksi esiteltiin keskeisimmät tutkimuksessa käytetyt tekniikat. Tutkimuksessa analysoitiin ja jäsennettiin pienten ohjelmistoyksiköiden prosessistandardi koneluettavaan muotoon JSON-dokumenteiksi, jotka talletettiin dokumenttitietokantaan. Tietokannalle toteutettiin koneluettava rajapinta noudattamalla REST-arkkitehtuurityyliä, jolla mahdollistetaan JSON-muotoisen datan noutaminen tietokannasta. Lopuksi toteutettiin JSON-muotoiseen dataan mukautuva web-käyttöliittymä elektroniselle prosessioppaalle, mikä noutaa oppaaseen liittyvää tietoa koneluettavan rajapinnan kautta JSON-dokumentteina.

Tekstihaun käyttö graafisten käyttöliittymien rinnalla on yleistymään päin. Tässä työssä tutkitaan, onko monimutkaisen web-hakulomakkeen korvaaminen mahdollista pelkällä tekstihaulla ja onko hakujen tekeminen nopeampaa ja helpompaa, kun hakuehdot kirjoitetaan. Tätä työtä varten luotiin verkkopalvelu, jossa vaihtoautoja voi hakea käyttämällä sekä web-hakulomaketta että tekstihakua. Hakutapojen vertailua varten luotiin käyttäjätesti molemmille lomakkeille. Käyttäjätestien tulosten perusteella voidaan todeta, että yhtä suuri osa testihenkilöistä piti graafista hakulomaketta ja tekstihakua helpompana ja nopeampana tapana suorittaa hakuja. Graafisen hakulomakkeen korvaaminen tekstihaulla siis onnistui. Jatkotoimenpiteenä voidaan suositella lisätä monimutkaisten graafisten web-hakulomakkeiden rinnalle tekstihakua, koska palvelua jatkuvasti käyttävät oppivat käyttämään sitä ajan myötä ja hyötyvät sen tuomasta käyttönopeudesta. Samalla ne, jotka pitävät graafisesta hakulomakkeesta voivat käyttää sitä edelleen.

Työssä käydään läpi toiminnanohjausjärjestelmän (ERP) implementointia ja asiaa tarkastellaan myös avoimen lähdekoodin näkökulmasta. Tavoitteena on luoda katsaus aiheeseen liittyviin asioihin, kuten ERP-järjestelmän vaatimusmäärittelyyn ja projektin onnistumisen edellytyksiin. Työssä selvitetään myös avoimen lähdekoodin ERP-järjestelmän valintakriteereitä, luodaan katsaus avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin ja ERP-järjestelmän tuotteisiin. Työ on kirjallisuuskatsaus. Toiminnanohjausjärjestelmän hankinta on suuri investointi ja iso askel yritykselle, oli sitten kysymyksessä avoimen lähdekoodin tai suljetun toiminnanohjausjärjestelmän valinta. Sen implementointi saattaa kaataa koko yrityksen epäonnistuessaan. Tästä johtuen yrityksen kannattaa perehtyä aiheeseen hyvin. Yrityksellä tulee olla käytössään tarvittavat resurssit, avainhenkilöt ja osaaminen, jotta varmistetaan onnistuminen. ERP-järjestelmän konsultteja tulee käyttää, koska heillä hyvää tietotaitoa. Tulee myös varmistaa, että konsultin tietotaitoa siirtyy yrityksen henkilöille mahdollisimman paljon ja dokumentaation taso on hyvä, jolloin saadaan sijoitukselle vastinetta. Koulutukseen tulee panostaa; koska jos järjestelmää ei osata hyödyntää, sen käyttö jää helposti vajaaksi. Seuraavia asioita voidaan nostaa esiin, kun yritys miettii avoimen lähdekoodin ERP- järjestelmän hankintaa. Jos yrityksellä on käytössään omaa henkilöstöä, jotka ovat kiinnostuneita ja riittävän osaamisen omaavia, niin avoimen lähdekoodin ERP-järjestelmän hankinta saattaa tulla kysymykseen. On huomattavaa, että avoimen lähdekoodin ERP-järjestelmää ei kannata valita pelkästään sen takia, että sitä voidaan sanoa ilmaiseksi, vaikkakin se on jo hyvä syy itsessään. Avoimen lähdekoodin ERP-järjestelmän implementointiin kuuluu muun muassa konsultointia, ylläpitoa ja koulutusta, joista muodostuu kustannuksia. Hyvänä puolena on, että avoimen lähdekoodin ERP-järjestelmän kehitystyöhön ja testaukseen osallistuu paljon henkilöitä eri puolilta maailmaa, joten se ei ole rajoittunut siihen, että toimittaja lopettaa toiminnan. Varteenotettava mahdollisuus on vain ladata internetistä soveltuva avoimen lähdekoodin ERP-järjestelmä ilmaiseksi ja asettaa tähän sopivat resurssit käyttöön.

