Search

Vertaisarvioitu. English summary. · Lasten ja nuorten migreenin esiintyvyys ja ilmaantuvuus ovat lisääntyneet. · Perusterveydenhuollossa on tärkeää selvittää migreenin taustasyitä ja esiintymistä. · Migreenin diagnostiikassa tarvitaan lääkärin tutkimuksen lisäksi harvoin muita tutkimuksia. · Lapsen ja nuoren on tärkeä saada tietoa päänsäryn hoito- ja itsehoitokeinoista. · Estolääkitys voidaan aloittaa perusterveydenhuollossa, mikäli migreenikohtaukset ovat viikoittaisia.

Tiivistelmä Lasten ja nuorten migreenin esiintyvyys ja ilmaantuvuus ovat lisääntyneet. Perusterveydenhuollossa on tärkeää selvittää migreenin taustasyitä ja esiintymistä. Migreenin diagnostiikassa tarvitaan lääkärin tutkimuksen lisäksi harvoin muita tutkimuksia. Lapsen ja nuoren on tärkeä saada tietoa päänsäryn hoito- ja itsehoitokeinoista. Estolääkitys voidaan aloittaa perusterveydenhuollossa, mikäli migreenikohtaukset ovat viikoittaisia. Abstract Migraine in children and adolescents Considering its increasing prevalence and incidence, paediatric migraine is a common condition requiring attention in primary care. When a child presents with a headache, it is crucial to survey his/her migraine background using a headache questionnaire and a symptom diary. These may also reveal individual migraine triggers, e.g. missed meals, lack of sleep or school related issues that should be addressed first of all. The website Terveyskylä (www.terveyskyla.fi/lastentalo/tietoa-lasten-sairauksista/päänsärky) provides a practical and family-friendly way to do this digitally. Children and their families need psychoeducation about headache and Terveyskylä offers reliable information about paediatric headache. A migraine diagnosis seldom needs more than a thorough history and clinical examination. If red flags exist, considering a brain MRI is appropriate. If a child or adolescent suffers from migraine on a weekly basis and common triggers have been excluded, a general practitioner, too, can consider preventive medication. If using propranolol fails to achieve a reduction in the number of headaches, the child should be referred to a specialist.

Vertaisarvioitu. English summary • Lapsen kehitykseen vaikuttavat geneettiset, epigeneettiset ja ympäristötekijät. • Lapsi kehittyy parhaimpaansa, kun hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa vastataan. Keskeistä on tukeva ja ennustettava huoltajasuhde sekä stimuloiva oppimisympäristö. • Kasvuympäristön ollessa kehitykselle suotuisa terapiainterventioilla voidaan edistää haluttuja spesifisiä taitoja. Interventioilla ei kuitenkaan voida muuttaa kokonaiskehitystä. • Lasten ja perheiden palveluiden osaamis- ja tukikeskukset voisivat arvioida eri interventioiden hyötyjä ja muutenkin tukea perustason moniammatillista työtä.

Vertaisarvioitu. English summary. • Koronakriisissä työskentelevien terveydenhuollon ammattilaisten psyykkisen stressin ja sairastavuuden riski on huomattava. • Ulkomaisten tutkimusten mukaan psyykkiseen sairastavuuteen ovat voimakkaimmin yhteydessä huoli ja pelko tartunnasta, ns. etulinjassa työskenteleminen, epidemian alkuvaiheessa työskenteleminen ja kokemuksen puute. • Moraalisen vamman kokemus ja sen vaikutus psyykkiseen sairastavuuteen on huomioitava ongelmien ehkäisyssä. • Etänä toteutettavat psykoterapiat ja työnohjaukset mahdollistavat nopean avun saamisen psyykkisiin oireisiin.

Individuals doing politics : urban participation, social media campaigning and online nanopolitics / Veikko Eranti. Helsinki : University of Helsinki, 2016.

Margaret Archerin dualistinen yhteiskuntateoria : kriittinen tarkastelu pragmatistisesta näkökulmasta / Tero Piiroinen. [Turku] : Turun yliopisto, koulutussosiologian tutkimuskeskus, Ruse, 2013.

