Search

Tiivistelmä. Tämä pro gradu -tutkielma on osa Oulun yliopiston oppikirjaprojektia, jonka tarkoituksena on tuottaa käytössä olevan, vuonna 2016 käyttöön otetun opetussuunnitelman mukaista avointa oppimateriaalia lukion matematiikan kursseille. Oppikirjaprojektiryhmä on työstänyt materiaalia lukion MAA5 Analyyttinen geometria -kurssille ja tämä tutkielma kattaa kyseisen kurssin aiheista osiot suora ja suorien keskinäinen asema. Suorasta käsitellään eri muotoiset suoran yhtälöt ja millaisia eri esityksiä on kuvailla suorien ominaisuuksia. Suorien keskinäinen asema -kappaleessa keskitytään suorien leikkauspisteisiin, milloin niitä on ja milloin ei, suorien väliseen kulmaan sekä kohtisuoruuteen. Perustana tutkielmalle on lukion opetussuunnitelma, mutta myös ajatus kehittyvästä matematiikan oppimisesta ja opetuksesta. Tarkoitus on tuottaa aikaa kestävää materiaalia, joka kehittää opiskelijoiden ajattelua ja kykyä ratkaista ongelmia sekä monipuolista kykyä hallita digitaalisia työkaluja. Tutkielma koostuu oppimateriaalin lisäksi perusteluosiosta, opettajan oppaasta sekä harjoitustehtävien vastauksista. Perusteluosassa tieteellisiin artikkeleihin nojaten perustellaan valitut tehtävät sekä muut valinnat, joita oppimateriaalissa on tehty, kuten yhteisesti projektiryhmän kanssa valitut tehtävätyypit ja ajatusmallit, joita kirja mukailee. Oppimateriaalin runkona toimii pohdintatehtävät, joiden tarkoitus on kehittää opiskelijoiden matemaattista ajattelua ja ongelmanratkaisukykyä ollen avoimia tai ongelmalähtöisiä tehtäviä. Harjoitustehtävät tukevat pohdintatehtäviä ja teoriaa molempien kappaleiden lopuksi. Opettajan oppaassa oppimateriaalin ajankäyttöön on annettu suuntaa antava ohjeistus ja annettu pohdintatehtävistä esiin nousevia huomioita, jotka tukevat opettajaa oppimateriaalin käytössä. Pohdintatehtävien vastaukset on myös annettu opettajan oppaassa. Harjoitustehtävien vastaukset löytyvät tutkielman lopuksi. Tutkielmassa keskitytään opiskelijalähtöisiin tehtäviin ja siihen, että oppimateriaali ohjaisi opiskelijoita itsenäiseen ajatteluun ja kehittämään ongelmanratkaisukykyään. Tutkimuksissa löydettyihin ongelmakohtiin tai virhekäsityksiin pyritään puuttumaan tehtävillä, jotka ohjaisivat opiskelijoita pois kyseisistä ongelmista tai virhekäsityksistä ja tukevat heidän matemaattista ajatteluaan. Tehtävien tukena, tai joissain tapauksissa jopa pääroolissa, käytetään GeoGebra-ohjelmaa, joka auttaa opiskelijoita havainnollistamaan visuaalisesti algebrallisia ongelmia.

65–85-vuotiaiden aivoverenkiertohäiriön (AVH:n) sairastaneiden (n = 270) kuntoutustutkimus toteutettiin osana Kelan kehittämishanketta. Kontrolloimattomassa seurantatutkimuksessa selvitettiin laitos- ja avomuotoisen kävely- ja käsikuntoutuksen aikana tapahtuneita muutoksia elämänlaadussa ja toimintakyvyssä. Kävelykuntoutus sisälsi painokevennettyä ja muuta kävelyharjoittelua. Käsikuntoutus sisälsi halvaantuneen käden tehostetun käytön harjoittelua. Kävelykuntoutuksen perusjakson kesto laitos- ja avokuntoutuksessa oli 20/18 vrk, käsikuntoutuksen 14/13 vrk. Seurantajaksot I (6 vrk) ja II (2 vrk, loppumittaukset) toteutettiin 6 ja 12 kuukauden kuluttua perusjakson päättymisestä. Alkutilanteessa kävelyn avokuntoutujissa itsenäisesti käveleviä (FAC) oli enemmän kuin laitoskuntoutujissa. Laitoskuntoutujilla itsenäisesti kävelevien määrä kasvoi 45 %:sta 63 %:iin. Molemmilla ryhmillä kävelymatka (6 min) piteni. Laitoskuntoutujilla motorinen ja kognitiivinen toiminta (FIM) paranivat. Avokuntoutujien motoriset ja prosessitaidot (AMPS) paranivat. Laitoskuntoutujien elämänlaatupisteet ympäristön osa-alueella (WHOQOL-BREF) nousivat. Alkutilanteessa yläraajan toimintakyky (WMFT) oli käden laitoskuntoutujilla parempi kuin avokuntoutujilla. Molemmissa ryhmissä halvaantuneen yläraajan toimintakyky koheni. Laitoskuntoutujien puristusvoima (dynamometri) ja avokuntoutujilla motoriset taidot (AMPS) paranivat. Tutkittavien iän, sukupuolen, sairastamisajan ja toimintakyvyn lähtötason yhteyttä tutkittiin toimintakykyä kuvaavien mittareiden muutoksiin. Vain alhainen lähtötaso ennakoi parempaa edistymistä mittaustuloksissa. Ikääntynyttä AVH:n sairastanutta kannattaa kuntouttaa kävelyn, halvaantuneen yläraajan käytön sekä päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen parantamiseksi.