Tämän diplomityön tarkoituksena oli tutkia tekstin luokittelua ja avainsanojen poimintaa. Tähän tarkasteluun tärkein yksittäinen tekijä on datan rakenne, jonka avulla työssä perusteellaan luokittelun tarpeellisuutta. Informaation etsintään on saatavilla kaksi keskeistä menetelmää, jotka ovat informaation poiminta strukturoimattomasta datasta ja strukturoidun datan käyttöönotto eli metadata. Työssä nämä menetelmät esitellään huolellisesti samalla argumentoiden, minkä tyyppisiä heikkouksia ja vahvuuksia niihin liittyy. Tämän tutkimuksen perusteella saatu lopputulos oli, että molempia menetelmiä tarvitaan osana kokonaisvaltaista sisällönhallintaratkaisua. Sisällöstä kirjattujen avainsanojen ja luokittelun voidaan ajatella olevan sisällöstä saatavilla olevia havaintoja. Näiden havaintojen tarkoitus on tiivistää tekstiä niin, että dokumentin löytäminen on yksinkertaisempaa. Luokittelu ja avainsanojen kerääminen on edellyttänyt perinteisesti ihmistyötä, koska teksti edellyttää tulkintaa. Tämä on myös syy, miksi ihmiset suorittavat edelleen avainsanojen poimintaa ja luokittelua. Tämän prosessin automatisointi voi parantaa monien tietoteknillisen järjestelmien tehokkuutta ja säästää aikaa prosessoitaessa suurta määrää tekstidokumentteja. Aihealuetta työssä tutkitaan esittelemällä toimenpiteet, joita tekstin luokitteluun ja avainsanojen poimintaan tarvitaan. Tämä tutkimus on jaettu NLP-menetelmiin (engl. natural language processing) ja luokittelualgoritmeihin. NLP-tekniikoiden tehtävänä on poistaa haasteita, jotka liittyvät merkkijonojen vertailuun tietokoneen muistissa. Näiden tekniikoiden osalta työssä esitellään kielen tunnistusta, tekstin jakamista avaimiin, sanojen palauttamista perusmuotoon, konseptien mallintamista ja ominaisuuksien valintaa. Luokittelualgoritmien osalta työssä tutkitaan naiivia Bayesian luokittelua ja päätöspuita. Näistä algoritmeista annetaan myös käytännön esimerkki, joka vahvistaa esitellyn teorian käytännössä. Tutkimuksen aikana luokittelujärjestelmissä havaittiin muutamia rajoituksia. Näistä rajoituksista ensimmäinen on, ettei luokittelujärjestelmä omaa ihmiselle tunnusomaisia abstraktiotasoja. Näin ollen tietokone ei pysty yhdistämään esimerkiksi sanoja auto ja ajoneuvo toisiinsa. Toinen löydetty rajoite oli, ettei sanojen sijaintia huomioida tekstissä. Löydetyistä rajoitteista huolimatta, monet algoritmit toimivat todellisuudessa varsin hyvin. Tämä on todennettu myös useissa tieteellisissä julkaisuissa. Työssä luokittelua ja avainsanojen keräämistä tutkittiin myös käytännön ympäristössä eräässä Suomessa toimivassa pankki- ja vakuutusyhtiössä. Tässä projektissa hyödynnettiin IBM:n Content Classification Modulea, joka käyttöönotettiin asiakasympäristössä. Tämän projektin osalta työssä esitellään saatuja kokemuksia ja muutama parannusehdotus nykyiseen järjestelmään. Projektista saatujen kokemusten perusteella tuote todettiin käyttökelpoiseksi tekstin luokitteluun ja avainsanojen poimintaan. The purpose of this master's thesis was to study text classification and keyword extraction methods. Data structure is the most important factor when one considers, how important information can be located from a vast amount of data. There are two ways to approach locating relevant information: the first one relies on unstructured data and the second one on structured information which is known as metadata. These methods are carefully introduced with their advantages and disadvantages to the argument of why classification and keywords are needed with data warehouses. Conclusion of this study was that both approaches are required as a part of a comprehensive content management solution. Keywords and text classification can be seen as a limited amount of observations from the text content. In fact the purpose of keywords and text classification is to provide all the necessary information. This information can then be used to locate documents that satisfy our information needs. Classification and keyword extraction process has traditionally required human interpretation known as cognition which computers do not have. Cognition has been the main reason why humans are still required in this process. To have this process automated could enhance functionality of many computer systems and save time while processing large amount of data. This matter is studied by introducing operations that are required to classify a text document and extract its keywords. This subject is divided into natural language processing and text classification algorithms. The aim of natural language processing is to remove challenges that arise from comparison of character strings in the memory of a computer. The following natural language techniques were studied: language recognition, text tokenization, lemmatization, stemming, concept modeling and feature selection algorithms. This thesis introduces two classification algorithms which are naive Bayes and decision trees. An example is given of both of them to proof theories in practice. Conclusion of this study was that the studied text algorithms have few limitations. The first limitation is that computers do not have similar understanding of words occurred in text. For example humans are able to automatically connect the word car to vehicle while computers are not. The second limitation is that word position in the text is not taken into account. Despite limitations found from classification algorithms, they do work relatively well and it has been proven by many scientific studies and publications. Keyword extraction and text classification were studied in practice. This part of study was carried out for a company that operates within the insurance and bank sector in Finland. During the project IBM's product Content Classification Module was commissioned in use. Conclusion of the project was that the studied product works very well in practice. Based on this project a few improvements were found and they are being introduced to the customer.