Viime aikoina opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on laatinut yliopistoille uuden rahoitusmallin, jota parhaillaan hieman hienosäädetään. Uusi malli on kaikista mittaamiseen liittyvistä ongelmistaan huolimatta parempi kuin edellinen, koska aikaisempi malli otti huomioon vain yliopistojen opetuksen ja siihen liittyvän tutkintojen tuottamisen, mutta uusi malli huomioi lisäksi tutkimustoiminnan tulokset ja kattaa näin myös sen osan yliopistojen toiminnasta, joka tekee niistä yliopistoja ja erottaa ne esimerkiksi ammattikorkeakouluista. Sen sijaan uusikaan malli ei huomioi yliopistojen opetuksen ja tutkimuksen käytäntösuhdetta juuri millään tavalla. Samalla OKM on kuitenkin painottanut useissa linjanvedoissaan juuri akateemisen toiminnan käytäntösuhteen tärkeyttä.

Hiekkarannat ja dyynit ovat lajirikkaita elinympäristöjä. Niillä elää lukuisia joukko kovakuoriaisia, luteita, perhosia, hämähäkkieläimiä, kasveja ja lintuja. Monet lajeista ovat nykyisin uhanalaisia. Hiekkarantoja, dyynejä ja niillä eläviä eliöitä uhkaavat muiden muassa Itämeren rehevöityminen, joka näkyy rannoilla levän kertymisenä ja umpeenkasvuna. Myös rakentaminen ja virkistyskäytöstä johtuva kuluminen heikentävät hiekkarantojen lajien elinmahdollisuuksia. Vieraslaji kurtturuusu leviää myös kovaa vauhtia etenkin Suomenlahden rannikolla. Tässä oppaassa kerrotaan hiekkarantojen ja dyynien monimuotoisesta elämästä. Itämeren tilan parantaminen on ensisijaista rantojen eliölajiston hyvinvoinnin kannalta. Meren elpyminen on kuitenkin hidasta ja sitä odotellessa meistä jokainen voi auttaa rantojen erikoistunutta eliölajistoa pienilläkin teoilla.

Kirja-arvostelu: Alfred Schütz: Sosiaalisen maailman merkityksekäs rakentuminen. Johdatus ymmärtävään sosiologiaan. Vastapaino 2007.

Non

The aim of this dissertation is to develop a systems theoretical framework for studying contemporary societal phenomena qualitatively. The development work is based on Niklas Luhmann s systems theoretical oeuvre, especially on Luhmann s view of modern society as social systems. Social systems are self-referential systems which use communication for producing communication. For Luhmannian theory of society, along with the general view of social systems as self-referential communication chains, societal differentiation is the key principle: there is no centre, core or top in modern society but societal subsystems, such as economy, politics, law and science, all of which are autonomous to each other. Moreover, interaction, organisation and subsystems are observed as different types of systems whose logics of communication chaining differ from each other. Drawing on these general ideas as well as later theoretical discussions and developments especially in German systems theoretical sociology, a theoretical outline of the general logics of contemporary society is formed. However, and in contrast to Luhmann s late work, the study at hand focuses on systems theoretical methodology instead of presenting a strong theory of modern society as such. With this aim of developing a methodological focus, the monograph discusses these issues also with other sociological traditions, such as Durkheimian theory of society, American pragmatism, Erving Goffman s methodological views, ethnomethodology and Bruno Latour s theory of networks and collectives. The methodological development work culminates in a qualitative research framework, named as a systems theoretical research template. Hence, the monograph joins a vibrant conversation in the social sciences about the theory research link and advances systems theoretical considerations about the current methodological issues. The research template is further utilized in a case study of the work of the (Finnish) National Advisory Board on Social Welfare and Health Care Ethics (ETENE) set up in 1998 under the Ministry of Social Affairs and Health. The ethnographic data, obtained through the observation of the board meetings, is analysed through the systems theoretical template in order to develop a two-part focus: to examine the practices of the board work as such as well as the role of the board in a wider, differentiated societal context. The ethics of the board meetings does not follow the principles of academic ethics but rather provides an opportunity for an open and polyphonic pondering on complex and burdensome issues. The function of ethics in the meetings is thus par excellence performative: to level the statuses of the participants and to make it possible for them to encounter each other as authentic and respectable persons with different views and opinions. The organisational procedures frame the board work for their part to a degree but there is also space for a less structurated and more open-ended debate. Consequently, the board seems to oscillate between a bureaucratic, decision-centred organisation and an open agora discussion and this ambivalence is also a guarantee for its dynamics and independence. Systeemiteoreettisia askelmerkkejä nyky-yhteiskuntaan on kirjoittajansa pitkän, saksalaisen yhteiskuntateorian maailmaan suuntautuneen tutkimusmatkan tulos. Teos esittelee matkan aikana muodostuneen tulkinnan yhteiskuntatieteellisestä systeemiteoriasta sekä tulkinnalle rakentuvan tutkimustavan. Askelmerkit rakentuvat systeemiteoreettisesti, mutta niiden avulla ponnistetaan empiirisen yhteiskuntatutkimuksen kentälle. Systeemiteorian yhteiskunta rakentuu koossa pysymisen kiinnepisteen sijasta kommunikaation eriytymiselle vailla suuntaa ja päätepistettä. Teoksessa kehitellään tämän Niklas Luhmannin yhteiskuntateoreettisen lähtökohdan pohjalta systeemiteoreettista metodologiaa nyky-yhteiskunnan tutkimuksen tarpeisiin. Kehittelytyössä systeemiteoriaa avataan myös keskusteluihin muiden ajankohtaisten, yhteiskuntaa luotaavien teoreettisten tarkastelutapojen kanssa. Näistä keskeisiä ovat Bruno Latourin ajattelu, yhteiskunnan koossa pysymisen kysymykselle rakentuvat yhteiskuntateoriat, amerikkalainen pragmatismi sekä erilaiset mikrososiologiset lähestymistavat. Kehiteltyä metodologiaa hyödynnetään myös konkreettisesti lääketieteen empiiristä etiikkaa ja eettisen neuvottelukunnan toimintaa tarkastelevassa tapaustutkimuksessa. Monipuolinen teos on hyödyllistä luettavaa yhteiskuntateoriasta kiinnostuneiden ohella myös laadullisen tutkimuksen metodologiasta ja lääketieteen etiikasta kiinnostuneille.

