Search

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Euroopan talouksia on 1990-luvun alkupuolelta asti piinannut korkea työttömyys. Yhteisen valuutta-alueen EMUn syntymisen myötä keskustelu on kääntynyt siihen, miten rahaliitto vaikuttaa rakenteelliseen työttömyyteen jäsenmaissa. Näin siitä huolimatta, että uusklassisen makrotalousteorian mukaan rahapolitiikalla ei ole pysyviä reaalisia vaikutuksia. Strategiset rahaliittomallit osoittavat, että mallintamalla työmarkkinat realistisesti rahapolitiikalla on merkitystä. Keskuspankin ja ammattiyhdistysten välinen vuorovaikutus on herkästi viritetty. Tämä tutkielma käsittelee kahta strategista rahaliittomallia, Grünerin ja Hefekerin mallia sekä Coricellin, Cukiermanin ja Dalmazzon mallia (CCD). Edellinen hahmottelee Nash-pelin keskuspankin, ammattijärjestöjen sekä yritysten välille ja päätyy siihen tulokseen, että rahaliitto kohottaa työttömyyttä jäsenmaissa. Tämä on seurausta siitä, että entistä pienempinä toimijoina ammattiyhdistykset eivät rahaliitossa havaitse palkkaratkaisujensa reaalisia vaikutuksia riittävässä määrin. Ne päätyvät aiempaa aggressiivisempiin palkkavaatimuksiin, joihin keskuspankki reagoi rahan tarjontaa supistamalla. CCD-malli puolestaan näyttää, että edellä mainittua työttömyysvaikutusta voidaan pienentää, jos keskuspankki asettaa tiukan inflaatiotavoitteen ja ammattijärjestöt pyrkivät keskitettyihin palkkaratkaisuihin. Kun keskuspankki on kyllin konservatiivinen, pienetkin ammattiyhdistykset voivat sisäistää palkannoston negatiiviset vaikutukset. Toisaalta, mitä keskitetympiä palkkaneuvottelut ovat, sitä suurempia palkanasettajat ovat suhteessa kokonaisuuteen. Jälleen seuraukset tiedostetaan paremmin. Lopulta rahaliiton negatiivinen vaikutus tasapainotyöttömyyteen voi jäädä hyvinkin pieneksi. Edellisen työttömyysefektin lisäksi rahaliitolla lienee myös puhtaasti myönteisiä vaikutuksia. Mikäli tuotemarkkinakilpailu tehostuu merkittävästi, se heijastuu myönteisesti työmarkkinoihin lisäten työn kysynnän palkkajoustoa ja laskien palkkapreemioita. Tuotemarkkinoiden muutosten tarkempi analyysi jää tämän tutkielman ulkopuolelle. CCD-malli osoittaa kuitenkin, että jos rahaliiton ansiosta tuotekysynnän hintajousto lisääntyy, odotettavissa on laskupaineita tasapainotyöttömyydelle. Parhaimmillaan tämä vaikutus voi jopa kumota Grünerin ja Hefekerin esittämän strategisen työttömyysvaikutuksen.