Ohjelmistotuotteen käyttöönottoon liittyy monta eri vaihetta. Erityisesti käyttöönoton suunnitteluvaiheeseen on panostettava, jotta käyttöönoton aikana osataan varautua mahdollisiin riskien aiheuttamien häiriöiden minimointiin. Avainasemassa käyttöönotossa on itse ohjelmisto, joka tiettyjen välietappien avulla viedään tuotantoon. Välietappien avulla voidaan varmistaa, että kaikki kriittiset ja vähemmän kriittiset seikat on otettu ohjelmiston käyttöönoton osalta huomioon. Ohjelmiston suunniteltu ja laadukas testaaminen ja testauksen johtaminen takaavat sen, että ohjelmisto on käyttöönotettavissa. Ohjelmistoprojektin käyttöönottovaiheessa tulee huomioida asennettavan ohjelmiston käyttötarkoitus ja toiminnallisuudet, käyttöönottoympäristö, käyttöönoton laajuus, ohjelmistointegraatiot, käyttöönoton tuki sekä käyttöönottoprojektin aikataulutus. Tärkeänä osana projektia on myös projektiin osallistuva sitoutunut henkilöstö, jonka ammattitaidon avulla projektien läpivienti on mahdollista. Käyttöönottoprojektissa käytettiin useita erilaisia testausmetodeita onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi ja ennen kaikkea virheiden poissulkemiseksi ohjelmistosta. Testauksen avulla oli myös mahdollista testata ohjelmiston ohella lentokoneen kääntöön liittyvien prosessien toimivuutta. Yhdistimme useita testitapauksia toisiinsa, jolloin voitiin simuloida kaikki lennon kääntöön liittyvät vaiheet. Testauksen laajuus ei ollut projektin alkaessa täysin selvä. Projektissa ei myöskään vältytty muutoshallinnalta ja ohjelmistospesifikaation puutteilta, minkä takia toiminnallisuuksien toteutus viivästytti käyttöönoton aikataulua. Työn tavoitteena oli selvittää, miten yrityksessä, jossa ohjelmiston testaus ei ole strategisesti merkittävässä roolissa liiketoiminnan kannalta, voidaan kehittää testausta sen hallittavuutta, testausprosessia sekä testausprosessin hallintaa tulevia vastaavia ohjelmistoprojekteja varten. Osoitan tässä työssä projektissa saavutetun testausprosessin kypsyystason ja arvioin mitkä kokonaisuudet testauksen prosessin kehittämisessä saavutimme. Projektissa testauksen prosessi kehittyi lähes olemattomista lähtökohdista Test Maturity Model integration -mallin (TMMi) viisiportaisen mallin tasolle kolme (3): toimintatavat. Arviointikriteereissä käytin TMMi-mallia hyväksi TMMi Assessment Method Application Requirements -ohjeistuksen (TAMAR) avulla.

Ohjelmiston elinkaareen kuuluu monia erilaisia vaiheita ja muutoksia. Pitkä elinkaari asettaa haasteita niin määrittelyllisesti kuin teknisestikin. Tässä työssä pyritään selvittämään, miten pitkään olemassa ollutta ohjelmistoa voidaan kehittää mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Tavoitteena on löytää tekniikoita ja työvälineitä, joilla kehitystyötä voidaan viedä tehokkaasti eteenpäin. Työ jakautuu neljään osa-alueeseen. Ohjelman nykyisen rakenteen tarkastelussa luodaan käsitys ohjelmassa käytetyistä arkkitehtuurityyleistä. Evoluution hallinnassa tutkiskellaan sitä, miten ohjelmaa muutettaessa pystytään hallitsemaan muutostilanteet, varmistumaan lopputuloksesta ja millaisia riskejä muutokset sisältävät. Työkalujen tarkastelussa pyritään löytämään nykyisistä työkaluista hyödyntämismahdollisuudet. Lisäksi kartoitetaan mitä vielä tuntemattomia apuvälineitä on mahdollista hyödyntää. Tuotteen koostamisessa perehdytään tuotteen rakenneosien hallinnointiin eri ohjelmaversioiden välillä. Samalla tarkastellaan millä käytännön toimenpiteillä ja tekniikoilla koostamisprosessia hallinnoidaan. Tutkielman tuloksena havaitaan, että arkkitehtuurityylien ymmärtäminen ja noudattaminen selkeyttävät ohjelman luettavuutta sekä pienentävät virheiden todennäköisyyttä ohjelmaa muutettaessa. Toiminnan prosessimalli on tuotava entistä selkeämmin esiin jokapäiväisessä työssä, jotta sitä voidaan kehittää paremmin työyhteisöön sopivaksi. Ylläpito ei ole vain virheiden korjaamista. Siihen kuuluu myös ohjelmaan liittyvän dokumentaation parantaminen. Ominaisuuksia lisättäessä tai muutettaessa on ymmärrettävä selvästi niiden vaikutusalue. Oleellista on myös selvittää, millaista hyötyä ominaisuuksilla saadaan, mitä riskejä niihin liittyy ja mihin ohjelmaversioon muutos on tarkoitus toteuttaa. Henkilöresurssien käyttö on tehokasta silloin, kun se on suunniteltu joustavaksi. Työkaluja on pystyttävä hyödyntämään entistä tehokkaammin. Siinä voidaan käyttää apuna tiimin sisäistä dokumentaatiota ja muuta tiedonvaihtoa. Työkaluja voidaan hyödyntää nykyistä enemmän erityisesti ohjelman suorituskyvyn analysointiin. Hajautetun versiohallinnan hyödyntäminen on vasta alussa. Siihen liittyvät toimintatavat edellyttävät vielä kehittämistä. Kirjattujen tehtävien ja niihin liittyvien muutosten linkittäminen tehostavat integraatiotestausta. Many different types of phases and changes are involved with the lifecycle of software. Long lifecycle puts challenges for both requirements and technologies. In this thesis goal is to sort out most efficient ways to develop long existed software. Object is to discover techniques and tools by which it is possible to carry out development work efficiently as possible. The thesis is divided into four sections. In the analysis of software’s current structure, goal is to create understanding architecture styles used throughout in software. In evolution control studying aim is in the event of change and managing those events, verifying outcome and evaluating the risks of changes to be made. Studying tools is about exposing utilisation possibilities out of current tools. It is also to survey what other still unknown tools are there to be utilized. Product composition is about managing components between different versions of software. Simultaneously used procedures and techniques of managing composition process are being examined. As a result of this study, it is being noted that understanding and following of architectural styles clarify software readability and also reduce the risk of errors while making changes to software. The work process model has to be brought out more distinctly in every day work for it to be improved better matching to work community. Maintenance isn’t just bug fixing. It also includes improving software related documentation. While adding or changing features, one has to understand target area of those. It’s also essential to study what kind of benefit it’ll bring, what risks are involved with those and to which version it’s meant to be implemented. Use of personnel resources is efficient when it’s designed to be flexible. Tools are to be used more efficiently. As a help there can be used teams internal documentation and other data exchange. Tools can be utilised more than now to especially for software’s performance analysis. Invocation of distributed version control is just beginning. Procedures relating to it still require development. Registered tasks and linking changes relating to those streamline integration testing.