"Body and Iron: Essays on the Socialness of Objects" focuses on the bodily-material interaction of human subjects and technical objects. It poses a question, how is it possible that objects have an impact on their human users and examines the preconditions of active efficacy of objects. In this theoretical task the work relies on various discussions drawing from realistic ontology, phenomenology of body, neurophysiology of Antonio Damasio and psychoanalysis to establish both objects and bodies as material entities related in a causal interaction with each other. Out of material interaction emerge a symbolic field, psyche and culture that produce representations of interactions with material world they remain dependent on and conditioned by. Interaction with objects informs the human body via its somatosensory systems: interoseptive and proprioseptive (or kinesthetic) systems provide information to central nervous system of the internal state of the body and muscle tensions and motor activity of the limbs. Capability to control the movements of one's body by the internal "feel" of being a body turns out to be a precondition to the ability to control artificial extensions of the body. Motor activity of the body is involved in every perception of environment as the feel of one's own body is constitutive of any perception of external objects. Perception of an object cause changes in the internal milieu of the body and these changes in the organism form a bodily representation of an external object. Via these "muscle images" the subject can develop a feel for an instrument. Bodily feel for an object is pre-conceptual, practical knowledge that resists articulation but allows sensing the world through the object. This is what I would call sensual knowledge. Technical objects intervene between body and environment, transforming the relation of perception and motor activity. Once connected to a vehicle, human subject has to calibrate visual information of his or her position and movement in space to the bodily actions controlling the machine. It is the machine that mediates the relation of human actions to the relation of her body to its environment. Learning to use the machine necessarily means adjusting his or her bodily actions to the responses of the machine in relation to environmental changes it causes. Responsiveness of the machine to human touch "teaches" its subject by providing feedback of the "correctitude" of his or her bodily actions. Correct actions form a body technique of handling the object. This is the way of socialness of objects. While responding to human actions they generate their subjects. Learning to handle a machine means accepting the position of the user in the program of action materialized in the construction of the object. Objects mediate, channel and transform the relation of the body to its environment and via environment to the body itself according to their material and technical construction. Objects are sensory media: they channel signals and information from the environment thus constituting a representation of environment, a virtual or artificial reality. They also feed the body directly with their powers equipping their user with means of regulating somatic and psychic states of her self. For these reasons humans look for the company of objects. Keywords: material objects, material culture, sociology of technology, sociology of body, mobility, driving "Ruumis ja rauta" tutkii esineellisten välineiden ja inhimillisen