Tämän diplomityön tarkoitus oli tutkia web-portaalien hyötyjä yritysten liiketoiminnassa, selventää siihen kuuluvia teknisiä elementtejä ja web-portaalien tarkoitusta. Tarkoituksena on myös avata web-portaalin määritelmää ja esitellä erilaisia portaalityyppejä. Tämä työ keskittyy yrityksen tyypillisiin portaaliratkaisuihin, joita ovat yritysten väliset (B2B) portaaliratkaisut ja yritysten työntekijöille tarjoamat portaalipalvelut (B2E). Portaalisovellus perustuu yleensä monikerrosarkkitehtuuriin ja tarjoaa palveluita. Nämä palvelut koostuvat teknologiasta ja liiketoiminnasta. Teknologian avustuksella ominaisuuksiin kuuluu informaation yhdistäminen monista eri lähteistä ja siksi web-portaalit voidaan nähdä yhdyskäytävänä tietoon ja palveluihin. Portaalisovelluksen kehys on rakennettu joustavasti ja siihen on mahdollista sovittaa Web 2.0:n ominaisuuksia, kuten esimerkiksi Web Service-palvelu. Käytännön osuus tässä työssä oli suunnitella ja toteuttaa kaksi muokkausta asiakkuudenhallinnan (CRM) portaaliratkaisuun. Käytettävä ohjelmistoalusta oli valmisohjelmana (COTS) myytävän ohjelmiston mukana tullut JBOSS-sovellusalusta ja muokkaukset toteutettiin uusina portletteina ohjelmistoon. Toteutettavat portletit yhdistivät dynaamista tietoa ja grafiikkaa. Toinen muokkauksista sisälsi myös karttalinkki mashup-sovelluksen. /Kir12 The aim of this study was to examine the benefits of a web portal for corporate business, to clarify technical elements and the purpose of a web portal. Thus the aim is to define the concept of a web portal and to different types of portals. This thesis concentrates on business-to-business (B2B) and business-to-employee portal (B2E) solutions which are the typical forms of a corporate web portal. Web portal application typically uses multitier architecture and includes different services. These services combine technology and business. With help of technology information can be aggregated from various sources and web portal can be seen as a gateway to information and services. Web portal applications are flexible solutions, their framework can adapt Web 2.0 features like Web Services. The practical part of this thesis was to design and develope two customizations in a Customer Relationship Management (CRM) portal application. The platform used was Commercially available Off-The-Shelf (COTS) bundled JBOSS Application Server and the customizations were created as new portlets. The portlets created combine dynamic data and graphics, one of the portlets includes map location mashup application.

Innovaatio on ohjelmistoliiketoiminnan yksi tärkeimpiä elinehtoja yrityksen kilpailukyvyn sekä tuottavuuden kasvun kannalta katsottuna. Työn tavoitteena on selvittää, miten innovaatiojohtamisen strategiset tavoitteet toteutuvat joita Nokia Siemens Networks on määritellyt. Sekä miten ne jalkautetaan ohjelmistotuotehallinnan prosessein käytännön tekemiseen innovaatioina. Tarkoituksena on myös esittää kriittistä pohdintaa innovaatiotoiminnan prosessien ja toimintamallien toimivuudesta. Minulla oli mielikuva NSN toimista innovaatioihin sekä toimintaan sen ympärillä. Tarkoituksena oli tutkia ensin mitä innovointi yleensä tarkoittaa ja verrata sitä NSN sisällä tapahtuviin toimenpiteisiin. Löysin erilaisia tapoja sekä toimintamalleja mutta myös teorioista kirjallisuuden sisältä yhteneväisyyksiä asioihin joita olen henkilökohtaisesti tehnyt tai suunnitellut työssäni. Loppujen lopuksi minusta tuntui että tiesin vain rajatusti sekä kapeakatseisesti mitä innovaatio voi tarkoittaa suuressa organisaatiossa. Tutkittuani vertailevasti mitä innovaatio koko laajuudessaan rajatulla työalueellani oli, perehdyin innovaatio tekijöihin tuotehallinnan prosessien sekä organisaation kulttuurin kautta. Tarkoituksena oli selittää itselleni miksi organisaatiossamme tehdään näinkin suuria muutoksia jotka väistämättä hidastavat, ainakin väliaikaisesti, tekemistä sekä tuotteenhallintaa ohjelmistoprosessissa. Johtopäätöksenä voin todeta että erittäin laajalla rintamalla tehdyt muutokset ovat olennainen osa NSN tämän hetken tarpeita yrityksenä, vaikkakin taas yksilöiden kantilta epävarmuus oman työpaikan sekä työnkuvan murenemisesta on suuri. Epävarmuuden sietäminen on kuitenkin olennainen osa innovaatioiden syntymisprosessia, ja prosessimielessä onkin tarkoituksen mukaista, että synnytetään epävarmuuden sekä omalta reviiriltä irrottautumisen ilmapiiri. Tämä siten että yhteistyöllä haetaan ratkaisuja ongelmiin ja uusia tapoja ratkaista ongelmat. Ohjelmistotuotteen johtamisen kannalta innovaatioiden tuomat laajat muutokset ovat todella kovia haasteita ratkaistaviksi ja vaativat laajaa osaamista, tarmoa ja keskittymistä jotta asiat saadaan vietyä loppuun asti käytäntöön.

Toimiminen monikulttuurisessa ympäristössä on nykyään ohjelmistosuunnittelijoille jokapäiväinen haaste. Ohjelmistokehitystyötä tehdään yhä useammin globaaleissa yrityksissä. Saman ohjelmistokehitysprojektin jäsenet voivat tulla eri maista ja erilaisista kulttuureista. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia monikulttuurisuuteen liittyviä ongelmia voi ilmetä kahden eri kansallisuutta edustavien ryhmien yhteistyössä. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten mahdollisia ongelmia voitaisiin välttää. Tutkimus on jaettu kahteen osaan. Kirjallisuustutkimusosassa tutustutaan Intiaan maana ja analysoidaan kulttuuriteorioita sekä ohjelmistokehitykseen liittyviä keskeisiä osa-alueita. Case-tutkimusosassa tutkitaan käytännön arjen havaintoja ja kokemuksia ohjelmistoprojektissa, jossa toimitaan Suomesta ja Intiasta. Tutkimus osoittaa, että kahden eri kansallisuutta edustavan yrityksen yhteensovittamisessa kulttuurierot aiheuttavat jokapäiväisiä yhteentörmäyksiä. Tutkimuksessa esitetään suosituksia kulttuurin käsittelyyn liittyvistä pelisäännöistä ja siitä, miten Lewisin kulttuurikolmiota ja Hofsteden kulttuurin ulottuvuuksia voidaan kulttuurianalysoinnissa hyödyntää. Tutkimuksen tuloksena suositellaan yrityksen ylimmälle johdolle monikulttuuristrategian käyttöönottoa. Strategian suunnitteluun ja toteuttamiseen esitetään työkalua, jonka käyttö mahdollistaa kulttuurin huomioimisen globaalin ohjelmistokehitystyön käyttöönottovaiheissa. Tutkimuksen tuloksena syntyi myös koulutuspaketti monikulttuuriseen yhteistyöhön ryhtyvälle yritykselle tai monikulttuurisessa yhteistyössä jo mukana olevalle yritykselle. Koulutuspaketti koostuu erillisistä henkilöstön kulttuurikoulutuksen osioista. Koulutuspaketti sisältää koulutuksen käyttötarveanalyysin tehtävänkuvia varten ja mittarit koulutuksen seuraamiselle. Tutkimuksen lopputuloksena esitetään myös malli uudenlaiselle kulttuurisensitiivisyyttä arvioivalle järjestelmälle. /Kir11

Perinteisessä teollisessa tuotannossa prosessien vakioinnilla on ollut merkittävä rooli laadun ja ennustettavuuden parantamisessa. Työssä selvitettiin, tarjoaako prosessien vakiointi vastaavaa hyötyä myös tutkimuksen kohteena olleelle pienelle ohjelmistoyritykselle. Tavoite oli analysoida, mitä laatu ja ennustettavuus tarkoittavat kohdeyrityksen liiketoiminnan näkökulmasta, ja suunnitella, miten prosessien vakioinnilla niitä voidaan parantaa. Lisäksi haluttiin määrittää laajuus, jossa kohdeyrityksen kannattaa pyrkiä ISO/IEC 15504 standardin mukaiselle kyvykkyystasolle 3 eli tarkasti kuvata ja noudattaa yritystason vakioprosesseja. Työ suoritettiin toimintatutkimuksena. Työn aikana laadun käsitteelle luotiin materialistinen selitys. Sen pohjalta tunnistettiin ilmiön kehitys yksilöiden kokemuksista ja sosiaalisista sopimuksista liiketoimintaa ohjaavaksi voimaksi. Sosio-teknisessä tarkastelussa kartoitettiin uusien ohjaavien rakenteiden suoria ja välillisiä vaikutuksia henkilöstön motivaatioon ja yrityksen suorituskykyyn. Lisäksi ennustettavuudelle luotiin tilastollinen tulkinta, jota tarkasteltiin ohjelmistotuotannon erityispiirteiden ja ISO/IEC 15504 standardin kyvykkyystason 3 vaatimusten valossa. Kohdeyrityksen lähtötilanteeseen ja tavoitteisiin sopiva suunnitelma prosessien vakioinnille rakennettiin yhdistämällä teoriapohjaista argumentointia, kokemuksia käytännön kehittämistyöstä ja tilastollista analyysia. Kehittämissuunnitelman yhtenä ilmentymänä dokumentoitiin yrityksen prosessien kehittämisprosessin vakiointi. Tutkimuksessa päädyttiin näkemykseen, että kohdeyritykselle laajamittainen vakiointi prosesseja nykyistä tarkemmalla tasolla kuvaamalla ei tuo kokonaishyötyä laadun ja ennustettavuuden kannalta johtuen toiminnan luonteesta. Välillistä hyötyä prosessien kuvauksista on kuitenkin prosessien kehittämistyön kautta. Tutkimuksessa havaittiin myös laatuun ja ennustettavuuteen liittyvä ongelma yrityksen ohjelmistoprojektien työmäärä- ja aikatauluarvioiden pitävyydessä. Vakioinnin sijaan parannusehdotuksena ehdotettiin siirtymistä nykyisistä kiinteistä sopimuksista Agile-tyyppisiin sopimusmalleihin, minkä kuitenkin todettiin olevan haastavaa nykyisessä liiketoimintaympäristössä. Ohjelmistokehityksen kannalta perinteinen vakioinnin käsite prosessikuvauksina nähtiin rajoittavana. Sen sijaan kohdeyritykselle suositeltiin prosessien monimuotoisuuden ja asiantuntijuuden tukemista kokemuspohjaisen tiedon hyödyntämistä kehittämällä. /Kir11