ruumiin lihallis-materiaalisia kohtaamisia: tunnustelua, tarttumista ja liikuttamista, joissa ruumiin kosketus ja voima kanavoituvat välineen kautta ympäristön ja ruumiin välisen suhteen muutokseksi. Kun ruumis tarttuu työkaluun tai käynnistää koneellisen kulkuneuvon voimantuotannon, subjekti pääsee osalliseksi välineiden aktiivisuudesta, niiden kyvystä muuntaa, välittää ja tehostaa ruumiin motorisia käskyjä rakenteilleen ominaisilla tavoin. Peltisakset muuntavat kämmenen puristuksen leikkaavaksi liikkeeksi. Auton liikkeellelähtö saa tuolissa paikoillaan istuvan kuljettajan ympäristön liikkeeseen samalla kun kiihtyvyys iskee ruumiin lihaksiin ja autonomiseen hermostoon. Ruumiin ja raudan liiton ehtona on, että molemmat ovat saman lajin olioita, sillä juuri ruumiinsa kautta inhimillinen subjekti on vuorovaikutuksessa materiaalisen ympäristönsä kanssa. Ruumis on materiaalinen ja biomekaaninen, siksi se on altis fysikaalisille voimille, joita koneet ja laitteet tuottavat ja jotka kohtaamisissa materiaalisten esineiden ja rakenteiden kanssa ruumiiseen välittyvät. Subjekti tuntee ruumiiseensa kohdistuvat voimat paineena tai puristuksena, kiihtyvyytenä tai hidastuvuutena. Sisäisaistit rekisteröivät ruumiin tasapainotilaa horjuttavat voimat, joita lihastyöllä vastustetaan. Sisäisaisteihin ihminen tukeutuu myös ohjatessaan välineitä, sillä palaute välineen käyttäytymisestä rekisteröidään ruumiilla. Miten välineet vastaavat ruumiin liikkeisiin on välineiden responsiivisuutta, jonka ruumiissa tuottamat muutokset ovat sensuaalista tietoa. Sensuaalinen tieto on välinetuntoa, jonka avulla ruumiillinen subjekti säätelee vuorovaikutustaan objektien kanssa. Kytkeytyminen tekniseen välineeseen tyypillisesti vahvistaa subjektin kykyä muotoilla ympäristöään sekä laajentaa tämän toiminnan ulottuvuutta aika-tilan avaruudessa samalla kun se eristää hänen ruumiinsa ympäristöstään ja kanavoi tilan aistimisen mahdollisuuksia. Toimintakyvyn ja sensuaalisten aistimusten riippuvuus ruumiinulkoisesta välineestä psyykkisesti varaa objektin, jonka kanssa ruumis toimii. Ääritapauksessa väline saattaa tuntua korvaamattoman arvokkaalta. Tämä on ymmärrettävissä vain siten, että esineellisestä objektista on tullut osa käyttäjänsä minuutta. Psykoanalyyttisesti ajatellen minuus muodostuu kaikesta siitä, mistä minä itse kokee määräävänsä. Se, mikä on minän kontrollissa, tulee osaksi itseä. Ja sikäli kuin ihminen kykenee määräämään esineistä ja ohjaamaan välineitä, joita hänen ympärilleen kasautuu, nämä objektit lankeavat hänen minuutensa piiriin. Koneet, jotka muuntavat ruumiin vähäisetkin motoriset liikkeet voimaksi, joka työskentelee käyttäjänsä puolesta, asettavat subjektin "lapsiruhtinaan" asemaan. Hän voi odottaa koneen ponnistelevan puolestaan ja samalla säilyttää määräysvallan sen toiminnan suuntaamisesta ja jatkumisesta. Koneet asettuvat omistajansa itseobjekteiksi, joiden kautta minä säätelee mielihyväänsä. Esineiden tärkeys minuuden ylläpitäjänä on seurausta niiden kyvystä vaikuttaa ruumiin somaattiseen tilaan ja somaattisen tilan kautta psyykeen. Koska esineillä on kausaalista ja symbolista voimaa, subjekti voi käyttää niitä oman ympäristönsä, psykofysiologisen tilansa ja sosiaalisten suhteidensa säätelyyn. Ja siksi ihmiset hakeutuvat objektien seuraan. Avainsanat: materiaaliset objektit, materiaalinen kulttuuri, tekniikan sosiologia, mobiliteetti, autoilu

Julkaisu sisältää tammikuussa 2006 Tampereen yliopistossa pidetyn "Kulttuuri, tutkimus, metodi" seminaarin alustuksia.