Tutkimus tehtiin STEP-projektin yhteydessä, Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikössä. STEP-projekti on Tekesin rahoittama Jyväskylän yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikön yhteistyöprojekti. Projekti tutkii globalisoituvaa ohjelmistoteollisuutta ja kulttuuria ilmiönä ohjelmistotyön yhteydessä. Työssä perehdytään suomalaisen ohjelmistoteollisuuden erityispiirteisiin, globalisaatioon taustatekijöineen ja globalisaation vaikutuksiin ohjelmistotyölle. Varsinaiseksi tutkimusongelmaksi tämän työn osalta muodostui kompetenssin siirto ohjelmistoyrityksissä, jotka harjoittavat globaalia ohjelmistokehitystä useassa eri yksikössä. Tutkimus tehtiin kirjallisuustutkimuksena, jota tukemassa oli valittujen case yritysten haastattelut. Työn tuloksena syntyi tietoa suomalaisen ohjelmistoteollisuuden erityispiirteistä sekä globalisaatiosta ohjelmistotyön näkökulmasta. Varsinaiseen tutkimusongelmaan eli kompetenssin siirtoon kertyi tietoa yritysten käytännöistä sekä kulttuuriongelmista, joita yritykset ovat globalisoituessaan kohdanneet. Kirjallisuustutkimuksen sekä yritysten haastattelutulosten pohjalta syntyi kompetenssin siirto -taulukko, joka toimii mallina kompetenssin siirrossa ohjelmistoyrityksille niiden hajauttaessa toimintojaan. Tuloksena syntyi myös tietoa kulttuuritekijöistä, jotka tulivat esiin käsiteltyjen maiden kohdalla. /Kir10

FORE energianhallintajärjestelmä on PVO-Pool Oy:n käyttämä järjestelmä, jonka avulla PVO-Pool Oy pystyy hoitamaan reaaliaikaista tasehallintaa sekä siihen liittyvää laskutusta. FORE energiahallintajärjestelmän avulla voidaan tuottaa kausiraportteja, kuten vuorokausi-, kuukausi-, tai vuosiraportteja mistä tahansa järjestelmän muuttujasta. Muuttujia järjestelmässä on yli 40000. Tämän tutkielman tarkoituksena oli kehittää olemassa olevaan järjestelmään ominaisuus, jonka avulla järjestelmän käyttäjä voi tuottaa kaavioita raporteista nopeammin ja virheettömämmin. Työssä määriteltiin uusi toiminto FORE energianhallintajärjestelmään. Tämä tulevan toiminnon tarkoituksena on raporttien kaavioiden tuottaminen automatisoidusti käyttäjien antamilla parametreilla. Lisäominaisuuden tekee ja toimittaa ABB PVO-Pool Oy:n tekemän määrittelyn pohjalta. FORE energiahallintajärjestelmästä oli saatavilla aineistoa PVO-Pool Oy:n sisäisistä julkaisuista. Uuden lisäominaisuuden määrittelemiseksi selvitettiin, mitä Excel-elementtejä vaaditaan tuottamaan kaavio ja mitä tietoja kaaviossa esitettäisiin. Olemassa olevia raportteja ja niiden kaavioita tutkittiin, ja näiden kaavioiden pohjalta määriteltiin tarvittavat elementit automaattisien kaavioiden muodostamiseksi. Työssä määriteltiin myös mitä toimintoja käyttäjät voivat muokata ja mitkä on määritetty automaattisiksi parametreiksi. Lisäominaisuuden tarkoituksena on, että voidaan vähentää käyttäjien tekemiä virheitä raporttien kaavioiden luomisessa ja tietojen päivittämisessä. Tämän johdosta käyttäjän käyttämä aika kaavioiden luontiin ja virheiden paikallistamiseen sekä korjaamiseen vähenee ja aikaa jää tietojen analysointiin enemmän. /Kir10

Tietoverkossa käytettävä oppimisympäristö antaa mahdollisuuden jakaa asiantuntijuutta ja tarjota opetusta, jonka tavoittaminen voi muutoin olla vaikeaa. Tämän diplomityön tavoitteena on selvittää, millaisia seikkoja on huomioitava oppimisympäristön integroimiseen oppimiseen kansallisessa ja kansainvälisessä ympäristössä. Työ jakaantuu kahteen osaan. Alkuosan kirjallisuustuktimuksessa perehdytään oppimiseen ja verkko-opettamiseen, monikulttuurisuuden tuomiin haasteisiin sekä Moodleen oppimisympäristönä. Työn jälkiosassa esitetään teoriaan tukeutuen malli kurssisuunnitteluun kansalaisjärjestön tarpeisiin monikulttuurisessa oppimisympäristössä. Lisäksi tutkitaan käytännön esimerkkien kautta verkkokurssin toteutusta, havainnoiden ja keräten käyttäjäkokemuksia todellisessa opetustilanteessa. Työssä esitetyn tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että Moodle soveltuu hyvin monikulttuuriseksi oppimisympäristöksi. Helppokäyttöisenä ohjelmistona se soveltuu myös kokemattomille tietotekniikan käyttäjille, kurssin laatijaltakaan ei edellytetä erityistä Web-tekniikan tuntemusta. /Kir10

Tämän diplomityön tarkoituksena on tutkia jatkuvan palvelun kehittämistä globaalissa toimintaympäristössä. Työn toimeksiantajana toimii kansainvälisesti toimiva ICT-alan palveluyritys. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää ITIL (Information Technology Infrastructure Library) versio 3:n mukaisen jatkuvan palvelun parantamisen mallin soveltamismahdollisuuksia sekä arvioida sen soveltuvuutta toimeksiantajan yritykseen. Tavoitteena on myös selvittää mahdollisia kehittämiskohteita palvelujen toimittamisessa ja mittaamisessa. Tutkimuksessa pyritään myös löytämään kehittämisehdotuksia. Työn teoriaosassa perehdytään palvelun toimittamisen ja mittaamisen käsitteisiin. Lisäksi esitellään ITIL (Information Technology Infrastructure Library) versio 3:n hyvät käytännöt. Perusteellisesti esitellään jatkuvan parantamisen CSI (Continuous Service Improvement) -malli. Tutkimuksessa esitellään kaksi tapaa CSI-mallin käyttöönotolle. Toista malleista käytetään pelkästään palvelukohtaiseen parantamiseen. Toinen malleista on sovellettavissa hyvin yleisesti palveluprosessin jatkuvassa kehittämisessä. Nykytoiminnan analyysin perusteella havaitaan muutamia kehityskohteita palvelujen toimittamisessa ja mittaamisessa. Tutkimuksessa esitetään kaikille löydetyille kehittämiskohteille kehitysehdotuksia. /Kir11 The purpose of this Master´s Thesis is to study continuous service development in a global environment. The thesis’ commissioner is a global ICT –service company. The purpose of thesis is to determine ITIL (Information Technology Infrastructure Library) version 3 CSI (Continuous Service Improvement) model’s representations and to evaluate potential usage in the target company. The aim is also to identify potential development areas in delivery of services or their measurement. The thesis also aims to present suggestions to improve the development areas. The theoretical part focuses on the concepts of service delivery and measurement. It also presents good practices in ITIL (Information Technology Infrastructure Library) version 3, thoroughly presented in the CSI (Continuous Service Improvement) –model. Aim is to determine model’s representations and to evaluate potential usage in the target company. This thesis presents two ways to model the deployment. This thesis presents two ways to model the introduction of the CSI. The first model is for developing services. The second model is applicable in the continuous development process in a very general way. Based on the analysis of current activities a number of development items are identified in delivery of services or their measurement. The thesis presents the development objects found for all development proposals.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia tietojärjestelmän käyttöönottoprosessia ja sen arviointia. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mitä tarkoitetaan käyttöönotolla, millainen on tietojärjestelmän onnistunut käyttöönotto ja miten käyttöönoton onnistumista voidaan mitata. Teoreettinen viitekehys laadittiin käyttöönottoprosessiin ja sen arviointiin liittyvän kirjallisuuden avulla. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan käyttöönottoprosessia ja siihen liittyviä haasteita, onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä onnistumisen mittaamiseen tarjolla olevia malleja ja mittareita. Empiriaosuudessa tutkitaan matka- ja kululaskujärjestelmän käyttöönottoa asiantuntijaorganisaatiossa. Käyttöönoton onnistumista arvioitiin loppukäyttäjien näkökulmasta. Tutkimusaineisto kerättiin teoreettisen viitekehyksen pohjalta laaditun käyttäjäkyselyn, sekä tutkijan havainnoinnin avulla. Aineiston analysoinnin pohjalta arvioitiin käyttöönoton onnistumista ja luotiin toimenpidesuosituksia Käyttäjäkyselyn perusteella käyttäjät kokivat hyötyvänsä järjestelmän käytöstä ja olivat tyytyväisiä järjestelmään. Ennakkoluuloista huolimatta skannaus ei osoittautunut käyttöönoton ongelmaksi. Käyttäjätyytyväisyyden ja käyttöönoton osalta järjestelmä sai hyviä arvosanoja. Käyttäjien antamat kokonaisarvosanat tukivat johtopäätöstä onnistuneesta käyttöönotosta. Järjestelmän käyttöönotolle asetetuista tavoitteista oli saavutettu tutkimushetkellä vasta paperittomuus. Käyttäjien keskuudessa on kuitenkin vielä epävarmuutta järjestelmän vaikutuksista ja tarpeellisuudesta. Kehittämisehdotuksina todettiinkin tiedotuksen lisääminen, liittyen saavutettuihin hyötyihin sekä järjestelmän vaikutuksista projektienhallintajärjestelmään, lisätuen tarjoaminen järjestelmän tehokäyttäjille sekä jatkuva palautteenanto käyttäjille. /Kir10

Palveluiden merkitys ohjelmistoliiketoiminnassa kasvaa yhteiskunnan muuttuessa palveluvaltaisemmaksi. Ohjelmistot ja niiden mukana myös palvelut sekä palvelutuotanto leviävät globalisoituvassa toimintaympäristössä yhä laajemmalle. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka kulttuurilliset tekijät vaikuttavat ohjelmistopalveluiden tuottamiseen ja tarjontaan. Tutkimuksessa pyrittiin myös määrittelemään kulttuurillisten tekijöiden vaikutuksia ohjelmistopalveluyritysten kansainvälistymiseen sekä globaalin hajauttamismuodon ja kohdemaan valintaan. Työ toteutettiin kirjallisuus- ja case-tutkimuksen avulla ja siinä on sekä käsite- että toiminta-analyyttisen tutkimuksen piirteitä. Tutkimuskysymyksiä lähestyttiin teoreettisesti kulttuurin määritelmien ja luokitusten, globaalin hajauttamisen mallien sekä globaalin toimintaympäristön piirteiden näkökulmista. Ohjelmistopalvelutuotantoa lähestyttiin tarkastelemalla ohjelmistoliiketoimintaa, palveluiden asemaa ja ohjelmistopalvelutarjontaa sekä palvelutuotannon prosessien hallintaa. Teoreettisen tarkastelun pohjalta luotiin hypoteesi kulttuurillisuuden vaikutuksista ITIL-viitekehyksen mukaisesti hallittuihin palvelutuotantoprosesseihin, joita verrattiin case-yritysten antamiin arvioihin. Tutkimuksen toisessa osiossa kartoitettiin palvelutuotannon hajauttamisen muotoja, hyötyjä ja haittoja sekä prosessia. Lisäksi kerättiin tutkimustietoa onnistuneen globaalin hajauttamisen vaatimuksista. Kerättyä tietoa vertailtiin lopuksi case-yritysten antamiin vastauksiin. Tutkimuksen ja case-analyysin perusteella tultiin tulokseen, että kulttuurilliset tekijät vaikuttavat merkittävästi sekä palvelutuotannon prosesseihin että globaaliin hajauttamiseen. Tutkimuksessa todettiin, että kulttuurilliset tekijät voivat saada hajautusprojektin menestymään tai tuhoutumaan, sillä kulttuurierot vaikuttavat kommunikaation kautta kaikkeen yrityksen toimintaan. Työn tuloksina esiteltiin tekijöitä, jotka huomioiden kulttuurierojen vaikutuksia kyetään ennakoimaan sekä keinoja onnistuneen globaalin hajauttamisprosessin hallintaan. /Kir11

Tutkimus perustui Tekesin turvallisuusteknologiaohjelmaan ja sen alla toteutettuun SSMC/DDKM-projektiin. Tutkimuksen tavoitteena oli olla tukena suuronnettomuuksien mallintamisessa ja tutkia mallintamista, BPMN-prosessinotaatiota sekä mallinnustyökaluja. Tutkimuksen puolessa välissä varsinaiseksi tutkimusongelmaksi muodostui vastesuunnitelman vaatimusmääritelmä. Alkuperäisenä tavoitteena oli pyrkimys simuloida vasteita. Simulointi kuitenkin unohdettiin, koska valitun mallinnustyökalun simulointiominaisuudet eivät siihen riittäneet. Tutkimuksen tuloksena syntyi mallintamiseen, BPMN-kieleen ja työkaluihin liittyvää tietoutta, esimerkiksi miten muut viranomaiset mallintavat ja mitä julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta suosittelee. Tuloksena syntyi myös arvio BPMN-standardista sekä arvio notaatiota toteuttavasta työkalusta, Tibcosta. Näistä saatua tietoutta sovellettiin vastesuunnitelman vaatimusmäärittelyyn ja sen tuloksena saatiin prosessikuvaus vastesuunnitelmalla painotettuna, alustava asiakasvaatimusten listaus vastesuunnitelmasta ja ehdotelma jatkotoimenpiteistä.

Tämän työn tarkoituksena on selvittää, minkälaisia vaikutuksia asiakkaan ja toimittajan organisaatiokulttuurien eroilla on tietojärjestelmäprojektin onnistumiseen. Työ muodostuu kolmesta erillisestä samaa aineistoa käsittelevästä tutkimuksesta: 25 eri projektia 22 vuoden ajalta tutkittiin käyttäen saatavissa olevaa tietoa, näistä 14 valittiin tarkempaan tutkimukseen ja lopuksi haastateltiin neljää toimittajan ja neljää asiakkaan pitkän kokemuksen omaavaa avainhenkilöä. Tarkempi tutkimus toteutettiin lomakkeella, joka sisälsi 103 väitettä organisaatiokulttuurista, tavasta toteuttaa projekteja ja yleisestä asenteesta työtovereita ja työntekoa kohtaan. Jokaiseen väitteeseen vastattiin kahdesti, ensin omaa yritystä ja sitten vastapuolta ajatellen. Kyselyyn vastasivat kustakin projektista sekä asiakkaan että toimittajan edustajat. Toiseen osaan valittujen 14 projektin osalta 35 henkilöä täytti lomakkeen. Haastattelut tehtiin joko kasvokkain tai sähköpostin välityksellä. Tulokset osoittivat selvästi, että organisaatiokulttuurilla on vaikutusta tietojärjestelmäprojektin lopputulokseen. Mitä lähempänä asiakas ja toimittaja ovat toisiaan tietyissä tekijöissä ja mitä kauempana toisissa, sitä parempi oli projektin ennuste. Varmistaakseen projektin menestyksen asiakkaan ja toimittajan pitäisi olla yrityksinä saman kokoisia ja saman tyyppisiä yhtiömuodoltaan ja omistuspohjaltaan. Toimittajan tulisi olla asiakasta vähemmän konservatiivinen ja toimittajan henkilökunnan tulisi arvostaa vapaa-aikaansa vähemmän kuin asiakkaan henkilökunta omaansa. Molemmilla pitäisi olla yksinkertainen organisaatio, missä yksi työntekijä kuuluu vain yhteen tiimiin tai osastoon ja hänellä on vain yksi esimies. Vallan ja vastuiden tulisi kulkea käsi kädessä ja projektipäälliköllä tulisi olla tarpeeksi valtaa projektin loppuun saattamiseksi. /Kir10 The aim of this study is to find out what kind of impact differences in the customer’s and supplier’s organizations and business cultures has on the success of an ERP project. The work consists of three different researches using the same material: 25 different projects over a period of 22 years were analysed using the information available. 14 of them were selected for closer examination and finally four key persons representing the supplier, as well as four key persons representing the customer, all with long experience, were interviewed. The more detailed examination was conducted by using form with 103 claims concerning business culture, the way to carry out projects and general attitude to colleagues and working. Each claim was replied to twice: first from the viewpoint of one’s own organization and then from the viewpoint of the other party. Both the customer’s and the supplier’s representatives on each project replied to the questionnaire. 35 respondents completed the form concerning the 14 projects selected for the second part. The interviews were conducted either face to face or via e-mail. The results showed clearly that business culture influences the success of an ERP project. The closer the customer and supplier were to each other in some respects and the further in other respects, the better the prognosis was for the project. To ensure the success of the project, the customer and the supplier companies should be of equal size and have the same type of juridical form (e.g. ltd – ltd and plc – plc) and ownership. The supplier should be less conservative than the customer and the supplier’s personnel should value their free time less than the customer’s personnel do. Both should have simple organizations where a worker belongs to one team or department only and has one immediate superior only. Power and responsibilities should go hand in hand, and project managers should have enough power to complete the projects.